"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Ulkoasiainneuvosto (kauppa), 21.11.2019, 21. marraskuuta 2019
Tärkeimmät tulokset
Kauppaneuvoston pääkohdat, Bryssel 21.11.2019
Maailman kauppajärjestön uudistaminen
Neuvosto keskusteli Maailman kauppajärjestössä käytävien neuvottelujen tilanteesta ja järjestön uudistusprosessin etenemisestä.
Komissio tiedotti ministereille uusimmista aloitteista, joilla edistetään EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa WTO:n kaikkien päätehtävien – sääntöjen laatimisen, seurannan ja riitojenratkaisun – uudistamiseksi. Erityisesti korostettiin tarvetta löytää operatiivisia ratkaisuja, joilla estettäisiin riitojenratkaisujärjestelmän lamaantuminen, kun WTO:n valituselimessä jäljellä olevista kolmesta tuomarista yhden tuomarin toimikausi päättyy 11. joulukuuta 2019 eikä tuomioistuin voi enää toimia.
Toimiva riitojenratkaisujärjestelmä on olennainen koko WTO:n toimivuuden, merkityksellisyyden ja uskottavuuden kannalta. Sen merkitystä ei voida yliarvioida, ja sen uudistaminen on edellytyksenä monenvälisen järjestelmän onnistumiselle. Haluamme selvittää nykyiseen järjestelmään liittyvän tyytymättömyyden perimmäiset syyt ja esittää ratkaisuja sekä lyhyen että pitkän aikavälin ongelmiin.
Ville Skinnari, Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
Lisäksi komissio esitti neuvostolle tilannekatsauksen WTO:n 12. ministerikokouksen valmisteluista ja siitä mahdollisesti saatavista tuloksista. Kokous pidetään Nur-Sultanissa Kazakstanissa kesäkuussa 2020.
Jäsenmaat kannattivat yleisesti tavoitetta päästä 12. ministerikokouksessa kunnianhimoiseen lopputulokseen ja korostivat monenvälisen prosessin merkitystä ja sitä, että on tärkeää mahdollistaa konkreettiset tulokset sekä useammankeskisissä että monenvälisissä neuvotteluissa. EU:lle ensisijaisia kysymyksiä ovat muun muassa kalastusalan tuet, riitojenratkaisu, teollisuuden tuet ja sähköinen kaupankäynti.
Neuvosto tarkasteli EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden viimeaikaista kehitystä.
Ministerit korostivat tukevansa nykyistä strategiaa, jonka mukaan EU säilyttää myönteisen kauppasuhteen Yhdysvaltoihin tai jopa laajentaa sitä puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Trumpin 25. heinäkuuta 2018 saavuttaman yhteisymmärryksen pohjalta, puolustaen samalla monenvälisen järjestelmän perusperiaatteita.
Komissio esitteli viimeaikaisia tapahtumia Yhdysvaltojen kanssa solmittujen kahdenvälisten suhteiden eri osa-alueilla:
neuvottelut vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja teollisuustuotteiden tullien poistamisesta
Yhdysvaltojen mahdollisesti käyttöön ottamat rajoittavat toimenpiteet (niin kutsutut 232 §:n mukaiset tullit) EU:sta tuotaville autoille
WTO:ssa käsiteltyjen Airbus- ja Boeing-kiistojen jatkotoimet
Ministerit käsittelivät lyhyesti myös laajempaa kaupan kontekstia ja keskustelivat Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen ja Japanin suhteiden viimeaikaisesta kehityksestä ottaen huomioon niiden vaikutuksen EU:n etuihin ja laajempaan maailmantalouteen.
Neuvosto kävi komission kertomuksen pohjalta periaatekeskustelun kauppasopimusten täytäntöönpanosta.
Kertomuksessa korostetaan, että eurooppalaiset yritykset ovat edelleenkin hyödyntäneet EU:n kauppaverkoston tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupan osuus EU:n bruttokansantuotteesta on yhteensä 35%, ja yli 36 miljoonaa työpaikkaa perustuu EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan vientiin. EU:n ja sen kauppasopimuskumppaneiden välisen tavarakaupan ylijäämä oli 84,6 mrd. €, kun taas sen kauppavaje muuhun maailmaan nähden oli yhteensä noin 24,6 mrd. €.
Ministerit korostivat keskustelussa, että kauppasopimukset on tärkeää panna täytäntöön, jotta EU:n yritykset ja kansalaiset voivat saada niistä täyden hyödyn.. Tältä osin ministerit painottivat myös komission, jäsenmaiden, yksityisten yritysten ja sidosryhmien välisen tiiviin yhteistyön ja hyvän viestinnän merkitystä.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.