Euroopan syyttäjänvirasto
Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet tutkia EU:n budjettiin kohdistuvia rikoksia sekä asettaa syytteeseen ja tuomittaviksi niihin syyllistyneet.
EU:n syyttäjänvirasto
Euroopan syyttäjänvirasto on Euroopan unionin riippumaton elin, joka tutkii EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa
- petokset
- lahjonta
- rahanpesu
- rajatylittävät alv-petokset
EPPO aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021.
EU:n toimielinten ja elinten sekä EPPOon liittyneiden 24 jäsenmaan toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPPOlle kaikesta EU:n budjettiin vaikuttavasta rikollisesta toiminnasta. Yksityishenkilöt voivat myös ilmoittaa väitetyistä petostapauksista ja muista rikoksista.
Osallistuvat jäsenmaat
Tähän mennessä 24 EU-maata on päättänyt osallistua pyrkimykseen suojata EU:n budjettia petoksilta tiiviimmän yhteistyön menettelyllä:
Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Viro.
Euroopan komissio hyväksyi 10. heinäkuuta 2026 päätöksen, jossa vahvistetaan Unkarin osallistuminen EPPOon. Unkari oli pyytänyt saada liittyä siihen toukokuussa 2026. Unkarista tulee näin ollen 25. jäsenvaltio, joka on liittynyt EPPOon, ja EPPOlla on myös pysyvä edustus Unkarissa.
Seuraavaksi Unkarin olisi ehdotettava kolmea ehdokasta Euroopan syyttäjän toimeen Unkarissa. Tämän jälkeen neuvosto nimittää yhden heistä.
Tanska ja Irlanti eivät osallistu EPPOon, koska molemmilla on oikeus jättäytyä oikeus- ja sisäasioita koskevan EU:n yhteistyön ulkopuolelle.
Miksi EPPO perustettiin?
Ennen kuin Euroopan syyttäjänvirasto aloitti toimintansa, ainoastaan kansalliset viranomaiset pystyivät tutkimaan EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia, mutta keinot olivat rajalliset, koska kansallisten viranomaisten toimivalta lakkaa kansallisilla rajoilla.
Vastaavasti EU:n elimet, jotka edelsivät Euroopan syyttäjänvirastoa tällä toimialalla, kuten Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), EU:n lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) ja EU:n rikosoikeusvirasto (Eurojust), eivät voineet käynnistää rikostutkintaa eivätkä toteuttaa syytetoimia jäsenmaissa.
EPPO auttaa korjaamaan nämä puutteet ja puuttuu EU:n taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin.
EPPOn tehtävä ja rakenne
Tehtävä
EPPOn tehtävänä on torjua EU:n varoihin kohdistuvia petoksia. Sillä on toimivalta tutkia EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja nostaa syytteitä niiden perusteella.
EPPO tutkii EU:n varoihin kohdistuvia petoksia, joissa on kyse yli 10 000 €:n suuruisista määristä, tai rajatylittäviä alv-petoksia, joiden aiheuttama vahinko on yli 10 milj. €. EPPO toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. Se tekee läheistä yhteistyötä myös Eurojustin ja Europolin kaltaisten elinten kanssa.
Rakenne
EPPOlla on kaksitasoinen rakenne, joka koostuu keskustasosta ja kansallisesta tasosta.
Keskustaso
Keskustaso sijaitsee Luxemburgissa, ja se koostuu Euroopan pääsyyttäjästä ja syyttäjien kollegiosta.
Euroopan pääsyyttäjä johtaa EPPOa, organisoi sen työn ja edustaa virastoa sen suhteissa EU:n toimielimiin, jäsenmaihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin.
Laura Codruţa Kövesi nimitettiin ensimmäiseksi Euroopan pääsyyttäjäksi lokakuussa 2019.
Maaliskuussa 2026 neuvosto päätti nimittää Andrés Ritterin uudeksi Euroopan pääsyyttäjäksi 1. marraskuuta 2026 alkaen. Euroopan pääsyyttäjä nimitetään neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisellä sopimuksella.
Syyttäjien kollegio on EPPOn tärkein strategia- ja valvontaelin. Se määrittelee EPPOn strategian, hyväksyy sen sisäiset säännöt ja varmistaa, että kaikissa osallistuvissa jäsenmaissa sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa tutkinta- ja syytetoimiin.
Euroopan syyttäjänvirasto koostuu Euroopan pääsyyttäjästä ja osallistuvien jäsenmaiden syyttäjistä. Neuvostolla on tärkeä rooli Euroopan syyttäjien nimittämisessä. Kukin osallistuva jäsenmaa nimeää ehdokkaat tehtävään, ja riippumattoman arvioinnin jälkeen neuvosto nimittää yhden Euroopan syyttäjän kutakin jäsenmaata varten.
Pysyvät jaostot seuraavat ja ohjaavat tutkintaa ja tekevät operatiivisia päätöksiä.
2) Kansallinen taso
Kansallinen taso koostuu valtuutetuista Euroopan syyttäjistä.
Valtuutetut Euroopan syyttäjät 24 osallistuvassa EU-maassa ovat vastuussa rikostutkinnasta ja syytteeseenpanosta. Ne ovat täysin riippumattomia kansallisiin viranomaisiin nähden.
Miten EPPOa koskeva tiiviimpi yhteistyö alkoi?
Euroopan komissio esitti ehdotuksensa Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta jo vuonna 2013. Ehdotuksen hyväksyminen edellytti neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.
Yli kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen neuvosto ei edelleenkään päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta. Yksimielisyyden puuttuminen todettiin neuvostossa helmikuussa 2017 ja Eurooppa-neuvosto vahvisti asian maaliskuussa.
Tällaisessa tilanteessa vähintään yhdeksän jäsenmaata voi EU:n perussopimusten mukaisesti sopia tiiviimmästä yhteistyöstä.
Euroopan syyttäjänvirastoa koskeva tiiviimpi yhteistyö aloitettiin huhtikuussa 2017. Lokakuussa 2017 neuvosto hyväksyi EPPO-asetuksen, joka tuli voimaan 20. marraskuuta 2017.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 10. heinäkuuta 2026