Skip to content

Miten EU torjuu ympäristörikollisuutta?

Ympäristörikollisuus on yksi maailman tuottoisimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista, ja sillä on suuri vaikutus niin ympäristöön kuin myös ihmisten terveyteen. Se on erittäin tuottoisaa, mutta sen havaitseminen sekä siitä syytteeseen asettaminen ja rankaiseminen on vaikeaa. Nämä tekijät tekevät siitä erittäin houkuttelevaa järjestäytyneille rikollisryhmille.

EU on ryhtynyt toimiin torjuakseen rikollisverkostoja, joita on osallisina ympäristörikollisuuden kaikissa muodoissa, muun muassa ottamalla käyttöön jätehuoltoa sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevia sääntöjä. EU pyrkii vahvistamaan myös nykyisiä sääntöjä, jotka koskevat ympäristön suojelua rikosoikeudellisin keinoin.

Kaikkien EU-maiden lainvalvonta- ja tulliviranomaiset, EU:n toimielimet, virastot ja elimet sekä kumppanimaat ja -järjestöt tekevät yhteistyötä tämäntyyppisen rikollisuuden torjumiseksi tutkinnan, takavarikoinnin ja muiden poliisioperaatioiden avulla.

Tässä infografiikassa on tietoa ympäristörikollisuudesta ja EMPACT-foorumin puitteissa toteutettujen EU:n toimien tuloksista. EMPACT on järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n lippulaivahanke.

Infografiikka, jossa kuvataan tärkeimpiä ympäristörikoksia ja poliisioperaatioiden tuloksia vuosina 2018–2021. Kuvat edustavat erityyppisiä rikoksia, kuten luonnonvaraisten eläinten ja kasvien, puutavaran ja jätteiden laitonta kauppaa. Kartassa esitetään yleisimmät reitit Euroopan unionista ja Euroopan unioniin.

Ympäristörikosten torjunta EU:ssa

Ympäristörikokset

  • ovat kolmanneksi yleisimpiä rikoksia maailmassa huumausaineiden laittoman kaupan ja väärennösten jälkeen
  • lisääntyvät määrältään 5%–7% vuodessa
  • aiheuttavat 110–281 mrd. $:n menetykset joka vuosi

Mitkä ovat ympäristörikoksia?

  • jätteen epäasianmukainen keräys, kuljetus, hyödyntäminen tai loppukäsittely
  • aineiden laiton päästäminen ilmaan, veteen tai maaperään
  • suojeltujen luonnonvaraisten eläin- tai kasvilajien tappaminen, tuhoaminen, hallussapito tai kauppa
  • laiton otsonikerrosta heikentävien aineiden kauppa

Mitä ympäristörikoksista seuraa?

  • saasteiden määrä kasvaa
  • luonnonvaraisten eläinten ja kasvien tila heikkenee
  • luonnon monimuotoisuus vähenee
  • ekologinen tasapaino häiriintyy
  • riskejä ihmisten terveydelle

Laittoman kaupan reitit (jätteet, puutavara, luonnonvaraiset eläimet ja kasvit)

  • linnut: Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan (EU kohdealueena)
  • matelijat: Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan (EU kohdealueena)
  • sarvikuonon sarvet: Afrikasta Aasiaan Euroopan kautta (EU kauttakulkualueena)
  • norsunluu: Afrikasta Aasiaan Euroopan kautta (EU kauttakulkualueena)
  • ankeriaat: Euroopasta Aasiaan (EU alkuperäalueena)
  • puutavara: Aasiasta Eurooppaan (EU lopullisena päämääränä)
  • jätteet: Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan (EU alkuperäalueena)

EU:n poliisioperaatioiden tulokset 2018–2021

Takavarikot

167 452 tonnia jätettä – 15–30% jätteiden siirroista katsotaan laittomiksi, mikä vastaa 9,5 mrd. €:n vuotuisia tuloja EU:n laittomilta jätemarkkinoilta.

1 174 tonnia sähkö- ja elektroniikkalaiteromua –1 tonni älypuhelimia sisältää 100 kertaa enemmän kultaa kuin 1 tonni kultamalmia. Euroopasta peräisin oleva sähkö- ja elektroniikkalaiteromu käsitellään manuaalisesti, mistä vapautuu voimakkaita toksiineja.

32 007 m³ puutavaraa – Laittomien hakkuiden osuus maailmanlaajuisesta puukaupasta on 15–30%. Puuta käytetään rakennus- ja puutuotteisiin.

355 matelijaa, joiden arvo on 800 000 € – Laiton kauppa uhkaa tuhansia maailman matelijalajeja. Niitä hyödynnetään pääasiassa muotiteollisuudessa tai lemmikkeinä.

4,6 tonnia lasiankeriaita – Vuosittain EU:sta salakuljetetaan 350 milj. eurooppalaista lasiankeriasta, joiden arvo on 3 mrd. €. Niitä myydään enimmäkseen ruuaksi Aasiassa.

639 norsunluutuotetta – Norsujen salametsästys lisää niiden riskiä kuolla sukupuuttoon. Norsunluu on pääasiassa peräisin Afrikasta, ja sitä salakuljetetaan Euroopan kautta Aasiaan.

Takavarikkojen kokonaisarvo on 8,3 milj. €.

Pidätykset:

829 henkilöä

Lisätietoa:

Teemat