EU:n kauppasopimukset
EU:n kauppasopimukset muovaavat kauppasuhteita EU:n ulkopuolisiin maihin. Niillä pyritään luomaan parempia mahdollisuuksia kaupankäyntiin ja poistamaan kaupan esteitä.
Mitä kauppasopimukset ovat?
EU hoitaa kauppasuhteita kolmansiin maihin kauppasopimuksilla. Niillä on tarkoitus luoda parempia mahdollisuuksia kaupankäyntiin ja poistaa kaupan esteitä.
EU:n kauppapolitiikkaa käytetään myös keinona edistää eurooppalaisia periaatteita ja arvoja demokratiasta ja ihmisoikeuksista ympäristöasioihin ja sosiaalisiin oikeuksiin.
Kauppasopimusten luokittelu
Kauppasopimuksia on monenlaisia:
- talouskumppanuussopimukset tukevat kauppakumppaneiden kehitystä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa
- vapaakauppasopimuksilla voidaan avata markkinoita vastavuoroisesti teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kanssa takaamalla etuuskohteluun perustuva pääsy markkinoille
- assosiaatiosopimukset tehostavat laajempia poliittisia sopimuksia
EU:lla on myös kauppasopimuksia, joihin ei sisälly etuuskohtelua. Niitä tehdään osana laajempia sopimuksia, kuten kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia.
Kauppasopimukset neuvotellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 218 sääntöjen mukaisesti.
EU:n rooli maailmankaupassa (Infografiikka)
Neuvottelut ja sopimukset
EU on tehnyt yli 40 sopimusta noin 80 kumppanin kanssa. Lisäksi se on parhaillaan hyväksymässä tai ratifioimassa sopimuksia 27 muun kumppanin kanssa.
Miten kauppasopimuksista neuvotellaan?
Neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta 2018 päätelmät, joissa käsitellään tapaa, jolla kauppasopimuksista neuvotellaan ja tehdään.
Päätelmissä vahvistetaan kauppasopimusten neuvottelemiseen vastedes sovellettavan neuvoston lähestymistavan keskeiset periaatteet.
Neuvosto käsitteli erityisesti
- Euroopan komission aikomusta suosittaa investointeja koskevien ja muiden kauppamääräysten irrottamista kahdeksi erilliseksi sopimukseksi
- neuvoston roolia kauppaneuvotteluissa
EU:n kauppaneuvottelut (Infografiikka)
Käsittely neuvostossa
Neuvostolla on keskeinen rooli uusien kauppasopimusten muotoilussa.
Aluksi neuvosto valtuuttaa Euroopan komission neuvottelemaan uudesta kauppasopimuksesta EU:n puolesta. Tätä varten annetaan neuvotteluvaltuutus. Yhdessä valtuutuksen kanssa neuvosto antaa neuvotteluohjeet, joihin sisältyvät neuvottelujen tavoitteet, sisältö ja mahdolliset aikarajat.
Sen jälkeen komissio neuvottelee EU:n puolesta kumppanimaan kanssa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti seuraavat neuvotteluja tiiviisti.
Kun sopimuksen tekstistä on päästy yhteisymmärrykseen kumppaneiden kanssa, komissio toimittaa virallisen ehdotuksen neuvoston hyväksyttäviksi.
Keskusteltuaan asiasta neuvosto hyväksyy päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta EU:n puolesta. Se toimittaa allekirjoitetun sopimuksen Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi.
Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä, neuvosto hyväksyy päätöksen sopimuksen tekemisestä.
Kaupankäynnin periaatteet
EU noudattaa Maailman kauppajärjestön (WTO) periaatteita.
Kauppasopimukset ovat yleisesti ottaen hyvin monimutkaisia, koska ne ovat lakitekstejä, joissa käsitellään monenlaista toimintaa maataloudesta tekijänoikeuksiin. Tietyt perusperiaatteet ovat kuitenkin yhteisiä kaikille kauppasopimuksille.
Syrjinnän torjunta
Tämä WTO:n kaupankäynnin periaate on kaksiulotteinen:
- suosituimmuuskohtelu – maat eivät yleisesti ottaen voi kohdella kauppakumppaneitaan eriarvoisesti
- kansallinen kohtelu – maahantuotuja ja paikallisesti tuotettuja tuotteita olisi kohdeltava tasa-arvoisesti
Ennakoitavuus
WTO:n mukaan lupaus olla luomatta uusia kaupan esteitä voi olla yhtä tärkeää kuin olemassa olevien esteiden poistaminen, koska näin taataan yrityksille mahdollisuus ennakoida. Näin kannustetaan investointeja, luodaan työpaikkoja ja tarjotaan kuluttajille vapaan kilpailun täydet hyödyt: parempi valikoima ja alhaisemmat hinnat.
Terve kilpailu
Vaikka WTO:ta pidetäänkin ”vapaakauppajärjestönä”, se sallii toisinaan tullimaksuja ja tarkoin rajatuissa olosuhteissa myös muita suojakeinoja. Käytännössä WTO puolustaa avoimen ja terveen kilpailun takaavaa sääntökokonaisuutta.
EU ja Maailman kauppajärjestö
Päivitetty viimeksi: 5. joulukuuta 2024