"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Maatalous- ja kalastusneuvosto, 21. syyskuuta 2020
Tärkeimmät tulokset
Ministerit tapasivat Brysselissä ja veivät eteenpäin keskusteluja yhteistä maatalouspolitiikkaa käsittelevästä YMP vuoden 2020 jälkeen -uudistuspaketista. Tavoitteena on muodostaa neuvoston yleisnäkemys lokakuussa 2020. Ministerit keskustelivat myös kauppaan liittyvistä maatalouskysymyksistä kiinnittäen erityistä huomiota viimeaikaisiin ja tuleviin neuvotteluihin vapaakauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa.
Olemme tänään edistyneet hyvin YMP:n uudistuksesta käymissämme keskusteluissa. Olenkin luottavainen sen suhteen, että seuraavassa istunnossa saamme aikaan neuvoston yleisnäkemyksen. Olimme pitkälti yhtä mieltä siitä, että tämä on mahdollista lokakuussa. Vielä on asioita keskusteltavana, mutta ilokseni olen havainnut myös kompromissihalukkuutta. Yksi asia pysyy ennallaan: pidämme huolen siitä, että EU:n viljelijät säilyttävät kilpailukykynsä siirryttäessä vihreämpiin käytäntöihin. Siitä ei saa olla epäilystäkään, että vihreät tavoitteemme ovat EU:n viljelijöiden kannalta realistisia ja saavutettavia.
Julia Klöckner, Saksan elintarvike- ja maatalousministeri
Aamupäivän istunnossa ministerit keskustelivat YMP-uudistuksen kolmesta osatekijästä: vihreä arkkitehtuuri, monivuotista rahoituskehystä koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien sisällyttäminen tulevaan suorien tukien järjestelmään ja uusi täytäntöönpanomalli. Vaikka ministereillä oli eriäviä näkemyksiä tietyiltä osin, he pysyivät lujasti tavoitteessa muodostaa neuvoston yleisnäkemys lokakuussa. Monet ministerit totesivatkin, että puheenjohtajamaan ehdotukset ovat askel oikeaan suuntaan. Näitä olivat muun muassa uusi EU:n laajuinen yhtenäinen muiden kuin tuottavien alueiden vähimmäisosuus sekä joustavampi ja vapaaehtoinen lähestymistapa suorien tukien tukikattoon. Ehdotusta pakollisten ekojärjestelmien käyttöönotosta kahden vuoden pilottivaihein kannatettiin osittain. Uuden täytäntöönpanomallin osalta ministerit antoivat tunnustusta tähänastiselle edistymiselle, mutta pitivät tarpeellisena käydä vielä keskustelua yksittäisistä kysymyksistä, kuten kansallisten strategiasuunnitelmien hyväksymisprosessista ja yleisemmin tarpeesta yksinkertaistaa politiikkaa.
Kauppaan liittyvät maatalouskysymykset
Ministerit keskustelivat Euroopan komission esittelyn pohjalta EU:n vapaakauppasopimuksia ja kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa koskevien neuvottelujen viimeaikaisesta kehityksestä. Euroopan komissio kertoi ministereille EU:n maatalouselintarvikkeiden viennin kasvusta vuoden 2020 alkukuukausina äskettäin tehtyjen sopimusten soveltamisen ansiosta. Monet ministerit myös ilmaisivat voimakkaan tukensa Euroopan komission pyrkimyksille tehdä kolmansien maiden kanssa erityisesti covid-19-pandemian aikana avoimia, oikeudenmukaisia ja kestäviä kauppasopimuksia.
Muita aiheita
Ministerit sivusivat myös seuraavia kysymyksiä:
Ranska esitti julkilausuman, jonka mukaan Euroopan tulisi kehittää kasviproteiineja suuren tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.
Espanja toisti vetoomuksensa, että syrjäisimpiä alueita koskevan ohjelman nykyinen budjetti säilytettäisiin ennallaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Tšekki ja Italia esittelivät hyviä periaatteita pakkausten etupuolen ravintoarvomerkintöihin.
Tšekki kehotti Euroopan komissiota esittämään ehdotuksen häkkikanojen munantuotannon kieltämisestä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.
Saksa selvitti afrikkalaisen sikaruton tilannetta ja toteutettuja toimenpiteitä Saksassa.
Tšekki esitteli siankasvatusalan tilanteesta muistion, jossa pyydettiin Euroopan komissiolta yksityiskohtaista analyysiä.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.