Iso-Britannia
EU ja Iso-Britannia ovat strategisia kumppaneita, joilla on yhteiset arvot ja jotka pyrkivät vahvistamaan yhteistyötä yhteistä etua koskevilla aloilla kansalaistensa tarpeiden täyttämiseksi.
Strateginen kumppanuus
Iso-Britannia on entinen EU-maa, joka erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020 oltuaan jäsenmaa 47 vuoden ajan.
EU:n ja Ison-Britannian suhteita säännellään jo kattavilla sopimuksilla. Niiden lisäksi ne sopivat strategisesta kumppanuudesta ensimmäisessä EU:n ja Ison-Britannian huippukokouksessa 19. toukokuuta 2025, kun Ison-Britannian erosta oli kulunut viisi vuotta. Molempien on nyt määrä tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisissa kysymyksissä ja syventää yhteistyötä lukuisissa kahdenvälisissä kysymyksissä kansalaisten hyödyksi ja yhteisen edun mukaisesti.
Molemmat osapuolet vahvistivat myös, että kumppanuutta tukevat EU:n ja Ison-Britannian erosopimus, mukaan lukien Windsorin kehys, sekä kauppa- ja yhteistyösopimus. Nämä sopimukset toimivat edelleen yhteisen toiminnan perustana, ja molemmat osapuolet panevat ne täytäntöön täysimääräisesti, oikea-aikaisestin ja tarkasti.
Huippukokous vakautti suhteita. Euroopan komissio ja Iso-Britannia lupasivat sen jälkeen työstää tulevia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa energiaa, maatalouselintarvikesääntöjä, ilmastoa, ihmisten välisiä yhteyksiä, muuttoliikettä ja lainvalvontaa.
Turvallisuus ja puolustus
Iso-Britannialla ja EU:lla on yhteinen vastuu Euroopan turvallisuudesta, ja niiden turvallisuushaasteet ja -edut liittyvät läheisesti toisiinsa.
Osapuolet sopivat 19. toukokuuta 2025 pidetyssä huippukokouksessa turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta, jonka tavoitteena on luoda puitteet yhteistyölle useilla eri aloilla:
- alueelliset turvallisuuskysymykset
- rauhan rakentaminen ja kriisinhallinta sekä yhteistyö Ison-Britannian kanssa ja sen mahdollinen osallistuminen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin
- merellinen turvallisuus
- aloitteet, politiikat ja välineet
- avaruusturvallisuus
- kyberkysymykset
- hybridiuhat ja kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky
- ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä
- asesulku, aseriisunta ja tavanomaiset aseet
- kumppaneiden valmiuksien kehittäminen
- koulutus
- yhteistyö kolmansissa maissa ja monenvälisillä foorumeilla
SAFE-välineen (Euroopan turvallisuutta edistävä väline) hyväksymistä silmällä pitäen Iso-Britannia ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet tutkimaan pikaisesti mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen.
Nato on edelleen yhteisen puolustuksen kulmakivi Isolle-Britannialle ja Natoon kuuluville EU:n jäsenmaille.
Maailmanlaajuiset prioriteetit
EU ja Iso-Britannia ovat samanmielisiä kumppaneita, joilla on yhteiset arvot, jotka tukevat monenvälisyyttä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja jotka edistävät vakautta ja vaurautta kaikkialla maailmassa.
EU:n ja Ison-Britannian johtajat antoivat 19. toukokuuta 2025 pidetyssä huippukokouksessa yhteisen lausuman, jossa ne esittelivät muun muassa seuraavat maailmanlaajuiset prioriteetit:
- täysi ja ehdoton tulitauko ja mielekkäät neuvottelut aidosta rauhasta Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopettamiseksi ja kattavan, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan palauttamiseksi
- välitön ja pysyvä tulitauko Gazassa, kaikkien panttivankien vapauttaminen ja humanitaarisen avun esteetön pääsy Gazaan
- Iran ja Syyria
Johtajat korostivat myös, että on tärkeää säilyttää vapaa, kestävä, oikeudenmukainen ja avoin kauppa, toistivat sitoutumisensa Länsi-Balkaniin ja ilmaisivat tyytyväisyytensä Intian ja Pakistanin sopimukseen vihollisuuksien lopettamisesta.
Katso myös
Ison-Britannian erosopimus
Brexitin jälkeiset sopimukset
Windsorin puitteisto
Päivitetty viimeksi: 28. toukokuuta 2025