Kilpailukykyneuvosto (tutkimus ja avaruus), 29. marraskuuta 2024

Tärkeimmät tulokset

Tutkimus

EU:n kilpailukyvyn parantaminen, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen ja sen hajanaisuuden poistaminen

Tutkimuksesta vastaavat ministerit avasivat kilpailukykyneuvoston (tutkimus) hyväksymällä neuvoston päätelmät EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta ja sen hajanaisuuden poistamisesta.

Ministerit vahvistivat sitoumuksensa parantaa EU:n kilpailukykyä, vaurautta ja ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä parantamalla tutkimus- ja innovointipolitiikkoja. Päätelmissä korostetaan tarvetta edistää tieteellistä huippuosaamista ja murroksellista innovointia sekä vastata vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja taloudelliseen turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Päätelmissä kehotetaan kaventamaan jäsenmaiden välistä kuilua ja lisäämään investointeja tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä menotavoite, joka on 3% BKT:stä, ja edistämään kansallisen ja EU:n tason yhteistyötä. Päätelmissä korostetaan tietämyksen, osaamisen ja näyttöön perustuvan päätöksenteon merkitystä kilpailukyvyn ja EU:n maailmanlaajuisen aseman vahvistamisen kannalta. Eurooppalainen tutkimusalue (ERA) on keskeisessä asemassa, kun pyritään poistamaan tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemien hajanaisuus ja tehostamaan jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Päätelmillä tuetaan eurooppalaisen tutkimusalueen parempaa hallinnointia avoimen tieteen, innovaatioekosysteemien ja tutkimusinfrastruktuurien kaltaisilla aloilla samalla, kun tuetaan osaamiskiertoa ja tutkijoiden liikkuvuutta. Lisäksi kannustetaan edistämään startup-yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille ja joustavalle rahoitukselle Euroopan teknologisen kasvun edistämiseksi.

• Neuvoston päätelmät EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta ja sen hajanaisuuden poistamisesta
• ERAn toimintapoliittinen ohjelma 2022–2024
• Eurooppalainen tutkimusalue (taustatietoa)

Keski- ja Itä-Euroopan biotalouden potentiaalin hyödyntäminen

Ministerit hyväksyivät myös neuvoston päätelmät mahdollisesta Euroopan laajuisesta tutkimus- ja innovointialoitteesta, jolla edistetään kestävää luonnonvarojen hallintaa, elintarvikejärjestelmien turvallisuutta ja biotalouden käyttöönottoa Keski- ja Itä-Euroopan potentiaalin hyödyntämiseksi.

Neuvoston päätelmissä korostetaan, että kestävä biomassan tuotanto on olennaisen tärkeää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vuosia 2030 ja 2050 koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi kiertobiotalouden avulla. Päätelmissä kehotetaan lisäämään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti naapurimaiden (Länsi-Balkan ja ehdokasmaat) kanssa, jotta voidaan vastata resurssien hallintaan ja ruokaturvaan liittyviin haasteisiin. Lisäksi päätelmissä annetaan tunnustusta Keski- ja Itä-Euroopan maita yhdistävän BIOEAST-aloitteen työlle kiertobiotalouden edistämisen alalla ja aloitteen roolille asiaankuuluvan tutkimuksen koordinoinnissa. Lopuksi päätelmissä kehotetaan komissiota arvioimaan tarvetta mahdolliselle uudelle biotalouden alan tutkimusta ja innovointia käsittelevälle aloitteelle ja sen toteutettavuutta.

• Neuvoston päätelmät EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta ja sen hajanaisuuden poistamisesta
• BIOEASTin verkkosivusto

Kehittyneet materiaalit

Ministerit hyväksyivät myös neuvoston päätelmät kehittyneitä materiaaleja koskevasta komission tiedonannosta.

Neuvosto on tyytyväinen komission tiedonantoon kehittyneiden materiaalien kasvavasta kysynnästä Euroopassa ja kehottaa nopeuttamaan tutkimusta ja innovointia kehittyneiden materiaalien ekosysteemin kehittämiseksi edelleen. Näiden materiaalien olisi oltava turvallisia, kestäviä ja resurssitehokkaita, jotta ne tukevat vihreän kehityksen ohjelmaa ja kiertotaloutta. Neuvosto pyytää komissiota ja jäsenmaita parantamaan tutkimuksen turvallisuutta, määrittämään yhteisiä tavoitteita ja päivittämään tutkimuksen ja innovoinnin prioriteettialoja tarpeen mukaan. Päätelmissä otetaan huomioon ehdotus digitaalisen infrastruktuurin luomisesta kehittyneitä materiaaleja varten hyödyntäen olemassa olevia infrastruktuureja, kuten EuroHPC:tä ja eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluita. Neuvosto pyytää komissiota välttämään aiheuttamasta jäsenmaille kehittyneiden materiaalien teknologianeuvoston perustamisesta johtuvaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi se korostaa tarvetta tehdä julkisia ja yksityisiä investointeja yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi hyödyntämällä aloitteita, kuten ”Innovative Materials for EU” -kumppanuutta tai Euroopan yhteistä etua koskevia hankkeita. Neuvosto kehottaa myös vahvistamaan EU:n rahastojen välistä synergiaa, tukemaan innovoijia ja pk-yrityksiä sekä kehittämään työvoiman osaamista, ja ottaa huomioon Academy of Advanced Materials -akatemian käynnistämisen. Lisäksi se korostaa kehittyneiden materiaalien eettisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, mukaan lukien niiden terveys- ja ympäristövaikutukset.

• Neuvoston päätelmät kehittyneitä materiaaleja koskevasta komission tiedonannosta
• Komission tiedonanto kehittyneistä materiaaleista teollisuuden johtoaseman turvaamiseksi

Tutkimuksen ja innovoinnin vaikutus EU:n kilpailukykyyn

Ministerit kävivät poliittisen keskustelun tutkimuksen ja innovoinnin vaikutuksesta EU:n kilpailukykyyn. Keskustelun pohjana oli puheenjohtajamaa Unkarin laatima muistio.

Muistiossa todetaan, että Mario Draghin kertomuksessa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta korostetaan tutkimuksen ja innovoinnin ratkaisevaa roolia Euroopan tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämisen kannalta sekä painotetaan tarvetta kuroa umpeen innovaatiokuilu muihin maailmantalouksiin nähden. Draghin kertomuksessa ehdotetaan useita toimenpiteitä eurooppalaisen innovoinnin puutteiden korjaamiseksi ja ekosysteemin toteuttamiseksi.

Näitä ovat muun muassa

• innovoinnin, startup-yritysten ja scale-up-yritysten rahoituksen parantaminen
• yksinkertaisemman ja tehokkaamman 10. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelu
• akateemisen huippuosaamisen edistäminen; investoiminen maailman johtavaan tutkimusinfrastruktuuriin
• politiikkojen koordinoinnin parantaminen, jotta saavutetaan menotavoite, jonka mukaan 3% BKT:stä osoitetaan tutkimukseen ja innovointiin; sääntelykehyksen yksinkertaistaminen

Ministerit ilmaisivat näkemyksensä kolmesta kysymyksestä:

• Draghin kertomuksen pääkohdat ja niiden täytäntöönpano
• huippuosaamisen edistäminen, kun samalla säilytetään osallistavuus ja saavutettavuus sekä tutkimuksen ja innovoinnin aikaansaamien hyötyjen ja vaurauden jakaminen
• tavat houkutella yksityistä pääomaa tutkimukseen ja innovointiin

Kaikki ministerit suhtautuivat myönteisesti Draghin raportin analyysiin ja olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimus ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa EU:n kilpailukykyä ja kaventaa innovaatiokuilua keskeisiin maailmantalouden toimijoihin nähden. Monet ministerit esittelivät toimenpiteitä, joita on toteutettu tutkimukseen varatun 3%:n BKT-tavoitteen saavuttamiseksi. Monien valtuuskuntien mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin yksityisiä investointeja. Ministerit peräänkuuluttivat parempaa kehystä, jotta saadaan houkuteltua yksityisiä investointeja, kevennettyä hallinnollista taakkaa ja lisättyä kannustimia, sekä todellista pääomamarkkinaunionia. Puheenjohtajamaa kehotti löytämään keskitien tutkimuspolitiikan huippuosaamisen ja osallistavuuden välille. Monet valtuuskunnat totesivat lopuksi, että nyt on aika ryhtyä toimiin.

• Puheenjohtajamaan ilmoitus aiheesta ”Tutkimuksen ja innovoinnin panos Euroopan unionin kilpailukykyyn: Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta koskevan kertomuksen suositusten jatkotoimet”

Muut asiat

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) riippumattomuus

Tanskan valtuuskunta tiedotti 22 muun valtuuskunnan tukemana aiheesta ”Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) riippumattomuuden vahvistaminen”.

Tulevan puheenjohtajamaan ohjelma

Puolan valtuuskunta tiedotti neuvostolle puheenjohtajakautensa työohjelmasta tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

Avaruus

Euroopan osaamisen vahvistaminen avaruusalalla

Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät Euroopan osaamisen vahvistamisesta avaruusalalla.

Avaruusministerit olivat puheenjohtajana toimineen valtioministeri Richárd Szabadosin johdolla yhtä mieltä siitä, että avaruusalalla on ratkaiseva rooli tuettaessa EU:n taloudellisia, sosiaalisia ja teknologisia sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Euroopan valmiuksia tällä alalla on kuitenkin kiireellisesti vahvistettava, jotta se voi säilyttää kilpailukykynsä, johtajuutensa ja riippumattomuutensa.

Päätelmissä korostetaan sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä, johon kuuluvat

• osaamisen kehittäminen
• sääntelykehykset
• kansainvälinen yhteistyö sen varmistamiseksi, että Eurooppa pysyy avaruusteknologian eturintamassa.

Päätelmissä korostetaan, että tarvitaan ennakoivia toimia, kuten investointeja STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koulutukseen, ja synergioiden luomista yritysten, yliopistojen ja julkisten laitosten välille. Näiden toimien odotetaan edistävän Euroopan avaruusalan innovointia, kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Päätelmissä kehotetaan myös vähentämään riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista teknologioista, jotta voidaan suojella unionin etuja ja vahvistaa sen riippumatonta toimintakykyä maailmanlaajuisesti ja edistää jatkuvaan parantamiseen ja huippuosaamiseen perustuvaa kulttuuria avaruusalalla.

• Neuvoston päätelmät Euroopan osaamisen vahvistamisesta avaruusalalla

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN DA

Avaruusohjelman väliarviointi

Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät Euroopan unionin avaruusohjelman väliarvioinnista.

Euroopan unionin avaruusohjelman väliarvioinnista annetuissa neuvoston päätelmissä analysoidaan komission heinäkuussa 2024 julkaiseman EU:n avaruusohjelman toteuttamista ja EU:n avaruusohjelmaviraston (EUSPA) toimintaa koskevan kertomuksen tuloksia. Vuosiksi 2021–2027 perustetun avaruusohjelman tavoitteena on toteuttaa avaruustoimintaa maanhavainnoinnin, satelliittinavigoinnin, avaruustilannetietoisuuden (SSA), valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM), yhteyksien, avaruustutkimuksen ja innovoinnin aloilla sekä tukea autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia päästä avaruuteen ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusedut. Tavoitteena on myös edistää unionin vahvan avaruustalouden kehitystä myös tukemalla avaruusekosysteemiä ja vahvistamalla kilpailukykyä, innovointia, yrittäjyyttä, osaamista ja valmiuksien luomista kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin alueilla sekä perustaa EU:n avaruusohjelmavirasto (EUSPA). Neuvoston päätelmissä arvioidaan EU:n avaruusohjelman toteuttamisen edistymistä, analysoidaan EUSPAn työtä ja määritetään tulevan työn painopisteet. Päätelmissä kehotetaan toteuttamaan toimia, joilla torjutaan ohjelman turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn kohdistuvia kasvavia uhkia, sekä vähentämään riippuvuutta ja vahvistamaan riippumattomuutta.

• Neuvoston päätelmät Euroopan unionin avaruusohjelman väliarvioinnista

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Kertomus EU:n avaruusohjelman toteuttamisesta ja EU:n avaruusohjelmaviraston toiminnasta
• EUSPAn verkkosivusto

EU:n avaruuspolitiikan tulevaisuus

Ministerit keskustelivat aiheesta ”EU:n avaruuspolitiikan tulevaisuus – puolustussynergiat siviiliavaruusohjelmassa”.

Periaatekeskustelussa keskityttiin avaruuspolitiikan strategisiin ja turvallisuusnäkökohtiin sen jälkeen, kun turvallisuutta ja puolustusta tukeva EU:n avaruusstrategia (EUSSSD) hyväksyttiin maaliskuussa 2023. Puheenjohtajamaa Unkari oli laatinut keskustelua varten asiakirjan, jossa avaruus määriteltiin strategiseksi ja kiistanalaiseksi alaksi.

Ministerit esittivät näkemyksiään kolmesta aiheesta:

• avaruusohjelman mahdollinen kehittäminen siten, että se vastaa Euroopan kasvaviin turvallisuushaasteisiin
• EU:n avaruusinfrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen nykyisissä siviilivalvontakehyksissä
• priorisoitavat kaksikäyttöteknologiat sekä toimet, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus kestävyystavoitteiden kanssa

Monet valtuuskunnat korostivat, että avaruuden käsitettä EU:n politiikassa on päivitettävä, jotta se pystyisi reagoimaan nopeasti muuttuvaan kansainväliseen geopoliittiseen toimintaympäristöön. Useat valtuuskunnat huomauttivat, että kaksikäyttönäkökohdista eli avaruusresurssien käytöstä siviili-, sotilas- tai turvallisuustarkoituksiin on tulossa yhä tärkeämpiä tulevassa avaruuspolitiikassa. Turvallisuutta ja puolustusta tukevan EU:n avaruusstrategian mukaisesti useimmat ministerit olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että EU:n avaruusohjelman olisi tarjottava enemmän palveluja puolustusalan käyttäjille mutta se olisi pidettävä edelleen siviilihallinnassa. Tulevassa EU:n avaruuslainsäädännössä, seuraavassa avaruusohjelmassa ja EU:n avaruusalan lippulaivahankkeissa olisi otettava huomioon kaksikäyttötarpeet, jotta voidaan varmistaa EU:n avaruusjärjestelmien häiriönsietokyky ja turvallisuus, säilyttää teknologinen riippumattomuus avaruudessa ja vahvistaa yleistä strategista riippumattomuutta.

• Turvallisuutta ja puolustusta tukeva EU:n avaruusstrategia, EUH:n verkkosivusto
• Puheenjohtajamaan ilmoitus ”Unionin avaruuspolitiikan tulevaisuus”

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN DA IT PT

Muut asiat

Tulevan puheenjohtajamaan ohjelma

Puolan valtuuskunta tiedotti neuvostolle tulevan puheenjohtajakautensa työohjelmasta avaruusalalla.

• Tutkimus ja teknologian kehittäminen (taustatietoa)
• EU:n avaruuspolitiikka (taustatietoa)