"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia), 11. kesäkuuta 2021
Tärkeimmät tulokset
EU:n energiaministerit keskustelivat Luxemburgissa TEN-E-asetuksesta, vetystrategiasta ja rakennusten perusparannusaallosta.
TEN-E-asetus
Ministerit muodostivat yleisnäkemyksen Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevan asetuksen ehdotetusta tarkistamisesta. Yleisnäkemyksen tavoitteena on nykyaikaistaa, vapauttaa hiilestä ja yhdistää EU:n rajatylittävä energiainfrastruktuuri, jotta EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite saavutettaisiin. Sen tarkoituksena on myös varmistaa edelleen markkinoiden integrointi, kilpailukyky ja toimitusvarmuus.
Saavuttaaksemme ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä tarvitsemme nykyaikaisia, yhteenliitettyjä ja puhtaille energiateknologioille soveltuvia energiainfrastruktuureja. Tarvitsemme enemmän älyverkkoja ja uusiutuvia energialähteitä. Tänään saavutettu yhteisymmärrys on sijoitus vihreään ja ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen, jolla taataan tehokkuus, kilpailukyky ja toimitusvarmuus ketään ei jätetä -periaatteen mukaisesti.
João Pedro Matos Fernandes, Portugalin ympäristö- ja ilmastotoimista vastaava ministeri
Yleisnäkemys on neuvoston kannan pohjana Euroopan parlamentin kanssa käytävissä poliittisissa kolmikantaneuvotteluissa.
Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät rakennusten perusparannusaallosta talouden elvyttämiseksi nyt ja ekologisten rakennusten luomiseksi tulevaisuutta varten.
Rakennusala on yksi Euroopan suurimmista energian kuluttajista, ja sen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on yli kolmannes. Perusparannusstrategian pyrkimyksenä on tehostaa kunnostustoimia EU:ssa, jotta rakennusala voi antaa tarvittavan panoksen EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja osallistua reilun ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseen. Neuvoston päätelmissä korostetaan sosiaalista osallisuutta, talouden elpymistä ja vihreää siirtymää.
Perusparannusstrategialla edistetään peruskorjauksia, joilla vähennetään energiankulutusta, hillitään kasvihuonekaasupäästöjä ja saadaan aikaan kustannussäästöjä.
Neuvoston päätelmissä vahvistetaan strategian tavoite, jonka mukaan vähintään kaksinkertaistetaan energiaan liittyvien peruskorjausten määrä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä ja torjutaan samalla energiaköyhyyttä, luodaan uusia työpaikkoja ja edistetään kiertotaloutta.
Ministerit keskustelivat vetystrategian kehityksestä Euroopassa. Strategian tarkoituksena on luoda suotuisat olosuhteet vedyn kysynnän ja tarjonnan lisäämiselle yhtenä puhtaan energiakäänteen keskeisenä osatekijänä.
Ministerit keskustelivat siitä, miten jäsenmaat voisivat tehdä yhteistyötä vetymarkkinoita edistävien olosuhteiden luomiseksi ja miten voitaisiin nopeuttaa loppukäyttöteknologioiden sääntelyä vedyn käyttöönoton lisäämiseksi erityisesti aloilla, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa. Ministerit keskustelivat myös vedyn rahoituksen prioriteeteista ja keinoista parantaa viennin tukemista.
Komissio esitti heinäkuussa 2020 "vetystrategian ilmastoneutraalille Euroopalle". Neuvosto totesi joulukuussa 2020 antamissaan päätelmissä, että etenkin uusiutuvista lähteistä tuotetulla vedyllä on tärkeä merkitys pyrittäessä EU:n tavoitteisiin hiilestä irtautumiseksi, ja pyysi komissiota hiomaan strategiaa ja toteuttamaan sen.
Rakennusten perusparannusaalto: ekologisia rakennuksia tulevaisuutta varten (Infografiikka)
Muut asiat
Komissio selvitti ministereille viimeaikaista kehitystä energia-alan ulkosuhteissa, mukaan lukien energiadiplomatia, Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) nollanettopäästöaloite, kansainvälinen uusiutuvan energian virasto (IRENA), energiaperuskirjaa koskeva sopimus ja EU–USA-energianeuvoston seuraava kokous.
Liettuan valtuuskunta valotti tarvetta kiireellisiin toimiin Valko-Venäjällä sijaitsevaan Astravetsin ydinvoimalaan liittyvien turvallisuussuositusten osalta. Tšekin valtuuskunta pyysi ministereitä pohtimaan kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää ja seuraavia siihen liittyviä toimia.
Lopuksi Slovenian valtuuskunta esitteli tulevan puheenjohtajakautensa työohjelman.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Saavuttaaksemme ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä tarvitsemme nykyaikaisia, yhteenliitettyjä ja puhtaille energiateknologioille soveltuvia energiainfrastruktuureja. Tarvitsemme enemmän älyverkkoja ja uusiutuvia energialähteitä. Tänään saavutettu yhteisymmärrys on sijoitus vihreään ja ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen, jolla taataan tehokkuus, kilpailukyky ja toimitusvarmuus ketään ei jätetä -periaatteen mukaisesti.
