Kalastuskiintiöt brexitin jälkeen
Kalastuskiintiöt brexitin jälkeen
EU ja Iso-Britannia ovat vuosikymmenien ajan hallinnoineet yhdessä yli sataa kalakantaa. Tammikuusta 2021 alkaen yhteisiä kantoja koskevat kalastusoikeudet on määritelty vuosittaisissa kahdenvälisissä neuvotteluissa.
Miten kalastuskiintiöt määritellään?
- EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus määrittelee osapuolten prosenttiosuudet kustakin yhteisestä kalakannasta
- EU ja Iso-Britannia neuvottelevat joka vuosi tulevan vuoden kalastusoikeuksista
- Euroopan komissio esittää neuvostolle ehdotuksen EU:n kannaksi neuvotteluissa Ison-Britannian kanssa
- Neuvosto antaa ehdotuksen pohjalta ohjeita
- Komissio käy neuvottelut Ison-Britannian kanssa
- Neuvosto saa säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä
- Kun yhteisymmärrys on saavutettu, komissio esittelee sopimuksen neuvostolle
- Neuvosto antaa lopullisen hyväksyntänsä, ja neuvottelut päätetään virallisesti
EU:n periaatteet
- pitkän aikavälin kestävyys
- parhaat tieteelliset lausunnot
- ennalta varautuva lähestymistapa (jos tietoja ei ole)
- kiintiöiden siirrot (tarvittaessa)
Esimerkkejä kiintiöistä
- piikkimakrilli (läntinen kanta): Ison-Britannian osuus vuotuisesta kokonaissaaliista on 9% ja EU:n 91%
- meriantura (itäinen Englannin kanaali): Ison-Britannian osuus vuotuisesta kokonaissaaliista on 20% ja EU:n 80%
- kolja (Rockall): EU:n osuus kokonaissaaliista on 15% ja Ison-Britannian 85%
- silli (Irlanninmeri): EU:n osuus saaliista on 3% ja Ison-Britannian 97%
- seiti (Kelttimeri): Ison-Britannian osuus saaliista on 15% ja EU:n 85%
Päivitetty viimeksi: 1. helmikuuta 2025