Biodiversiteetti
Biodiversiteetti vähenee hälyttävällä vauhdilla. EU-maat ovat sitoutuneet ennallistamaan luontoa ja säilyttämään sen monimuotoisuuden.
EU:n biodiversiteettistrategia vuoteen 2030
Euroopan komission toukokuussa 2020 esittämä vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
Neuvosto hyväksyi päätelmät strategiasta ja vahvisti sen tavoitteet lokakuussa 2020. Se korosti, että toimia on syytä tehostaa puuttumalla biodiversiteetin ja luonnon köyhtymisen suoriin ja epäsuoriin syihin. Se toisti, että biodiversiteettitavoitteet on otettava kaikilta osin huomioon muilla aloilla, kuten maataloudessa, kalastuksessa ja metsätaloudessa, ja että EU:n toimenpiteitä on toteutettava näillä aloilla johdonmukaisesti.
Ministerit esittivät, että EU:n budjetista ja Next Generation EU -välineen menoista ilmastotoimiin osoitettu 30%:n merkittävä osuus investoitaisiin biodiversiteettiin ja sitä edistäviin luontoon perustuviin ratkaisuihin.
Pellolta pöytään -strategialla ja EU:n biodiversiteettistrategialla, jotka komissio esitti yhtäaikaisesti vuonna 2020, on useita yhteisiä tavoitteita, kuten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen, maatalousmaan kunnostaminen ja vesienhoito.
Luonnon ennallistamista koskeva laki
Luonnon ennallistamista koskevalla EU-lailla on tarkoitus ennallistaa biodiversiteettiä ja ekosysteemejä vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti. Lain tavoitteena on toteuttaa elvytystoimia, jotka kattavat vähintään 20% EU:n maa-alueista ja 20% merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamista tarvitsevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Säännöissä keskitytään ensimmäistä kertaa erityisesti luonnon elpymiseen EU:n jäsenmaissa, ja niillä asetetaan EU:n tason sitovia tavoitteita ennallistamistoimille, jotka koskevat
- pilaantuneita maa- ja meriluontotyyppejä
- pölyttäjiä
- maatalouden ekosysteemejä
- kaupunkialueita
- jokia ja tulvatasanteita
- metsiä
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2023 kantansa (yleisnäkemys) luonnon ennallistamista koskevaan lakiin. Euroopan parlamentin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen marraskuussa 2023 kolmikantaneuvottelujen jälkeen.
Neuvosto hyväksyi luonnon ennallistamista koskevan lain kesäkuussa 2024.
Luonnon ennallistaminen
Muut EU:n politiikat biodiversiteetin suojelemiseksi
EU:n toimet biodiversiteetin ja ekosysteemien häviämisen pysäyttämiseksi perustuvat lainsäädäntöön. Tähän lainsäädäntöön kuuluvat muun muassa
- luonnonsuojeludirektiivit
- vesipolitiikan puitedirektiivi
- meristrategiapuitedirektiivi
Lainsäädäntö, joka koskee esimerkiksi saastumista, haitallisia vieraslajeja ja ilmastonmuutosta, auttaa myös säilyttämään biodiversiteettiä puuttumalla sen vähenemisen aiheuttajiin.
EU on perustanut Life-ohjelman rahoittaakseen käytännön toimia luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Vuonna 1992 käynnistetty Life-ohjelma on ainoa EU:n rahoitusohjelma, joka on omistettu kokonaisuudessaan ympäristö- ja ilmastotavoitteille. Life-ohjelmasta on perustamisestaan lähtien rahoitettu yli 5 000:tta hanketta.
Luonnonsuojelu
Miksi salamanterit ovat tärkeitä?
Pienimmät, jopa salamantereitakin pienemmät, olennot kantavat valtavan vastuun elämän kiehtovan verkoston ylläpitämisestä.
Luontodirektiivin myötä EU on turvannut salamantereita ja satoja muita eläinlajeja sekä kasveja ja luonnonalueita. Suomesta Maltaan ja Romaniasta Portugaliin EU:n lainsäädäntö on auttanut suojelemaan elinympäristöjä ja niissä eläviä lajeja.
Globaalit biodiversiteettitavoitteet
EU toimii aktiivisesti kansainvälisellä tasolla pyrkien varmistamaan, että se täyttää monenvälisten yleissopimusten, kuten biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen mukaiset luonnon ja biodiversiteetin suojelua koskevat maailmanlaajuiset sitoumuksensa.
Neuvosto hyväksyi lokakuussa 2024 päätelmät, jotka toimivat EU:n yleisenä neuvottelukantana Kolumbiassa loka-marraskuussa 2024 pidetyssä YK:n 16. biodiversiteettikokouksessa (COP16). Jatkotoimia käsiteltiin Italiassa helmikuussa 2025 järjestetyssä seurantakokouksessa. Maat sopivat rahoituksesta ja seurantatoimista globaalien biodiversiteettitavoitteiden toteuttamiseksi.
Mitä merkitystä biodiversiteetillä on?
Biodiversiteetti on kaiken elämän perusta. Se on olennaisen tärkeää niin ihmisten kuin ympäristön sekä ilmaston suojelun kannalta.
Se tarjoaa ihmisille ruokaa, makeaa vettä ja puhdasta ilmaa, ja sillä on tärkeä rooli luonnon tasapainon säilyttämisessä. Se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja ehkäisemään tartuntatautien leviämistä.
Maailman talousfoorumin mukaan lähes puolet maailman BKT:stä (noin 40 bilj. €) riippuu luonnonympäristöstä ja sen resursseista. Suurimmat talouden alat (rakennusala, maatalous sekä elintarvike- ja juomateollisuus) ovat kaikki erittäin riippuvaisia luonnosta ja tuovat yhdessä maailmantalouteen lähes 7,3 bilj. €.
Ihmisen toiminta johtaa saastumiseen, luontotyyppien muuttumiseen ja ilmastonmuutokseen. Tämä rasittaa lajeja ja ekosysteemejä. Tutkijat arvioivat, että miljoona kasvi-, hyönteis-, lintu- ja nisäkäslajia on tällä hetkellä vaarassa kuolla sukupuuttoon ympäri maailmaa.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 12. maaliskuuta 2025