Skip to content

Pakotteet

Miksi ja miten EU hyväksyy pakotteita ja missä päin maailmaa niitä sovelletaan?

EU käyttää pakotteita rauhan edistämiseen, demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen sekä kansainvälisen oikeuden puolustamiseen.

Pakotteet eivät ole rangaistuksia eivätkä ne kohdistu tiettyyn maahan tai väestöön. Niillä pyritään muuttamaan kohteena olevien tahojen politiikkaa tai toimintaa.

Kollaasi pakotteita kuvaavista esineistä, kuten drooneista, öljytynnyristä ja tutka-antennista.

Tietoa pakotteista

Pakotteet ovat EU:n väline, jonka avulla se voi reagoida maailmanlaajuisiin haasteisiin ja tapahtumiin, jotka ovat sen tavoitteiden ja arvojen vastaisia.

Pakotteisiin kuuluvat asevientikiellot, matkustuskiellot, varojen jäädyttäminen, kauppakiellot, taloudelliset ja rahoitukselliset rajoitukset sekä diplomaattiset toimenpiteet.

EU voi soveltaa kolmenlaisia pakotejärjestelmiä: YK:n pakotteita, EU:n ja YK:n pakotteita ja EU:n autonomisia pakotteita.

EU:n neuvosto hyväksyy pakotteita koskevat päätökset ja asetukset yksimielisesti, ja niitä sovelletaan EU:n lainkäyttöalueella.

Missä pakotteita sovelletaan?

Suurin osa EU:n pakotejärjestelmistä hyväksytään tietyn maan erityistilanteen vuoksi.

Pakotteita on asetettu esimerkiksi Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean, Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan tilanteiden johdosta.

Lue lisätietoja siirtämällä kursoria kartan päällä.

Tekstiversio

Maat, joihin sovelletaan pakotejärjestelmää:

  • Afganistan
  • Valko-Venäjä
  • Bosnia ja Hertsegovina
  • Burundi
  • Keski-Afrikan tasavalta
  • Kongon demokraattinen tasavalta
  • Guatemala
  • Guinea
  • Guinea-Bissau
  • Haiti
  • Iran
  • Irak
  • Libanon
  • Libya
  • Mali
  • Moldova
  • Myanmar/Burma
  • Nicaragua
  • Niger
  • Pohjois-Korea
  • Venäjä
  • Somalia
  • Etelä-Sudan
  • Sudan
  • Syyria
  • Tunisia
  • Turkki
  • Ukraina
  • Venezuela
  • Jemen
  • Zimbabwe

Maakohtaisia tietoja

Kollaasi, jossa on satelliittilautanen, koholla oleva käsi EU:n lipun tähtien ympäröimänä ja suuri rahtialus.
Venäjä

Venäjä

Kollaasi, jossa on Aljaksandr Lukašenka, lennonjohtotorni vihreällä taustalla, kulta- ja timanttiesineitä punaisella taustalla sekä elektronisia komponentteja, kuten mikrosiru ja piirilevy.
Valko-Venäjä

Valko-Venäjä

Vihreän sävyisten persialaisten geometristen kuvioiden edessä nainen, joka on kohottanut kätensä voimaantumisen eleenä.
Iran

Iran

Aihekohtaiset pakotteet

EU hyväksyy myös aihekohtaisia pakotejärjestelmiä, joiden kohteena ovat tietyntyyppisistä toimista vastuussa olevat, niihin osallistuvat tai niihin liittyvät tahot.

Pakotteet liittyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ‑rikkomuksiin koko maailmassa. Niitä sovelletaan sellaisiin tekoihin kuin kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan ja kidutus.

Pakotteet kohdistuvat terroritekoihin osallistuneisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin. Ne otettiin käyttöön 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.

Pakotteilla edistetään EU:n pyrkimyksiä torjua kemiallisten aseiden leviämistä ja käyttöä ja tuetaan kemiallisten aseiden kieltosopimusta.

Pakotteet kohdistuvat kyberhyökkäyksistä tai kyberhyökkäysten yrityksistä vastuussa oleviin henkilöihin ja niihin, jotka antavat taloudellista, teknistä tai aineellista tukea tällaisiin hyökkäyksiin.

Tuoreimmat taustat

Kollaasi, jossa on satelliittilautanen, koholla oleva käsi EU:n lipun tähtien ympäröimänä ja suuri rahtialus.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan: EU:n pakotteet

Venäjän sota Ukrainaa vastaan: EU:n pakotteet

Kollaasi, jossa vasemmalla käsi pitelee megafonia, keskellä on sanomalehden riekale ja oikealla henkilö pitelee korttia, jossa lukee ”Human rights”.
Ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä: EU:n pakotteet

Ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä: EU:n pakotteet

Kollaasi, jossa on pino sanomalehtiä, kannettava tietokone ja läpinäkyvä papereita sisältävä vaaliuurna.
Venäjän hybriditoimet: EU:n pakotteet

Venäjän hybriditoimet: EU:n pakotteet

Päivitetty viimeksi: 24. kesäkuuta 2026