"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Euroryhmä keskusteli makrotalouden kehityksestä ja toimintapoliittisista haasteista euroalueella globaalissa nykytilanteessa. Keskusteluun osallistui Kansainvälinen valuuttarahasto, joka esitteli euroaluetta koskevan artikla IV -konsultaationsa yhteydessä tekemänsä väliarvioinnin tulokset.
IMF:n artiklan IV mukainen euroalueen tarkastelu on säännöllinen menettely, jonka yhteydessä IMF tarkastelee talouden kehitystä, kuulee euroalueen poliittisia vaikuttajia ja antaa kohdennettua poliittista neuvontaa.
Euroryhmässä käydyt keskustelut tarjosivat tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä nykykehityksestä ja uusista haasteista. Näkemysten vaihto ja rahaston globaali näkökulma ovat erityisen arvokkaita aikana, jona kansainvälinen kehitys aiheuttaa epävarmuutta ja toimintapoliittisia haasteita.
Julkisen talouden tilanne euroalueella ja finanssipolitiikan suuntaukset vuonna 2023
Euroryhmän annettua maaliskuussa lausunnon finanssipoliittisesta ohjauksesta vuonna 2023 ministerit keskustelivat euroalueen julkisen talouden tilanteesta ja finanssipoliittisista suuntauksista vuonna 2023.
Euroryhmä antoi lausunnon finanssipolitiikan suuntauksista ensi vuoden kansallisten budjettien valmistelua varten.
Pääsimme yhteiseen näkemykseen finanssipolitiikan suuntauksista vuonna 2023. Olimme yksimielisiä varsinkin siitä, että kokonaiskysynnän tukeminen ei ole perusteltua ja että painopisteen tulisi olla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelussa. Tavoitteenamme on säilyttää velkakestävyys ja pitkän aikavälin kasvunäkymät sekä välttää inflaatiopaineiden kasvua, joka monimutkaistaisi rahapolitiikan välittymismekanismia. Korkeiden energian hintojen vaikutusten lieventämiseksi on otettu käyttöön useita järjestelmiä, mutta emme voi ostaa itseämme yhdessä ulos korkeista energian hinnoista. Sen vuoksi korostamme lausunnossamme, että tuki on tärkeää kohdentaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja investoida kestäviin ratkaisuihin uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden avulla. Ennen kaikkea lausunto on osoitus siitä, että euroalueen valtiovarainministerit ovat edelleen sitoutuneet finanssipolitiikan tiiviiseen koordinointiin varmistaakseen johdonmukaisen lähestymistavan, jolla voidaan ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mukautua muutoksiin ajan mittaan.
Paschal Donohoe, euroryhmän puheenjohtaja
Ministerit keskustelivat EKP:n ja komission palautteen perusteella digitaalisen euron mahdollisista vaikutuksista rahoitusjärjestelmään ja käteisen käyttöön. Keskustelu oli jatkoa euroryhmän kokouksessaan 12. heinäkuuta 2021 hyväksymälle digitaalista euroa koskevalle työsuunnitelmalle.
Ministerit esittivät näkemyksiään digitaalisen euron mahdollisista vaikutuksista rahoitusvakauteen ja digitaalisen euron houkuttelevuuden varmistamisesta maksuvälineenä.
Euroryhmä oli yhtä mieltä siitä, että digitaalisen euron liikkeeseenlasku ei saisi haitata EKP:n kykyä täyttää tehtävänsä eikä heikentää rahoitusvakautta. Samalla meidän on varmistettava, että digitaalinen euro voi olla houkutteleva maksuväline, ja tuettava innovointia digitaalitaloudessa. Keskustelun pohjalta oli selvää, että digitaalinen euro ainoastaan täydentäisi käteistä rahaa eikä korvaisi sitä.
Paschal Donohoe, euroryhmän puheenjohtaja
Ministerit keskustelivat ehdotuksesta Kroatian kunan ja euron välistä muuntokurssia koskevaksi neuvoston asetukseksi valmistellakseen päätöstä, joka Ecofin-neuvoston on määrä tehdä 12. heinäkuuta.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Pääsimme yhteiseen näkemykseen finanssipolitiikan suuntauksista vuonna 2023. Olimme yksimielisiä varsinkin siitä, että kokonaiskysynnän tukeminen ei ole perusteltua ja että painopisteen tulisi olla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelussa. Tavoitteenamme on säilyttää velkakestävyys ja pitkän aikavälin kasvunäkymät sekä välttää inflaatiopaineiden kasvua, joka monimutkaistaisi rahapolitiikan välittymismekanismia. Korkeiden energian hintojen vaikutusten lieventämiseksi on otettu käyttöön useita järjestelmiä, mutta emme voi ostaa itseämme yhdessä ulos korkeista energian hinnoista. Sen vuoksi korostamme lausunnossamme, että tuki on tärkeää kohdentaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja investoida kestäviin ratkaisuihin uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden avulla. Ennen kaikkea lausunto on osoitus siitä, että euroalueen valtiovarainministerit ovat edelleen sitoutuneet finanssipolitiikan tiiviiseen koordinointiin varmistaakseen johdonmukaisen lähestymistavan, jolla voidaan ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mukautua muutoksiin ajan mittaan.
