Rikollisuuden torjunta

Vuosittain 75 miljoonaa ihmistä joutuu rikoksen uhriksi EU:ssa. EU tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja EU:n virastojen kanssa rajatylittävän ja järjestäytyneen rikollisuuden pysäyttämiseksi.

Ne puuttuvat yhdessä vakaviin rikoksiin, kuten ihmisten, huumeiden ja aseiden salakuljetukseen.

Kuvallinen esitys erityyppisistä rikoksista.

Mitä EU tekee järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi?

Järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä uhka Euroopan kansalaisille, yrityksille ja instituutioille sekä Euroopan taloudelle. EU ja sen jäsenmaat toteuttavat erilaisia toimia yleisimpien rikosten torjumiseksi Euroopassa eri aloilla.

Huumekauppa

EU tunnistaa erityyppisten huumeiden laittomaan kauppaan ja jakeluun osallistuvat rikollisverkostot ja puuttuu niiden toimintaan.

Ihmiskauppa

EU puuttuu sellaisten rikollisverkostojen toimintaan, jotka käyttävät hyväksi haavoittuvia henkilöitä saadakseen taloudellista hyötyä.

Kyberrikollisuus

EU vahvistaa Euroopan sietokykyä kyberuhkia vastaan ja varmistaa luotettavat palvelut ja digitaaliset välineet.

Rikollisuuden torjunnan tuloksia

EU:lla on sisäistä turvallisuutta ja lainvalvontaa koskeva yhdennetty lähestymistapa, jota koordinoidaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa. Fooruminen toimet tuottivat vuonna 2025 merkittäviä tuloksia.

Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten EU:n toimien tuloksia

EU:n toimet terrorismin torjumiseksi

Vuodesta 2015 alkaen tehtyjen terrori-iskujen vuoksi Euroopan unioni on toteuttanut erilaisia toimia terrorismin pysäyttämiseksi. Toimet ulottuvat terroristien aseiden hankkimisen ja pommien rakentamisen estämisestä aina radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

Terrorismin torjunta EU:ssa

Zita – ihmiskaupan uhri

Tuhannet ihmiskaupan uhrit lähtevät pitkälle ja vaaralliselle matkalle päästäkseen pois köyhyydestä. He pakenevat kotimaastaan vain joutuakseen pakotetusti kotiorjaksi. Näin kävi myös Zitalle.