Skip to content

Kalastuskiintiöt brexitin jälkeen

Infografiikka: kalastuskiintiöt brexitin jälkeen

Kalastuskiintiöt brexitin jälkeen

EU ja Iso-Britannia ovat vuosikymmenien ajan hallinnoineet yhdessä yli sataa kalakantaa. Tammikuusta 2021 alkaen yhteisiä kantoja koskevat kalastusoikeudet on määritelty vuosittaisissa kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Miten kalastuskiintiöt määritellään?

  1. EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus määrittelee osapuolten prosenttiosuudet kustakin yhteisestä kalakannasta
  2. EU ja Iso-Britannia neuvottelevat joka vuosi tulevan vuoden kalastusoikeuksista
  3. Euroopan komissio esittää neuvostolle ehdotuksen EU:n kannaksi neuvotteluissa Ison-Britannian kanssa
  4. Neuvosto antaa ehdotuksen pohjalta ohjeita
  5. Komissio käy neuvottelut Ison-Britannian kanssa
  6. Neuvosto saa säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä
  7. Kun yhteisymmärrys on saavutettu, komissio esittelee sopimuksen neuvostolle
  8. Neuvosto antaa lopullisen hyväksyntänsä, ja neuvottelut päätetään virallisesti

EU:n periaatteet

  • pitkän aikavälin kestävyys
  • parhaat tieteelliset lausunnot
  • ennalta varautuva lähestymistapa (jos tietoja ei ole)
  • kiintiöiden siirrot (tarvittaessa)

Esimerkkejä kiintiöistä

  • piikkimakrilli (läntinen kanta): Ison-Britannian osuus vuotuisesta kokonaissaaliista on 9% ja EU:n 91%
  • meriantura (itäinen Englannin kanaali): Ison-Britannian osuus vuotuisesta kokonaissaaliista on 20% ja EU:n 80%
  • kolja (Rockall): EU:n osuus kokonaissaaliista on 15% ja Ison-Britannian 85%
  • silli (Irlanninmeri): EU:n osuus saaliista on 3% ja Ison-Britannian 97%
  • seiti (Kelttimeri): Ison-Britannian osuus saaliista on 15% ja EU:n 85%

Päivitetty viimeksi: 1. helmikuuta 2025