Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäiseminen
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on laajalle levinnyt ja usein piiloon jäävä rikos. EU vahvistaa sääntöjään ehkäistäkseen paremmin seksuaaliväkivaltaa verkossa ja sen ulkopuolella, saattaakseen rikoksentekijät oikeuden eteen ja parantaakseen uhrien suojelua ja tukea.
Miksi asia on tärkeä?
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäiseminen ja lasten suojeleminen väkivallalta ja riistolta on kaikkialla EU:ssa yhteinen vastuu. Lapsilla on oikeus kasvaa turvallisesti sekä verkkoympäristössä että sen ulkopuolella ja saada suojelua ja tukea, kun he ovat vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi.
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on edelleen laajalle levinnyt ja suurelta osin piiloon jäävä rikos. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että noin joka kahdeksas lapsi kokee jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa, joko verkossa tai todellisessa elämässä. Euroopassa arviona on joka viides lapsi. Digitaaliteknologian lisääntyvä käyttö on myös lisännyt verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan riskiä, joten rikoksentekijöiden on helpompi käyttää lapsia hyväkseen ja jakaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia yli rajojen.
Seksuaaliväkivaltaa ilmenee usein lapsen perheessä tai lähipiirissä, minkä vuoksi lasten on vaikea ilmoittaa tapahtuneesta. 70–85% lapsiuhreista tuntee hyväksikäyttäjänsä. Lisäksi monia tapauksia ei edelleenkään tuoda ilmi: noin kolmannes hyväksikäytetyistä lapsista ei koskaan kerro asiasta kenellekään. Näin ollen viralliset luvut edustavat todennäköisesti vain murto-osaa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan todellisesta laajuudesta.
Joka viides lapsi Euroopassa on jonkinlaisen seksuaaliväkivallan uhri
70–85% tuntee hyväksikäyttäjänsä
1/3 ei koskaan kerro hyväksikäytöstä kenellekään
Kokemukset maista, joissa verkkopalvelujen tarjoajien on ilmoitettava lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, osoittavat, että tämä käytäntö tuo esiin enemmän tapauksia. Yhdysvalloissa National Center for Missing & Exploited Children -järjestö (NCMEC) sai vuonna 2025 noin 1,4 miljoonaa ilmoitusta lasten houkuttelusta seksuaalisiin tekoihin verkossa. Sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen REPORT-lain mukaisia pakollisia ilmoittamisvaatimuksia tiukennettiin, myös epäiltyä verkkovälitteistä lasten ihmiskauppaa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa koskevat ilmoitukset CyberTipline-palveluun lisääntyivät 323% vuoteen 2024 verrattuna.
EU:n säännöt ja toimet lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
EU on tehostamassa toimiaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella. Uudet teknologiat ja lasten lisääntynyt läsnäolo verkossa ovat luoneet uusia riskejä ja helpottaneet rikoksentekijöiden mahdollisuuksia hyväksikäyttää lapsia ja ottaa heihin yhteyttä verkossa.
Näihin haasteisiin vastaamiseksi EU valmistelee kahta toisiaan täydentävää sääntökokonaisuutta: toisella pyritään ehkäisemään ja torjumaan verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja toisella päivitetään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa koskevia rikosoikeudellisia sääntöjä.
Uuden lainsäädännön lisäksi EU on myös vahvistamassa operatiivista yhteistyötä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi. EU-maat tekevät Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) kautta yhteistyötä voidakseen torjua verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, tunnistaa uhrit, tutkia rikoksentekijöitä ja hajottaa rikollisverkostoja. Pelkästään vuonna 2025 EMPACT tuki 393:a tutkintaa, auttoi suojelemaan 158:aa lapsiuhria ja johti 28 rikoksentekijän tunnistamiseen.
Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäiseminen ja torjuminen
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin levittäminen verkossa on edelleen suuri haaste. Digitaalialan yritysten vapaaehtoiset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja erilaiset kansalliset lähestymistavat ovat johtaneet puutteisiin suojelussa eri puolilla EU:ta.
Vastatakseen näihin haasteisiin Euroopan komissio esitti 11. toukokuuta 2022 lainsäädäntöehdotuksen verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ehdotuksen mukaan palveluntarjoajat ja uusi EU:n virasto – lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus – velvoitettaisiin tukemaan jäsenmaita, verkkopalvelujen tarjoajia ja uhreja. Tavoitteena on
- ehkäistä verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa velvoittamalla palveluntarjoajat arvioimaan ja vähentämään riskejä
- havaita verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja ilmoittaa siitä lainvalvontaviranomaisille ja Europolille
- valtuuttaa kansalliset viranomaiset määräämään laittoman sisällön poistaminen, siihen pääsyn estäminen tai sitä koskevien tietojen poistaminen hakutuloksista
- tukea lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan uhreja heitä esittävän materiaalin poistamisessa
EU hyväksyi vuonna 2021 väliaikaiset säännöt, joiden nojalla verkkopalvelujen tarjoajat voivat vapaaehtoisesti havaita lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin alustoillaan, ilmoittaa siitä ja poistaa sen. Näiden toimien voimassaoloa jatkettiin vuonna 2024, mutta niiden voimassaolo päättyi 3. huhtikuuta 2026.
Neuvosto antoi 23. heinäkuuta 2026 lopullisen hyväksyntänsä uudelle väliaikaiselle asetukselle, jonka nojalla verkkopalvelujen tarjoajat voivat jatkaa tätä toimintaa. Toimea sovelletaan 3. huhtikuuta 2028 saakka.
Väliaikaisten toimien ohella EU valmistelee edellä mainittua pysyvää oikeudellista kehystä. Marraskuussa 2025 neuvosto vahvisti ehdotettua asetusta koskevan neuvottelukantansa, joka perustuu vapaaehtoisen havaitsemisen jatkamiseen pysyvästi.
Euroopan parlamentin kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja pysyvästä oikeudellisesta kehyksestä.
Tiukemmat rikosoikeudelliset säännöt ja uhrien parempi suojelu
Samaan aikaan EU päivittää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa koskevia rikosoikeudellisia sääntöjään. Tarkistetuilla säännöillä vastataan uusiin seksuaaliväkivallan muotoihin sekä verkossa että sen ulkopuolella laajentamalla rikoksen käsitteen alaa, vahvistamalla tutkinta- ja syytetoimia, lisäämällä rangaistuksia ja parantamalla uhreille annettavaa tukea.
Nämä rikosoikeudelliset säännöt täydentävät verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaa ehdotusta auttamalla varmistamaan, että rikoksentekijät saatetaan oikeuden eteen ja että uhrit saavat parempaa suojelua ja tukea kaikkialla EU:ssa.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 22. kesäkuuta 2026 alustavaan sopimukseen päivitetyistä säännöistä. Niiden on nyt virallisesti vahvistettava ja hyväksyttävä sopimus, ennen kuin EU-maat voivat siirtää direktiivin kansalliseen lainsäädäntöönsä.
Päivitetyt säännöt koskevat seuraavia.
Rikosnimikkeiden laajentaminen
Säännöillä päivitetään rikosten nykyisiä määritelmiä ja kriminalisoidaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston uudet muodot, kuten verkossa ja uuden teknologian avulla tehdyt rikokset.
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan suoratoiston katselusta maksaminen määritellään rikokseksi. Säännöissä kriminalisoidaan myös tekoälyjärjestelmien suunnittelu tai mukauttaminen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin luomiseksi sekä tällaisten järjestelmien jakelu.
Lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin (lapsen houkutteleminen tuottamaan tai jakamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia) tulee rangaistavaksi. Jos lapsi on saavuttanut seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskevan suojaikärajan, tällainen houkuttelu määritellään rikokseksi, jos siihen on liittynyt painostamista tai uhkailua tai jos rikoksentekijä tekeytyy lapseksi.
Päivitetyissä säännöissä kriminalisoidaan myös lasten seksuaalinen kiristäminen, jossa rikoksentekijät uhkaavat jakaa lapseen liittyvää seksuaalista sisältöä rahaa tai hyväksikäyttöön liittyvää lisämateriaalia vastaan. Myös lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan harjoittamista tai lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin tuottamista koskevien ohjeiden omistaminen tai jakaminen, myös kirjojen, verkko-oppaiden tai kehotusten kautta, on rikos.
Ankarammat rangaistukset rikoksentekijöille
Päivitetyillä säännöillä tiukennetaan rangaistuksia useista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, muun muassa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin hallussapidosta ja jakelusta.
Ankarampia rangaistuksia sovelletaan myös silloin, kun rikoksentekijät käyttävät hyväkseen lapsen erityistä haavoittuvuutta, esimerkiksi vammaisuuden tai riippuvuussuhteen vuoksi.
EU-maat voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään vieläkin ankarammista rangaistuksista.
Suostumuksen selkeämpi määritelmä
Päivitetyissä säännöissä selvennetään, että seksuaalinen kanssakäyminen seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskevan suojaikärajan saavuttaneen lapsen kanssa olisi säädettävä rangaistavaksi, jos suostumusta ei ole annettu.
Suostumus on annettava vapaaehtoisesti, ja se voidaan peruuttaa milloin tahansa. Vaikeneminen tai vastustuksen puute eivät merkitse suostumusta, eivät myöskään aiemmat tai olemassa olevat suhteet rikoksentekijään. Suostumusta ei ole myöskään silloin, kun lapsi ei kykene tekemään vapaata ja tietoon perustuvaa valintaa, esimerkiksi nukkuessaan tai ollessaan tajuton.
Seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskeva suojaikäraja kuuluu edelleen kansallisen lainsäädännön piiriin.
Tehokkaammat tutkinta- ja syytetoimet
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan uhreilla on pitempi aika ilmoittaa rikoksista ja hakea oikeutta.
Päivitetyillä säännöillä pidennetään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinnan ja syytteeseenpanon aikarajoja sen jälkeen, kun uhrit saavuttavat aikuisiän. Vakavimpien rikosten osalta, joihin kuuluvat lapsen raiskaus ja lapsen pakottaminen prostituutioon, tutkinta- ja syytetoimet voivat jatkua enimmillään 32 vuotta sen jälkeen, kun uhri on tullut täysi-ikäiseksi.
Uusilla säännöillä myös helpotetaan lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten mahdollisuuksia ilmoittaa epäillystä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tai seksuaalisesta riistosta.
Parempi tuki uhreille
Päivitetyillä säännöillä vahvistetaan tukea lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston uhreille.
Uhreilla on pääsy auttavaan puhelimeen ja mahdollisuus saada maksutta terveydenhuoltopalveluja ja oikeusapua. Heillä on myös oikeus väliaikaiseen majoitukseen.
Säännöillä varmistetaan, että uhreilla on oikeus vaatia korvausta rikoksentekijöiltä.
Lasten oikeuksia ja kansainvälistä suojelua koskeva kehys
Lasten suojelu ja heidän oikeuksiensa edistäminen on yksi EU:n keskeisistä tavoitteista. Lasten oikeudet taataan EU:n perusoikeuskirjassa, ja niiden taustalla on periaate, jonka mukaan lapsen etu on aina otettava ensisijaisesti huomioon.
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 päätelmät lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta. Jäsenmaita kannustetaan niissä
- suojelemaan syrjimättä kaikkien lasten oikeuksia
- ehkäisemään ja torjumaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa
- tekemään oikeusjärjestelmistä lapsiystävällisempiä
- auttamaan lapsia osallistumaan turvallisesti ja luottavaisesti digitaaliseen maailmaan
EU edistää myös kansallisten viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä muun muassa verkostoissa, jotka auttavat reagoimaan tehokkaammin lapsikaappausilmoituksiin.
Lastensuojelua koskevat kansainväliset kehykset
EU:n työ perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla turvataan lasten oikeudet ja suojellaan heitä väkivallalta ja riistolta.
Vuonna 1989 lapsen oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa tunnustetaan jokaisen lapsen oikeus suojeluun väkivallalta ja vahvistetaan lasten kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.
Euroopan neuvoston yleissopimuksessa lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan vahvistetaan toimia, joilla ehkäistään seksuaaliväkivaltaa, suojellaan uhreja ja asetetaan rikoksentekijät syytteeseen, myös silloin, kun hyväksikäyttö tapahtuu verkossa tai lapsen perheessä tai lähipiirissä.
Katso myös
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta EU:ssa
Perusoikeudet EU:ssa
Miten EU torjuu haitallista verkkosisältöä?
Päivitetty viimeksi: 27. heinäkuuta 2026