G7-huippukokous, Hiroshima, Japani, 19.–21. toukokuuta 2023

Tärkeimmät tulokset

Tämänvuotinen G7-huippukokous pidettiin Hiroshiman kaupungissa Japanissa, ja sitä isännöi G7-puheenjohtajamaa Japani.

Me G7-ryhmän johtajat kokoonnuimme Hiroshimassa [...], ja olemme yhdessä entistäkin sitoutuneempia vastaamaan tämänhetkisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja määrittämään tien kohti parempaa tulevaisuutta. G7-johtajien julkilausuma

Tärkeimmät yhdeksässä työistunnossa käsitellyt kysymykset olivat seuraavat:

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan
• ydinaseriisunta ja ydinaseiden leviämisen estäminen
• maailmantalous, rahoitus ja kestävä kehitys
• ilmastonmuutos, energia ja ympäristö
• ruokaturva ja terveys
• yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa

Kokouksen päätteeksi annettiin johtajien julkilausuma.

• G7 Hiroshima – johtajien julkilausuma (lehdistötiedote 20.5.2023)
• Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit ennen G7-huippukokousta Hiroshimassa (lehdistötiedote 23.5.2023)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

G7-maat tuomitsivat jälleen mitä jyrkimmin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Annamme horjumattoman tukemme Ukrainalle. Emme aio tinkiä sitoumuksestamme lieventää Venäjän laittomien toimien vaikutusta muuhun maailmaan. G7-johtajien julkilausuma

G7-johtajat ilmoittivat uusista toimista, joilla lisätään Venäjälle ja sen sotatoimia tukeville tahoille aiheutuvia kustannuksia. He sitoutuivat

• varmistamaan, että kaikkien Venäjän sotakoneiston kannalta kriittisten tuotteiden vientiä rajoitetaan kaikilla G7-maiden lainkäyttöalueilla
• toteuttamaan lisätoimia Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisen ja välttelyn estämiseksi
• rajoittamaan Venäjän mahdollisuutta käyttää kansainvälistä rahoitusjärjestelmää muun muassa estämällä venäläisten pankkien kolmansissa maissa olevien sivuliikkeiden käytön pakotteiden välttelyyn
• toteuttamaan toimia rajoittaakseen Venäjän energiasta ja metalleista saamia tuloja
• tekemään yhteistyötä Venäjällä louhittujen, jalostettujen tai tuotettujen timanttien kaupan ja käytön rajoittamiseksi

Estämme Venäjää saamasta G7-maista sotakoneistoaan tukevia teknologioita, teollisuuslaitteita ja palveluja. G7-johtajien julkilausuma

Johtajat myös toistivat kolmansille osapuolille esittämänsä kehotuksen lopettaa aineellisen tuen antaminen Venäjän hyökkäykselle Ukrainaa vastaan. G7-ryhmä aikoo jatkaa toimia Venäjän sotaa aineellisesti tukevia kolmansien maiden toimijoita vastaan.

• G7-johtajien julkilausuma Ukrainasta (lehdistötiedote 19.5.2023)
• EU:n vastaus Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan (taustatietoa)

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui G7-maiden johtajien kokoukseen 20. ja 21. toukokuuta. G7-johtajat toistivat tukevansa Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen.

Aseistariisunta ja asesulku

G7-maiden johtajat toistivat, että aseistariisuntaan ja asesulkuun tähtäävät toimet ovat tärkeitä vakaamman ja turvallisemman maailman luomiseksi.

Vahvistamme tässä ensimmäisessä erityisesti ydinaseriisuntaan keskittyvässä G7-johtajien asiakirjassa sitoumuksemme sellaisen ydinaseettoman maailman saavuttamiseen, jossa kaikkien turvallisuus on taattu. G7-johtajien Hiroshiman visio ydinaseriisunnasta

He toistivat, että Venäjän uhkaukset käyttää ydinaseita Ukrainaa vastaan eivät ole hyväksyttäviä.

• G7-johtajien Hiroshiman visio ydinaseriisunnasta (lehdistötiedote 19.5.2023)

Maailmantalous, rahoitus ja kestävä kehitys

G7-johtajat vahvistivat olevansa sitoutuneita edistämään yhdessä vahvaa ja häiriönsietokykyistä maailmanlaajuista talouden elpymistä.

Talouden häiriönsietokyvyn ja taloudellisen turvallisuuden varmistaminen maailmanlaajuisesti on paras suoja sitä vastaan, että talouden haavoittuvuuksia käytettäisiin aseena. G7-johtajien julkilausuma

G7-maat sitoutuvat

• edistämään työllisyyttä, kestävää kasvua ja vaurautta kaikille
• parantamaan toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja luotettavuutta
• noudattamaan kansainvälisiä sääntöjä ja normeja helpottaakseen kauppaa
• lisäämään yhteistä varautumistaan ja reagointiaan taloudelliseen pakottamiseen

G7-johtajat ovat valmiita toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla pidetään yllä rahoitusvakautta ja maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä.

• G7-johtajien julkilausuma talouden häiriönsietokyvystä ja taloudellisesta turvallisuudesta (lehdistötiedote 20.5.2023)

G7-johtajat korostivat myös, että on tärkeää puuttua infrastruktuureihin tehtävien investointien vajeeseen matalan ja keskitulotason kumppanimaissa.

Aiomme edelleen vahvistaa maailmanlaajuisia kumppanuuksia, joilla ohjataan julkisia ja yksityisiä investointeja kestävään, osallistavaan, häiriönsietokykyiseen ja laadukkaaseen infrastruktuuriin, yhdessä kumppanimaidemme kanssa. G7-johtajien julkilausuma

Johtajat vahvistivat yhteisen sitoumuksensa osoittaa vuoteen 2027 mennessä jopa 600 mrd. $ maailmanlaajuista infrastruktuuria ja investointeja koskevaa G7-kumppanuutta varten.

• Tiedote maailmanlaajuista infrastruktuuria ja investointeja koskevasta G7-kumppanuudesta

Ilmasto, energia ja ympäristö

G7-johtajat tunnustivat, että kaikilla suurimmilla talouksilla on ratkaiseva rooli maapallon lämpötilan nousun rajoittamisessa nykyisen ja tulevien vuosikymmenien aikana.

He ovat edelleen vakaasti sitoutuneita

• rajoittamaan maapallon lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen
• pysäyttämään luontokadon ja kääntämään tämän suuntauksen vuoteen 2030 mennessä
• varmistamaan energiaturvallisuuden

G7-maat tekevät yhteistyötä kehittyvien maiden ja nousevan talouden maiden kanssa nopeuttaakseen päästöjen vähentämistä ja tukeakseen niiden oikeudenmukaista energiasiirtymää.

Aiomme edistää vihreää siirtymää maailmanlaajuisesti ja tehdä yhteistyötä talouksiemme muutoksen toteuttamiseksi siten, että kasvihuonekaasujen nettopäästöjen nollataso saavutetaan viimeistään vuonna 2050. G7-johtajien julkilausuma

G7-johtajat korostivat, että on tärkeää mobilisoida rahoitusta, jolla lisätään puhtaiden teknologioiden ja toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Korostamme, että todellinen ja polttava tarve siirtyä puhtaaseen energiaan sekä mahdollisuus tämän siirtymän nopeuttamiseen on nähtävä myös keinona lisätä samalla energiavarmuutta. G7-johtajien julkilausuma

• G7-maiden puhtaan energian talouden toimintasuunnitelma (lehdistötiedote 20.5.2023)
• Ilmastonmuutos: mitä EU tekee? (taustatietoa)
• 8 keinoa vihreämpään elämään EU:ssa (digitarina)

Ruokaturva ja terveys

G7-johtajat ovat edelleen syvästi huolissaan meneillään olevasta maailman ruokaturvan ja ravitsemustilanteen heikkenemisestä, jota pahentaa Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.

Jotta voidaan taata viljan vienti Ukrainasta ja vakaat toimitukset avun tarvitsijoille, G7-johtajat korostivat seuraavien aloitteiden merkitystä:

• EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistat
• presidentti Zelenskyin Viljaa Ukrainasta -ohjelma
• Mustanmeren viljasopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen ja laajentaminen

Kehotamme Venäjää lopettamaan maailmanlaajuisten elintarviketoimitusten vaarantamisen, jotta Mustanmeren viljasopimus toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja niin kauan kuin se on tarpeen. G7-johtajien julkilausuma

G7-johtajat ryhtyivät konkreettisiin toimiin käynnistääkseen kriisinkestävää maailmanlaajuista ruokaturvaa koskevan Hiroshiman toimintasitoumuksen kumppanimaiden kanssa, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

• Hiroshiman toimintasitoumus kriisinkestävästä maailmanlaajuisesta ruokaturvasta (lehdistötiedote 20.5.2023)
• Ruokaa maailmalle: mitä EU-maat tekevät Venäjän sodan vaikutusten lieventämiseksi? (digitarina)

G7-johtajat ovat myös päättäneet investoida globaaliin terveyteen seuraavin keinoin:

• rokotteiden valmistuskapasiteetti maailmassa
• pandemiarahasto
• tuleva kansainvälinen sopimus pandemioiden ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja niihin reagoimisesta
• toimet yleisen sairausvakuutusturvan saavuttamiseksi

• Kansainvälinen yleissopimus pandemioiden ehkäisemisestä ja niihin varautumisesta (taustatietoa)

Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa

G7-puheenjohtajamaa Japani kutsui myös Australian, Brasilian, Cookinsaarten, Intian, Indonesian, Komorien, Korean tasavallan ja Vietnamin johtajat osallistumaan useisiin työistuntoihin huippukokouksen aikana.

G7-johtajat ovat valmiita elvyttämään kansainvälistä yhteistyötä ja työskentelemään yhdessä kumppaneiden kanssa sellaisen ihmiskeskeisen ja selviytymiskykyisen maailman luomiseksi, jossa ketään ei jätetä.

G7-maat ovat päättäneet

• tukea vapaata ja avointa indopasifista aluetta
• vahvistaa kumppanuuksiaan Afrikan maiden kanssa ja edistää Afrikan laajempaa edustusta monenvälisillä foorumeilla

Kahdenväliset tapaamiset

Huippukokouksen yhteydessä puheenjohtaja Michel järjesti kahdenväliset tapaamiset Kanadan, Vietnamin ja Ukrainan kanssa (presidentti Zelenskyi osallistui kokoukseen 20. ja 21. toukokuuta).

Olemme tukeneet Ukrainan kansaa solidaarisesti ja päättäväisesti sodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Tukemme jatkuu niin kauan kuin se on tarpeen. Puheenjohtaja Charles Michel

Tietoa G7-huippukokouksesta

G7-huippukokous on tärkeä foorumi, jolla muotoillaan globaaleja vastauksia globaaleihin haasteisiin. Se täydentää G20-ryhmän toteuttamaa maailmantalouden koordinointia.

Huippukokoukseen kokoontuvat EU:n ja seuraavien maiden johtajat:

• Kanada
• Ranska
• Saksa
• Italia
• Japani
• Iso-Britannia
• Yhdysvallat

Edellinen G7-huippukokous pidettiin kesäkuussa 2022 Schloss Elmaussa Saksan Baijerissa.

• G7-huippukokous, Schloss Elmau 26.–28.6.2022

Johtajat ovat tavanneet G7-kokoonpanossa vuodesta 2014 lähtien Venäjän federaation loukattua Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

EU G7-ryhmän jäsenenä

Vuonna 1977 silloisen Euroopan yhteisön edustajat osallistuivat Lontoon huippukokoukseen. EU osallistui aluksi vain niiden alojen käsittelyyn, joilla sillä oli yksinomainen toimivalta, mutta sittemmin sen rooli on kasvanut.

EU on vähitellen otettu mukaan kaikkiin huippukokouksen asialistalla oleviin poliittisiin keskusteluihin, ja vuonna 1981 pidetystä Ottawan huippukokouksesta lähtien se on osallistunut kaikkiin huippukokouksen työistuntoihin.

EU:lla on kaikki jäsenyysvelvoitteet. Huippukokouksen päätösasiakirja sitoo poliittisesti kaikkia G7-ryhmän jäseniä.

Puheenjohtajuudet on sovittu seuraavasti: Kanada 2018, Ranska 2019, Yhdysvallat 2020, Iso-Britannia 2021, Saksa 2022, Japani 2023 ja Italia 2024.

Katso myös

• Yhdessä vahvempia yhteisen edun puolesta – G7-huippukokouksen alla julkaistu puheenjohtaja Charles Michelin artikkeli