Neuvostolta kanta uusiin sääntöihin yhdyskuntajätevesien tehokkaammasta käsittelystä

Neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen (yleisnäkemys) ehdotuksesta, joka koskee yhdyskuntajätevesien käsittelydirektiivin muuttamista. Muutettu direktiivi on yksi EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista.

Voimassa oleva direktiivi on kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentänyt vesien pilaantumista ja parantanut yhdyskuntajätevesien käsittelyä erittäin tehokkaasti. Muutoksen tarkoituksena on päivittää direktiiviä laajentamalla sen soveltamisalaa ja mukauttamalla sitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin.

Yleisnäkemys toimii valtuutuksena neuvotella Euroopan parlamentin kanssa lainsäädännön lopullisesta muodosta.

Saimme tänään aikaan tärkeän sopimuksen EU:n yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisesta entisestään. Olemme taas lähempänä Euroopalle asettamaamme saasteettomuustavoitetta. Jätevesialan panos ilmastotavoitteiden saavuttamiseen on ratkaiseva, ja uudet säännöt auttavat meitä suojelemaan ympäristöä ja kansalaisten terveyttä entistä paremmin.

Teresa Ribera Rodríguez, Espanjan vt. kolmas varapääministeri, ekologisesta siirtymästä ja väestöhaasteista vastaava ministeri

Neuvoston sopimat tärkeimmät muutokset

Neuvoston tekstissä on tasapainotettu ehdotetun muutoksen päätavoite, joka on parantaa yhdyskuntajätevesien keräämistä ja käsittelyä, ja jäsenmaille annettu jousto direktiivin täytäntöönpanossa. Samalla varmistetaan ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu.

Direktiivin soveltamisala

Direktiivin tavoitteita on laajennettu komission ehdotuksen mukaan siten, että niihin kuuluvat ympäristönsuojelun lisäksi myös ihmisten terveyden suojelu ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Pienistä taajamista peräisin oleviin epäpuhtauksiin puuttumiseksi neuvosto laajensi direktiivin soveltamisalaa kattamaan kaikki taajamat, joiden asukasvastineluku (avl) on vähintään 1 250. Aiemmin luku oli 2 000 avl. Direktiivissä asukasvastinelukua käytetään määriteltäessä yhdyskuntajätevesien määriä. Se vastaa yhden ihmisen aiheuttamaa potentiaalista jätevesikuormitusta vuorokaudessa, ja ”1 avl” tarkoittaa sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus on 60 g happea vuorokaudessa.

Jätevesien keräysjärjestelmät ja hallintasuunnitelmat

Neuvosto sopi, että velvollisuus perustaa yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmät ulotetaan koskemaan kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 1 250. Se lykkäsi velvollisuuden noudattamisen määräaikaa vuodesta 2030 vuoteen 2035 ja otti käyttöön poikkeuksia, jotka koskevat pienempiä taajamia ja EU:hun viimeisinä liittyneitä jäsenmaita. Esimerkiksi vuonna 2004 liittyneiden jäsenmaiden määräaikaa voidaan lykätä 8 vuodella ja vuoden 2006 jälkeen liittyneiden 12 vuodella, sillä ne ovat jo joutuneet viime aikoina tekemään merkittäviä investointeja pannakseen direktiivin täytäntöön.

Jos keräysjärjestelmän perustaminen ei ole perusteltua, kustannustehokasta tai mahdollista toteuttaa, jäsenmaat voivat käyttää yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja käsittelyyn kiinteistökohtaisia järjestelmiä.

Tekstissä asetetaan määräajat, joihin mennessä jäsenmaiden on laadittava kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma, joka käsittää yli 100 000 avl:n taajamat vuoteen 2035 mennessä ja 10 000–100 000 avl:n taajamat vuoteen 2040 mennessä. Hallintasuunnitelmia tarkastellaan uudelleen vähintään joka 6. vuosi.

Jäteveden käsittely

Neuvosto laajensi velvollisuutta käsitellä yhdyskuntajätevedet biologisesti (eli poistaa biologisesti hajoava orgaaninen aines) ennen niiden johtamista ympäristöön. Vuoteen 2035 mennessä se koskee kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 1 250. Pienempiin taajamiin ja EU:hun viimeisinä liittyneisiin jäsenmaihin sovelletaan poikkeuksia.

Vuoteen 2045 mennessä jäsenmaiden on varmistettava ravinteiden poisto (eli typen ja fosforin poisto) suuremmissa, vähintään 150 000 avl:n jätevedenpuhdistamoissa. Ravinteiden poisto on pakollista myös rehevöitymisvaarassa olevien alueiden pienemmissä taajamissa. Jäsenmaat ottivat käyttöön tätä velvollisuutta koskevan poikkeuksen, kun yhdyskuntajätevesiä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, kunhan tähän ei liity ympäristö- ja terveysriskejä. Lisäkäsittelystä, jossa jätevedestä poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia, tulee kaikille yli 200 000 avl:n jätevedenpuhdistamoille pakollista vuoteen 2045 mennessä. Tälle on asetettu myös välitavoitteet vuosille 2035 ja 2040.

Laajennettu tuottajavastuu

Mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi ja saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti mikroepäpuhtauksien aiheuttamaa yhdyskuntajätevesien pilaantumista aiheuttavien lääkkeiden ja kosmetiikan tuottajien olisi osallistuttava kyseisiin kustannuksiin laajennetun tuottajavastuun järjestelmien avulla. Neuvosto sopi, että laajennettua tuottajavastuuta olisi sovellettava kaikkiin markkinoille saatettuihin tuotteisiin riippumatta siitä, missä maassa ja miten ne on saatettu markkinoille. Laajennettua tuottajavastuuta koskevien vapautusten ei odoteta aiheuttavan suhteetonta hallinnollista rasitetta tuottajalle.

Energianeutraalius ja uusiutuvat energialähteet

Jäsenmaat olivat yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätevesien käsittelyn alalla voi olla tärkeä rooli kasvihuonekaasupäästöjen merkittävässä vähentämisessä ja EU:n tukemisessa ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Uuden energianeutraaliustavoitteen mukaan vuoteen 2045 mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen on tuotettava kuluttamansa energia. Tälle on myös asteittaisia välitavoitteita. Kyseinen energia voidaan tuottaa paikan päällä tai muualla, ja enimmillään 30% siitä voidaan ostaa ulkopuolisista lähteistä.

Jätevesien seuranta ja riskinarviointi

Uusissa säännöissä jäsenmaille asetetaan velvoite seurata terveysmuuttujia yhdyskuntajätevesissä, jotta voidaan tarkkailla ihmisten sairauksista ja pandemioista, kuten SARS-CoV-2-viruksesta (koronavirus), polioviruksesta ja influenssaviruksesta, johtuvien taudinaiheuttajien esiintymistä.

Lisäksi jäsenmaiden on arvioitava yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisesta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä ja tarvittaessa toteutettava direktiivissä asetettujen vähimmäisvaatimusten lisäksi lisätoimia näihin riskeihin puuttumiseksi.

Seuraavat vaiheet

Yleisnäkemys toimii neuvoston valtuutuksena neuvotella Euroopan parlamentin kanssa lainsäädännön lopullisesta muodosta. Neuvoston ja parlamentin on hyväksyttävä virallisesti neuvottelujen tulokset.

Taustatietoa

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi (yhdyskuntajätevesidirektiivi) hyväksyttiin vuonna 1991. Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuvilta haitoilta. Nykyisessä direktiivissä jäsenmaita edellytetään varmistamaan, että kaikkien yli 2 000 asukkaan taajamien jätevedet kerätään ja käsitellään EU:n vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Jäsenmaiden on myös nimettävä direktiivissä esitettyjen perusteiden mukaisesti ns. haavoittumiselle alttiit alueet, joilla sovelletaan tiukempia vaatimuksia ja määräaikoja.

Komissio arvioi direktiiviä vuonna 2019. Arvioinnissa todettiin, että direktiivin täytäntöönpano on vähentänyt epäpuhtauspäästöjä merkittävästi. Yksi direktiivin vaikuttavuuden keskeisistä syistä on sen vaatimusten yksinkertaisuus, joka mahdollistaa suoraviivaisen täytäntöönpanon. Tällä hetkellä EU:n jätevesistä 98% kerätään asianmukaisesti ja 92% käsitellään asianmukaisesti.

Arviointi osoitti kuitenkin, että on olemassa epäpuhtauksien lähteitä, joita ei ole vielä huomioitu riittävästi nykyisissä säännöissä. Tällaisia ovat muun muassa pienemmistä taajamista peräisin olevat epäpuhtaudet, rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot ja ympäristöä vahingoittavat mikroepäpuhtaudet. Lisäksi arvioinnissa korostettiin, että yhdyskuntajätevesiala on yksi julkisen sektorin suurimmista energiankuluttajista. Uusilla säännöillä pyritään ratkaisemaan nämä jäljellä olevat kysymykset ja tukemaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista.

• Yleisnäkemys
• Yhdyskuntajätevesien käsittely (taustatietoa)
• Saasteettomuustoimintasuunnitelma