"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus), 12. maaliskuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Euroopan teollisuus – kilpailukykykompassi ja puhtaan teollisuuden ohjelma
Ministerit keskustelivat keinoista edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Keskustelu oli jatkoa 29. tammikuuta julkaistulle kilpailukykykompassille ja 26. helmikuuta julkaistulle puhtaan teollisuuden ohjelmalle. Ministerit kannattivat monia näissä asiakirjoissa ehdotettuja toimia, kuten hiilestä irtautumista, teollisuuden kilpailukyvyn lisäämistä, kiertotaloutta (kriittisten materiaalien talteenottoa ja jätteen vähentämistä), energiatoimitusten monipuolistamista, investointien lisäämistä verkkoihin ja varastointi-infrastruktuuriin, edelläkävijämarkkinoiden luomista vihreille tuotteille (mukaan lukien julkiset hankinnat), laadukkaiden työpaikkojen luomista, osaamisen suojelua, sisämarkkinoiden pirstoutumisen torjumista sekä kansainvälisiä sopimuksia raaka-aineiden saatavuuden, toimitusketjujen ja vapaan kaupan turvaamiseksi.
Euroopan talous on käännekohdassa. EU:n teollisuudessa myrskyää: energian hinnat ovat korkealla, kolmannet maat harjoittavat epäreilua kilpailua ja innovaatiokuilu kasvaa globaaleihin kilpailijoihin nähden. Pallo siirtyy nyt komissiolta meille. On aika siirtyä sanoista tekoihin ja toteuttaa käytännön ratkaisuja. Vielä on paljon tehtävää, mutta olemme oikealla tiellä pyrittäessä Euroopan talouden koko potentiaalin hyödyntämiseen.
Krzysztof Paszyk, Puolan talouskehitys- ja teknologiaministeri
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Kohti nykyaikaisiin sisämarkkinoihin johtavaa horisontaalista strategiaa: palveluja koskevan toimintasuunnitelman tarve
Ministerit kävivät poliittisen keskustelun tulevasta sisämarkkinastrategiasta, jonka keskiössä on palveluja koskeva toimintasuunnitelma. Keskustelu oli jatkoa sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevalle vuosikertomukselle, joka julkaistiin 29. tammikuuta. Keskustelu antoi konkreettista panosta uuteen horisontaaliseen sisämarkkinastrategiaan, jonka komissio aikoo toimittaa toukokuussa. Ministerit kannattivat muun muassa ajatusta siitä, että strategiaan sisällytettäisiin palveluja koskeva etenemissuunnitelma, jossa on älykkäät tavoitteet ja selkeät aikataulut. Monet valtuuskunnat korostivat ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen ja työvoiman liikkuvuuden merkitystä. Useat ministerit korostivat tehokkaiden lupamenettelyjen merkitystä, rakennusalaa ja EU:n sääntöjen vakaata täytäntöönpanoa erityisesti palveludirektiivin osalta. Useat valtuuskunnat kehottivat myös hyödyntämään täysimääräisesti kaikkia saatavilla olevia digitaalisia välineitä, jotta voidaan edistää palvelujen sisämarkkinoiden yhdentymistä.
Kattava EU:n välineistö turvallista ja kestävää sähköistä kaupankäyntiä varten
Lounaalla ministerit keskustelivat tiedonannosta ”Kattava EU:n välineistö turvallista ja kestävää sähköistä kaupankäyntiä varten”, jonka komissio esitteli 5. helmikuuta.
Ensimmäiset yksinkertaistamiseen tähtäävät koontipaketit
Ministerit keskustelivat komission 26. helmikuuta ehdottamista yksinkertaistamistoimista (niin kutsutuista koontipaketeista) ja siitä, voidaanko koontimetodilla saada nopeasti toteutettua yksinkertaistamistoimia käytännössä ja siitä, miten voidaan varmistaa, että yksinkertaistamistoimet asetetaan etusijalle myös EU:n ja jäsenmaiden tasolla. Ministerit tarkastelivat muita EU:n lainsäädännön aloja, joilla niin ikään tarvitaan yksinkertaistamistoimia, jotta voidaan vahvistaa EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Komission 26. helmikuuta esittämät yksinkertaistavat koontipaketit (I kestävyys ja II rahoitusala) ovat ensimmäiset komission lupaamista toimista, joiden tarkoituksena on vähentää yritysten raportointivelvoitteita 25% (ja 35% pk-yritysten osalta).
Kilpailukykyinen ja hiiletön EU:n teollisuus hiilirajamekanismin yhteydessä
Ministerit keskustelivat teollisuuspolitiikasta ja hiilirajamekanismista (eli EU:n välineestä, jolla EU:hun tuotavien hiili-intensiivisten tavaroiden sisältämälle hiilidioksidille asetetaan kohtuullinen hinta ja jolla kannustetaan puhtaampaan tuotantoon EU:n ulkopuolisissa maissa). Ministerit keskustelivat ideoista, joilla voitaisiin vahvistaa hiilirajamekanismiasetusta, kuten hallinnollisen taakan vähentäminen, asianmukainen soveltamisala, tuotantoketjun loppupään tuotteiden kattavuus, hiilivuodon torjunta, kiertämiskäytäntöjen ehkäiseminen ja epäsuorien päästöjen torjunta.
55-valmiuspaketti: miten EU aikoo käsitellä EU:n ulkopuolisia päästöjä? (Infografiikka)
Muut asiat
Uutta horisontaalista sisämarkkinastrategiaa koskeva suunnitelma
Sisämarkkinastrategiasta käytyä keskustelua seurasi tiedotusasia, jonka esittivät Alankomaat, Espanja, Irlanti, Kroatia, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Viro. Kyseiset valtuuskunnat ehdottivat erityistoimia sisämarkkinoiden parantamiseksi ennen tulevaa sisämarkkinastrategiaa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Uutta pontta Euroopan teolliselle tulevaisuudelle: kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen
Espanja, Portugali, Slovakia ja Slovenia vaativat, että ilmoitettuun Euroopan kilpailukykyrahastoon sisällytettäisiin teollisuutta käsittelevä pilari, jonka tarkoitus olisi edistää teknologista johtoasemaa, turvata toimitusketjut ja varmistaa, että Eurooppa säilyy keskeisenä globaalina teollisuuden toimijana.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Komissio esitteli Euroopan autoteollisuutta koskevan teollisuuden toimintasuunnitelman, joka oli julkistettu 5. maaliskuuta.
Euroopan kemianteollisuuden hälyttävä tilanne – strateginen ala tarvitsee erityisen kriittisiä kemikaaleja koskevan EU-säädöksen
Alankomaat, Espanja, Italia, Ranska, Romania, Slovakia, Tšekki ja Unkari kiinnittivät huomiota kemianteollisuuden kriisiin (tuotanto on vähentynyt 12% ja on olemassa riski 50 000 työpaikan häviämisestä pelkästään petrokemian alalla) ja ehdottivat alaa tukevia toimia.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
