Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuminen EU:ssa
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat säännöt suojelevat EU:n rahoitusjärjestelmää sekä edistävät turvallisuutta ja kasvua.
EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi
Rahanpesu ja terrorismin rahoitus ovat vakavia huolenaiheita EU:ssa. Ne aiheuttavat suuria riskejä EU:n taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle ja sen kansalaisten turvallisuudelle.
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta on jo yli 30 vuotta ollut tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Ensimmäinen rahanpesunvastainen direktiivi hyväksyttiin vuonna 1991. Direktiiviä on sen jälkeen uudistettu useita kertoja.
Kaikki asiaan liittyvät riskit on huomioitava asianmukaisesti. Siksi EU:n sääntöjä on mukautettava jatkuvasti, jotta voidaan hallita seuraavista aiheutuvia riskejä:
- teknologiset innovaatiot, kuten virtuaalivaluutat
- terroristijärjestöjen globaali luonne
- rikollisten keinot hyödyntää järjestelmän puutteita ja porsaanreikiä
Mitä on rahanpesu? (Infografiikka)
Rahanpesun torjuntaa koskevat EU-säännöt
Neuvosto hyväksyi 30. toukokuuta 2024 uusia lakeja, joiden tarkoituksena on suojella EU:n kansalaisia ja sen rahoitusjärjestelmää rahanpesulta ja terrorismin rahoitukselta.
Pakettiin kuuluvat
- asetus uuden EU:n rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamisesta
- asetus yksityiseen sektoriin sovellettavista rahanpesunvastaisista velvoitteista
- direktiivi rahanpesunvastaisista mekanismeista kansallisella tasolla
- vuonna 2023 hyväksytyn varainsiirtoja koskevan asetuksen tarkistus
Rahanpesun torjuntaa koskeva asetus
Uudella rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevalla asetuksella yhdenmukaistetaan ja selvennetään EU:n laajuisia sääntöjä ensimmäistä kertaa ja suljetaan porsaanreiät huijareilta. Sillä myös varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan johdonmukaisemmin ja niiden noudattamista valvotaan paremmin. Asetus sisältää muun muassa yksityiskohtaisempia säännöksiä asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta ja tosiasiallisesta omistajuudesta sekä kansallisten valvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten valtuuksista.
Ilmoitusvelvolliset
Uudella asetuksella EU perusti sellaisenaan sovellettavan sääntelykehyksen, joka sisältää vaatimuksia ilmoitusvelvollisille – lähinnä luotto- ja rahoituslaitoksille sekä rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille ja ammateille (esim. juristit ja kirjanpitäjät). Ilmoitusvelvollisilla on keskeinen tehtävä portinvartijoina rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehyksessä, koska ne ovat parhaassa asemassa havaitakseen epäilyttävää toimintaa.
Uudet säännöt kattavat myös suurimman osan kryptoalasta. Kaikkien kryptovarapalvelun tarjoajien on sovellettava asiakkaidensa tuntemisvelvollisuutta. Tämä tarkoittaa, että niiden on tarkistettava asiakkaitaan koskevat faktat ja ilmoitettava epäilyistä rahanpesun selvittelykeskukselle.
Asiakkaan tuntemisvelvollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta sovelletaan myös muihin aloihin, kuten ylellisyystuotteiden, esimerkiksi jalometallien, jalokivien, korujen ja kullan, kauppiaisiin. Ilmoitusvelvollisiksi tulevat myös luksusautojen, lentokoneiden ja huvijahtien sekä kulttuuriesineiden (kuten taideteosten) kauppiaat.
Asetuksessa on otettu huomioon jalkapalloalaan liittyvä suuri riski, joten ilmoitusvelvollisten luettelo on laajennettu koskemaan ammattilaisjalkapalloseuroja ja -agentteja. Koska ala ja siihen liittyvä riski kuitenkin vaihtelee suuresti, jäsenmaat voivat joustavasti poistaa ne luettelosta, jos niihin liittyvä riski on vähäinen.
Tosiasialliset omistajat ja edunsaajat
Tosiasiallisilla omistajilla ja edunsaajilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tosiasiallisesti käyttävät määräysvaltaa oikeushenkilössä (kuten yhtiössä, säätiössä tai trustissa), vaikka omistusoikeus tai omaisuus on toisen henkilön nimellä. Asetuksella tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevista EU:n säännöistä tehdään yhdenmukaisemmat ja avoimemmat.
Tosiasiallisiin omistajiin ja edunsaajiin liittyviä kahta osatekijää – omistajuutta ja määräysvaltaa – analysoidaan, jotta voidaan tunnistaa kaikki oikeushenkilön tai erityyppisten yhteisöjen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, myös EU:n ulkopuoliset yhteisöt, kun ne harjoittavat liiketoimintaa EU:ssa tai ostavat omistuksia EU:ssa. Yhteisymmärryksessä vahvistetaan tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevaksi kynnysarvoksi 25%.
Samalla selkeytetään asiaan liittyviä sääntöjä, joita sovelletaan monikerroksisiin omistus- ja määräysvaltarakenteisiin, jotta voidaan varmistaa, ettei yritysten omistuksen monikerroksisuutta voida enää hyödyntää. Samalla selvennetään tietosuojaa ja tietojen säilyttämistä koskevia säännöksiä, mikä helpottaa ja nopeuttaa toimivaltaisten viranomaisten työtä.
Käteismaksut
Käteismaksuille asetetaan EU:n laajuinen 10 000 €:n enimmäismäärä, jolla heikennetään rikollisten mahdollisuuksia rahanpesuun. Jäsenmaat voivat halutessaan asettaa alhaisemman enimmäismäärän.
Suuririskiset kolmannet maat
Ilmoitusvelvollisten on sovellettava tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimia yksittäisiin liiketoimiin ja liikesuhteisiin, joissa on mukana suuririskisiä kolmansia maita, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin torjuntajärjestelmissä olevien puutteiden vuoksi ne uhkaavat EU:n sisämarkkinoiden eheyttä.
Komissio tekee riskinarvioinnin rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) luetteloiden perusteella. Suuren riskin vuoksi on lisäksi perusteltua soveltaa täydentäviä EU:n tai kansallisia vastatoimia joko ilmoitusvelvollisen tai jäsenmaan tasolla.
Rahanpesunvastainen direktiivi
Asetus ja direktiivi rahanpesunvastaisista mekanismeista ovat osa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa yhteistä säännöstöä. Niillä korvataan viides rahanpesunvastainen direktiivi, joka hyväksyttiin vuonna 2018.
Kaikki yksityisellä sektorilla sovellettavat säännöt siirretään asetukseen, kun taas direktiivi koskee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiä jäsenmaiden tasolla. Direktiivi sisältää sen vuoksi säännöksiä, jotka on siirrettävä kansalliseen lainsäädäntöön, kuten tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien rekistereitä, kansallisia valvontaviranomaisia ja rahanpesun selvittelykeskuksia koskevia sääntöjä.
Ilmoittaminen varainsiirroista
Neuvosto ja parlamentti pääsivät 29. kesäkuuta 2022 alustavaan yhteisymmärrykseen varainsiirtojen mukana toimitettavia tietoja koskevan EU-asetuksen päivittämisestä laajentamalla sen soveltamisalaa kryptovarojen siirtoon.
Sääntöjen mukaan kryptovarapalvelun tarjoajien on kerättävä ja asetettava saataville tietyt tiedot niiden välittämien kryptovarasiirtojen maksajista ja maksunsaajista. Tällä varmistetaan kryptovarojen siirtojen jäljitettävyys, jotta epäilyttävät liiketoimet on helpompi tunnistaa ja estää.
EU:lla on nyt vahva ja oikeasuhteinen kehys, joka on kryptovarojen vaihtoa koskevien tiukimpien kansainvälisten normien mukainen. Se vastaa erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen maailmanlaajuisena valvojana toimivan FATF:n suosituksia.
- Rahanpesun torjunta: neuvostolta säännöt kryptovarasiirtojen jäljitettävyydestä (lehdistötiedote 16.5.2023)
- Rahanpesun torjunta: alustava yhteisymmärrys kryptovarojen siirtojen avoimuudesta (lehdistötiedote 29.6.2022)
Mikä on rahanpesunvastainen toimintaryhmä (FATF)?
Rahanpesun torjunnan haasteet ovat globaaleja ja edellyttävät toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. EU tekee yhteistyötä kumppaneidensa kanssa FATF:ssä kansainvälisten normien laatimiseksi ja soveltamiseksi.
FATF kehittää ja edistää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaista toimintapolitiikkaa ja antaa suosituksia, joita maiden olisi noudatettava.
Muut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kannalta merkittävät päivitykset lainsäädäntöön
Viidennessä vakavaraisuusdirektiivissä selvennetään vakavaraisuusvalvojien roolia. Vakavaraisuusvalvojat vastaavat puutteiden havaitsemisesta ja korjaamisesta rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen osallisissa rahoituslaitoksissa. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava nämä huolenaiheet huomioon valvontatoimissaan.
Rahoitustietojen käytön helpottamisesta rikosten torjunnassa annetun direktiivin ansiosta toimivaltaisten viranomaisten on helpompi saada rahoitus- ja pankkitilitietoja ja käyttää niitä. Direktiivi helpottaa myös kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten pääsyä lainvalvontatietoihin.
Rahanpesuntorjuntaviranomainen
Neuvosto hyväksyi 30. maaliskuuta 2024 asetuksen, jolla perustetaan uusi rahanpesuntorjuntaviranomainen (AMLA), joka parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa EU:ssa ja tukee rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustetaan Frankfurtiin, ja se aloittaa toimintansa vuoden 2025 puolivälissä.
Koska rahanpesu on rajatylittävä talousrikos, rahanpesuntorjuntaviranomainen vahvistaa EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehystä luomalla kansallisten valvontaviranomaisten kanssa yhdennetyn mekanismin, jolla varmistetaan, että ilmoitusvelvolliset noudattavat velvoitteitaan.
Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävänä on
- valvoa suoraan joitakin riskialtteimpia luotto- ja finanssilaitoksia EU:ssa, myös kryptovarapalvelujen tarjoajia
- tukea finanssialan ulkopuolisia aloja
- koordinoida rahanpesun selvittelykeskuksia jäsenmaissa
- määrätä taloudellisia seuraamuksia vakavien rikkomusten tapauksissa
Neuvoston ja parlamentin edustajat pääsivät 18. joulukuuta 2023 yhteisymmärrykseen menettelystä, jolla valitaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen sääntömääräinen kotipaikka. Rahanpesutorjuntaviranomaisen kotipaikasta päästiin lopullisesti sopuun 22. helmikuuta 2024.
- Rahanpesun torjunta: neuvosto ja parlamentti sopuun uuden viranomaisen toimipaikan valitsemismenettelystä (lehdistötiedote 18.12.2023)
- Rahanpesun torjunta: neuvostolta sääntöpaketti (lehdistötiedote 30.5.2024)
- Frankfurt valittu EU:n uuden rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimipaikaksi (lehdistötiedote 22.2.2024)
- Usein kysytyt kysymykset uudesta EU:n rahanpesutorjuntaviranomaisesta (AMLA) (Euroopan komissio)
Mitä EU tekee terrorismin torjumiseksi?
Lue, miten EU-maat ovat viimeisten 20 vuoden aikana tiivistäneet yhteistyötään terrorismin torjunnassa estämällä terroristeja hankkimasta aseita tai rakentamasta pommeja ja pyrkimällä ehkäisemään radikalisoitumista.
Päivitetty viimeksi: 18. helmikuuta 2026