Neuvostolta päätelmät Montrealin biologista monimuotoisuutta käsittelevää YK:n huippukokousta (COP15) varten

Neuvosto hyväksyi tänään päätelmät Montrealissa Kanadassa 7.–19. joulukuuta 2022 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (COP 15), Cartagenan pöytäkirjan (COP-MOP 10) ja Nagoyan pöytäkirjan (COP-MOP 4) sopimuspuolten konferenssia varten. Päätelmät toimivat EU:n yleisenä neuvottelukantana kokouksissa.

Tämän odotetaan olevan merkittävä biologista monimuotoisuutta käsittelevä YK:n konferenssi, jossa on tarkoitus hyväksyä vuoden 2020 jälkeinen maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys. Siinä asetetaan tavoitteet, joilla ohjataan seuraavalle vuosikymmenelle ulottuvia maailmanlaajuisia toimia luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.

Konferenssilta odotetaan mullistavia päätöksiä. Maailman johtajat kokoontuvat sopimaan biodiversiteetin maailmanlaajuisesta suojelusta. Eri lajien määrä on jo vähentynyt hälyttävässä määrin, ja on aika toimia. Olen iloinen, että EU sopi vahvasta kannasta biologista monimuotoisuutta käsittelevää huippukokousta varten. Ihmiskunnan on yhdessä suojeltava ekosysteemeitä.

Anna Hubáčková, Tšekin ympäristöministeri

Neuvosto kehottaa päätelmissään hyväksymään kunnianhimoisen, kattavan ja muutosvoimaisen vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, joka sisältää vuoteen 2050 ulottuvia pitkän aikavälin tavoitteita, vuoden 2030 välitavoitteita ja vuoden 2030 toimintaperusteisia tavoitteita, joilla puututaan tehokkaasti ja samanaikaisesti biodiversiteetin köyhtymisen suoriin ja välillisiin tekijöihin.

EU korostaa, että vuoteen 2030 mennessä asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin on sisällytettävä muun muassa seuraavat toimet:

– suojellaan tehokkaasti vähintään 30% maailman maa-alasta ja vähintään 30% valtameristä

– ennallistetaan 3 miljardia hehtaaria huonontuneita maa- ja makean veden ekosysteemeitä ja 3 miljardia hehtaaria valtameriekosysteemeitä

– lopetetaan kaikki luonnonvaraisten lajien laiton, kestämätön tai niitä vaarantava pyynti tai korjuu, kauppa ja käyttö

– pysäytetään ihmisten aiheuttama tunnettujen uhanalaisten lajien sukupuutto

– hyödynnetään luontoon perustuvien ratkaisujen koko potentiaali

– alennetaan kaikista lähteistä aiheutuvan pilaantumisen tasoja ja riskejä

– estetään kaikkien ensisijaisten haitallisten vieraslajien tuonti ja asettuminen ja hävitetään jo vakiintuneita haitallisia vieraslajeja tai valvotaan niitä niiden biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi

– sovelletaan biodiversiteetin kestävää käyttöä koskevia käytäntöjä merkittävässä mittakaavassa asettamalla määrällisiä tavoitteita

– puututaan kaikkien ekosysteemien osalta maan- ja meren käytön muutoksiin, jotka vaikuttavat kielteisesti biodiversiteettiin

Neuvosto toteaa kohdennettujen, ennakoitavien ja riittävien resurssien käyttöönoton tärkeyden biodiversiteettiä koskevissa toimissa. Päätelmissä palautetaan mieleen, että Euroopan komissio on sitoutunut siihen, että EU kaksinkertaistaa biodiversiteetin ulkoisen rahoituksen erityisesti haavoittuvimpien maiden osalta, ja että EU:n jäsenmaat yhdessä ovat maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) suurin rahoittaja.

Neuvosto vahvistaa olevansa halukas osallistumaan toimiin ratkaisun löytämiseksi ”geenivarojen digitaalista sekvenssitietokantaa” koskevaan kysymykseen ja korostaa, että kaikkien ratkaisujen on perustuttava muun muassa tietokantojen nykyisiin käytäntöihin, niissä olisi säilytettävä avoin pääsy geenivarojen sekvenssitietokantaan julkisista tietokannoista käsin sekä varmistettava, että jaetut hyödyt edistävät biodiversiteetin säilyttämistä ja kestävää käyttöä ja tukevat asiaankuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita.

Neuvosto kehottaa hyväksymään pitkän aikavälin strategisen kehyksen valmiuksien kehittämiselle vuoden 2020 jälkeen, tietämyksenhallintaa koskevan osion sekä viestintästrategian maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä varten. Se kehottaa myös hyväksymään COP 15 -kokouksessa vahvan ja tehostetun suunnittelu-, raportointi- ja uudelleentarkastelumekanismin sekä vankan seurantakehyksen.

Neuvosto korostaa, että biodiversiteetin valtavirtaistaminen on ratkaisevan tärkeää kaikissa politiikoissa ja kaikilla aloilla, ja se on sitoutunut näyttämään esimerkkiä valtavirtaistamalla biodiversiteetin täysimääräisesti EU:n, kansallisen ja paikallistason suunnitelmiin ja politiikkoihin.

Neuvosto kehottaa hyväksymään Cartagenan pöytäkirjan täytäntöönpanosuunnitelman (2022–2030), joka perustuu maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen ja täydentää sitä. Neuvosto korostaa, että geenivarojen saatavuutta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakoa koskeva Nagoyan pöytäkirja on pantava kaikilta osin täytäntöön ja sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta on parannettava.

Taustatietoa

Biodiversiteettisopimuksen tavoitteina on biodiversiteetin suojelu ja kestävä käyttö sekä geenivarojen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako.

Biodiversiteettisopimuksen COP 15:n, Cartagenan pöytäkirjan COP-MOP 10:n ja Nagoyan pöytäkirjan COP-MOP:n pääaiheena on vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen hyväksyminen.

Vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen luonnoksessa on 21 vuoteen 2030 mennessä toteutettavaa toimintatavoitetta, muun muassa seuraavat:

• maa- ja merialueiden maailmanlaajuinen suojelu
• huonontuneiden makean veden, meri- ja maaekosysteemien ennallistaminen
• haitallisten vieraslajien tuonnin vähentäminen
• ravinteiden ja torjunta-aineiden ympäristöön joutumisen vähentäminen ja muovisaasteen levittämisen lopettaminen
• luontoon perustuvat panokset maailmanlaajuisiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin

Background

The objectives of the Convention on Biological Diversity are the conservation and sustainable use of biodiversity and the fair and equitable sharing of the benefits arising out of the utilisation of genetic resources.

The main topic in the agenda of the Convention on Biological Diversity COP 15, Cartagena Protocol COP-MOP 10 and Nagoya Protocol COP-MOP, will be the adoption of the post-2020 global biodiversity framework.

The draft Post-2020 Global Biodiversity Framework has 21 action targets for 2030, including:

• Conservation of land and sea areas globally
• Restoration of degraded freshwater, marine and terrestrial ecosystems
• Reduction of introduction of invasive alien species
• Reduction of nutrients lost to the environment and pesticides, and eliminating discharge of plastic waste
• Nature-based contributions to global climate change mitigation efforts.

• Neuvoston päätelmät EU:n valmisteluista biologista monimuotoisuutta käsittelevää COP 15 -huippukokousta varten
• Biodiversiteetti: miten EU suojelee luontoa? (taustatietoa)