Jätevesien käsittely

Merkittävä syy vesistöjen pilaantumiseen

Jos jätevesiä ei käsitellä asianmukaisesti, niistä voi tulla merkittävä vesistöjen pilaantumisen aiheuttaja, mikä vaikuttaa ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

Veden laatu on parantunut EU:ssa valtavasti viimeisten 30 vuoden aikana erityisesti yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan EU:n lainsäädännön ansiosta. Pilaantumista on kuitenkin edelleen liikaa, ja uusia epäpuhtauksia ilmenee jatkuvasti. Niihin on puututtava ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

EU:n tavoitteena on saavuttaa saasteeton ympäristö vuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi neuvosto on hyväksynyt päivitetyt yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat säännöt, jotka ovat peräisin vuodelta 1991.

Pääasialliset epäpuhtaudet

Kotitalouksista tai teollisuudesta peräisin olevassa jätevedessä on erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita, öljyjä ja muita hiukkasia. Merkittävimpiä epäpuhtauksia ovat typpi, fosfori, orgaaniset materiaalit ja mikroepäpuhtaudet.

Typpi ja fosfori

Syömämme ruoka voi aiheuttaa typpisaastetta.

Typpeä ja fosforia käytetään lannoitteina elintarviketuotannossa ja myös muilla aloilla, esimerkiksi lisäaineina tai lääketeollisuudessa.

Orgaaniset materiaalit

WC:n käyttö voi lisätä biologista hapenkulutusta.

Happea tarvitaan orgaanisen aineksen hajottamiseen. Mitä enemmän vedessä on orgaanista ainesta, sitä suurempi on hapenkulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että happea ei jää riittävästi eläimille, kuten kaloille.

Mikroepäpuhtaudet ja mikromuovit

Kosmetiikan ja lääkkeiden käytöstä voi aiheutua mikroepäpuhtauksia.

EU:n jätevesissä olevista myrkyllisistä mikroepäpuhtauksista 92% on peräisin lääkeaineista, kuten antibiooteista, ja kosmetiikasta.

Jätevesissä olevista ravinteista merkittävimmät ovat typpi ja fosfori. Jos näitä kemiallisia aineita on liikaa joissa, järvissä tai merissä, ne kiihdyttävät levien ja vesikasvien kasvua. Kyseiset kasvit taas vähentävät hapen määrää entisestään kuollessaan tai hajotessaan. Happikato vahingoittaa kaloja ja muita vesieliöitä eli aiheuttaa rehevöitymistä.

Jätevesien käsittelyä koskevien EU:n sääntöjen myönteinen vaikutus

Jo 30 vuoden ajan sovellettu EU:n jätevesilainsäädäntö on osoittautunut onnistuneeksi. EU:n säännöt ovat vuosien myötä auttaneet tekemään joista, järvistä, pohjavesistä ja meristä puhtaampia.

Komission vuonna 2019 tekemän EU:n lainsäädännön arvioinnin mukaan EU:n jätevesien keräys- ja käsittelyaste on lähes 100%, ja yli 90% jätevesistä käsitellään EU:n säännöissä vahvistettujen tiukkojen vaatimusten mukaisesti.

Tämän ansiosta käsitellyssä jätevedessä olevien epäpuhtauksien määrä on laskenut valtavasti.

Merkittävimpien epäpuhtauksien väheneminen käsitellyssä jätevedessä

EU:n jokien ja pohjaveden epäpuhtauksien tasossa on havaittavissa selkeää laskusuuntausta.

Jokien ja pohjaveden epäpuhtauksien taso alhaisempi

Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat uudet säännöt

Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat säännöt hyväksyttiin 30 vuotta sitten. Tänä päivänä esiintyy uusia epäpuhtauksia, ja meillä on uusia mahdollisuuksia tehdä vedenkäsittelystä energiatehokasta ja hyödyntää sitä koskevia tietoja paremmin.

Komissio esitti lokakuussa 2022 ehdotuksen yhdyskuntajätevesien käsittelydirektiivin (neuvoston direktiivi 91/271/ETY, jota muutettiin myöhemmin vuonna 1998 komission direktiivillä 98/15/EY) päivittämiseksi. Ehdotus perustui vuonna 2019 päätökseen saatuun sääntöjen arviointiin, jossa selvitettiin direktiivin avulla saavutettuja konkreettisia tuloksia sekä jäljellä olevia haasteita.

• Yhdyskuntajätevesien käsittelydirektiivi (1998)

EU:n 27 jäsenmaata sopivat kannastaan neuvostossa (yleisnäkemys) lokakuussa 2023. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa samassa kuussa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät tammikuussa 2024 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta. Neuvosto hyväksyi säännöt marraskuussa 2024.

• Yhdyskuntajätevedet: neuvostolta uudet säännöt tehokkaammasta käsittelystä (lehdistötiedote 5.11.2024)

Tarkistetulla direktiivillä

• ulotetaan säännöt pienempiin kaupunkeihin
• parannetaan edelleen käsittelytoimia
• vähennetään alan energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä
• toteutetaan saastuttaja maksaa -periaate
• autetaan seuraamaan ja ehkäisemään pandemioita
• parannetaan sanitaatiota erityisesti haavoittuvimpien ihmisten hyväksi

Uusien sääntöjen soveltaminen edellyttää investointeja alaan. Vesipalvelujen ei kuitenkaan odoteta tulevan kalliimmiksi yksittäisille kotitalouksille, ja ihmisten terveydelle ja ympäristölle koituvat pitkän aikavälin hyödyt ylittävät selvästi toimijoille aiheutuvat kustannukset.

Kohteena myös pienet kaupungit

Kaikista EU:n taajamista 43%:lla asukasvastineluku on alle 2 000 (asukasvastineluku eli avl on mittayksikkö, jota käytetään yhdyskuntajätevesien pilaantumisen laskemiseen). Vuoden 1991 EU:n sääntöjen mukaan tällaisten pienten kaupunkien ei tarvitse kerätä ja käsitellä jätevesiään. Ne aiheuttavat kuitenkin huomattavaa pilaantumista vesistöissä.

Uusien sääntöjen mukaan kaikkien vähintään 1 000 asukkaan kaupunkien on noudatettava jätevedenkäsittelysääntöjä viimeistään vuonna 2035. Tähän kuuluvat

• yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmien perustaminen
• jätevesien käsittely biohajoavan orgaanisen aineksen poistamiseksi ennen sen johtamista ympäristöön

Joitakin poikkeuksia sovelletaan pienempiin taajamiin ja taajamiin niissä jäsenmaissa, jotka ovat liittyneet EU:hun viimeisimpinä.

Typen ja fosforin poistaminen

Uusissa säännöissä edellytetään, että jäsenmaat poistavat typpeä ja fosforia vuoteen 2039 mennessä käsittelemällä edelleen jätevesiä laitoksissa, jos taajaman asukasvastineluku on vähintään 150 000. EU-maiden on myös poistettava mikroepäpuhtauksia viimeistään vuonna 2045.

Lisäksi EU-maiden on hallinnoitava sadevettä paremmin (koskee vain suuria kaupunkeja) orgaanisen aineksen ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi. Näin voidaan varautua tehokkaammin rankkasateisiin, jotka ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Ilmastotavoitteiden ja kiertotalouden edistäminen

Uusien sääntöjen mukaan jätevesialan on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään, joiden osuus EU:n kokonaispäästöistä on tällä hetkellä noin 0,85%.

Alan olisi saavutettava energianeutraalius, mikä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2045 mennessä yhdyskuntajätevesien käsittelylaitosten on tuotettava kuluttamansa energia. Energia voidaan tuottaa paikan päällä tai muualla, ja enimmillään 35% energiasta voidaan ostaa ulkoisista lähteistä.

Uudet säännöt auttavat myös välttämään resurssien menettämistä ja edistävät niiden uudelleenkäyttöä kiertotalousmallissa. Esimerkiksi lietteestä peräisin oleva fosfori otetaan talteen ja käytetään uudelleen kasvituotannossa käytettävien lannoitteiden valmistamiseen.

Teollisuus maksaa -periaate

Yli 90% jätevesissä olevista mikroepäpuhtauksista johtuu lääkkeistä ja kosmetiikasta.

Näiden alojen tuotteille on saatavilla tehokkaita käsittelyjä myrkyllisten aineiden poistamiseksi. Uusissa säännöissä otetaan käyttöön laajennettu tuottajavastuujärjestelmä, joka perustuu saastuttaja maksaa -periaatteeseen ja jolla tuottajat ja maahantuojat velvoitetaan toteuttamaan tällainen käsittely.

Pandemioiden seuranta

Jätevesiä seuraamalla voidaan ehkäistä paremmin viruksia ja pandemioita.

Yhdyskuntajätevesiä voidaan analysoida ihmisten sairauksia ja pandemioita aiheuttavien taudinaiheuttajien havaitsemiseksi. Koronaviruspandemiasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että jätevesien seuranta voi olla erittäin tehokas keino ennustaa viruksen tulevaa leviämistä.

Uusi direktiivi velvoittaa EU-maat seuraamaan tiettyjä terveyteen liittyviä muuttujia yhdyskuntajätevedessä. Näitä ovat SARS-CoV-2-koronavirus, polio, influenssavirukset ja muut taudinaiheuttajat.

Sanitaatiopalvelujen parantaminen

Eurostatin mukaan noin 10 miljoonalla ihmisellä EU:ssa ei ole mahdollisuutta käyttää perussanitaatiopalveluja.

Uusien sääntöjen mukaan jäsenmaiden on varmistettava sanitaatiopalvelut erityisesti kaikkein syrjäytyneimmille ja haavoittuvimmille ihmisille EU:ssa. Myös kaikkien pääsyä julkisiin wc-tiloihin on parannettava.