"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus), 22. toukokuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Julkinen käyttöliittymä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemistä varten
Ministerit hyväksyivät neuvoston kannan (yleisnäkemys) työntekijöiden lähettämistä koskevasta sähköisestä ilmoituksesta annettavaan asetukseen. Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työnantaja lähettää tilapäisesti työskentelemään toiseen jäsenmaahan. Asetuksella pyritään keventämään yritysten hallinnollista taakkaa siten, että lähettämisilmoitukset voidaan toimittaa uuden vapaaehtoisen verkkorajapinnan kautta. Tämä mahdollistaisi työntekijöiden rekisteröinnin käyttäjäystävällisesti sähköisessä muodossa etäyhteyden kautta.
Valtuuskuntien suuri enemmistö kannatti yleisnäkemystä ja korosti etuja, joita sähköisellä ilmoituksella voi olla hallinnon yksinkertaistamisen, sisämarkkinoiden yhdentymisen, vapaan liikkuvuuden ja työntekijöiden oikeuksien suojelun kannalta. Monet ministerit muistuttivat järjestelmän vapaaehtoisuudesta ja tarpeesta säilyttää kansallisten viranomaisten suorittaman valvonnan korkea taso.
Julkinen käyttöliittymä lähetettyjä työntekijöitä varten on ratkaiseva tekijä palvelujen sisämarkkinoilla. Kehittyneen digiteknologian avulla työntekijöiden lähettäminen toiseen jäsenmaahan on nopeampaa, halvempaa ja helpompaa. Työntekijät nauttivat oikeuksistaan, ja palvelujen sisämarkkinat ovat lähempänä toteutumistaan.
Michał Baranowski, talouskehitys- ja teknologiaministeriön alivaltiosihteeri
Ministerit kävivät periaatekeskustelun siitä, miten teollisuuspolitiikkoja voidaan räätälöidä vahvaa perinteistä teollisuutta varten. Kilpailukykykompassissa ehdotettiin tärkeille teollisuudenaloille useita alakohtaisia lippulaiva-aloitteita, kuten teräs- ja metallialan toimintasuunnitelma, joka esiteltiin 19. maaliskuuta 2025, ja autoteollisuuden toimintasuunnitelma, joka esiteltiin 5. maaliskuuta 2025. Kemianteollisuutta koskeva paketti on suunnitteilla vuodelle 2025.
Ministerit keskustelivat siitä, miten perinteisesti vahvojen teollisuudenalojen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa samalla, kun työskennellään ilmastotavoitteiden parissa. Monet ministerit korostivat tarvetta noudattaa käytännönläheistä lähestymistapaa, alentaa energian hintoja ja parantaa yhteysinfrastruktuuria, varmistaa raaka-aineiden toimitusvarmuus, vauhdittaa teknologian kehitystä ja varmistaa teollisuuden rahoitus. Monet valtuuskunnat korostivat, että on tärkeää varmistaa vähähiilisten tuotteiden kysyntä julkisissa hankinnoissa, kehottivat yksinkertaistamaan lainsäädäntöä ja vähentämään hallinnollista taakkaa sekä torjumaan epäreilua kilpailua ja hiilivuotoa käyttämällä tehokkaasti kaupan suojakeinoja ja hiilirajamekanismia (CBAM).
Taloudellisesta hyvinvoinnista ja teollisuusstrategiasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné esitteli sisämarkkinastrategian, jonka komission kollegio oli hyväksynyt edellisenä päivänä. Strategia kohdistuu merkittävimpiin esteisiin kymmenellä alalla (”Terrible Ten”), jotka estävät EU:n yrityksiä laajentamasta toimintaansa muihin jäsenmaihin. Siinä korostetaan, että erityisesti pk-yritysten kannalta palvelujen, yksinkertaistamisen ja digitalisaation on oltava kunnianhimoisempia, ja kehotetaan lisäämään poliittista osallistumista nimittämällä kustakin jäsenmaasta sisämarkkinoiden ”sherpa”.
Jäsenmaat suhtautuivat strategiaan myönteisesti. Monet valtuuskunnat ilmaisivat halukkuutensa tehdä yhteistyötä strategian toimeenpanossa. Ministerit korostivat strategian eri prioriteetteja, kuten pk-yritysten tukemista, hallinnollisen taakan vähentämistä, energia-, liikenne- ja datayhteyksien lisäämistä, menettelyjen digitalisointia ja alueellisten toimitusrajoitusten vähentämistä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Julkiset hankinnat: strategiset tavoitteet ja jatkotoimet
Ministerit keskustelivat julkisten hankintojen roolista strategisena välineenä, jonka vuotuinen budjetti on 2,3 bilj. € ja jonka sidosryhminä on 250 000 julkishallintoa ja alue- ja paikallisviranomaista. Puheenjohtajamaa Puola oli laatinut muistion keskustelun ohjaamiseksi. Keskustelua ohjasi kaksi kysymystä, jotka puheenjohtaja esitti ministereille. Ensimmäinen koski etenemistä kohti EU:n lukuisia ja nopeasti kehittyviä strategisia tavoitteita, kuten kilpailua, kestävyyttä, resilienssiä, innovointia, turvallisuutta ja kilpailukykyä julkisten hankintojen avulla. Toisen kysymyksen tarkoituksena oli arvioida jäsenmaiden näkemyksiä siitä, miten joustavasti kansalliset viranomaiset voivat päättää, mihin tavoitteisiin pyritään ja miten.
Ministerit esittivät näkemyksiään julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön odotettavissa olevasta tarkistamisesta ja ilmaisivat monenlaisia mielipiteitä. Kaikki valtuuskunnat ja komissio korostivat tarvetta yksinkertaistaa nykyistä eurooppalaista kehystä vähentämällä säädösten määrää, ottamalla käyttöön digitaalisia välineitä ja vahvistamalla selkeämmät säännöt. Ministerit keskustelivat myös siitä, mitä EU:n strategisia tavoitteita, kuten ympäristötavoitteita, sosiaalipolitiikkaa, taloudellista riippumattomuutta ja kansallista turvallisuutta, julkisilla hankinnoilla voitaisiin edistää. Lisäksi he keskustelivat siitä, voitaisiinko EU:n etuuskohtelulauseke ottaa käyttöön ja milloin se voisi olla ajankohtaista. Monet valtuuskunnat kannattivat sitä, että kansallisille, alueellisille ja paikallisille hankintaviranomaisille annettaisiin joustovaraa mukauttaa uusien alakohtaisten kriteerien, myös EU:n etuuskohtelun, soveltaminen erityistarpeisiinsa. Ne ilmaisivat painokkaasti, että tarkistuksessa olisi keskityttävä siihen ”miten hankitaan” eli hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseen EU:n tasolla ja annettava hankintaviranomaisille mahdollisuus päättää "mitä ostetaan".
Neuvosto byrokratian suodattajana
Ministerit kävivät toisen periaatekeskustelun siitä, miten lainsäädäntöprosessia voitaisiin kehittää yritysystävällisemmäksi. Eurooppa-neuvosto korosti 20. maaliskuuta 2025 antamissaan päätelmissä, että hallinnollista sekä sääntely- ja raportointitaakkaa on kiireellisesti yksinkertaistettava ja merkittävästi kevennettävä. Päätelmissä kehotettiin yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä, jotta edistetään selkeää, yksinkertaista ja innovaatiomyönteistä sääntelykehystä. Ensimmäinen tammikuussa 2025 esitellyssä kilpailukykykompassissa määritelty horisontaalinen edellytys on sen varmistaminen, että EU:n sääntely edistää kilpailukykyä. Ministerit keskustelivat siitä, miten neuvosto voi soveltaa omia paremman sääntelyn periaatteitaan ja miten se voisi tehokkaasti suodattaa byrokratiaa edistämällä yritysystävällistä sääntely-ympäristöä.
Kaikki ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että sääntelyn parantamisen ja prosessien yksinkertaistamisen olisi oltava kaikkien EU:n toimielinten (komissio, parlamentti ja neuvosto) ensisijainen tavoite. Monet valtuuskunnat ehdottivat ratkaisuja lainsäädäntöprosessin parantamiseksi, kuten sidosryhmien laaja kuuleminen, perusteellisten vaikutustenarviointien tekeminen (myös merkittävien muutosten osalta) ja lainsäädännön vaikutusten arviointi, erityisesti pienten ja keskisuurien yritysten osalta. Jotkin valtuuskunnat kehottivat soveltamaan suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita sekä ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta (jolla poistetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä uusia lakeja ehdotettaessa) sen varmistamiseksi, että uudet säädökset ovat tehokkaita eivätkä liian kuormittavia. Puheenjohtaja vahvisti, että sääntelyn parantaminen on edelleen yksi puheenjohtajakolmikon prioriteeteista.
Muut asiat
Ministereille tiedotettiin muiden asioiden yhteydessä seuraavista aiheista:
Puheenjohtajamaa Puola tiedotti ministereille sen puheenjohtajakaudella käsiteltyjen lainsäädäntöehdotusten tilanteesta:
asetus pesuaineista ja pinta-aktiivisista aineista
Espanjan, Italian, Latvian, Portugalin, Ranskan, Saksan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin valtuuskunnat muistuttivat ministereitä tarpeesta jatkaa keskusteluja essentiaalipatenttien sääntelystä (SEP).
Ranskan valtuuskunta tiedotti Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelman nopeasta toteuttamisesta, mukaan lukien akkujen eurooppalaisen arvoketjun tukeminen.
Ranskan valtuuskunta tiedotti myös teollisuuden rahoituksen mobilisoinnista ja EU:n strategisesta riippumattomuudesta Euroopan ja jäsenmaiden tasolla.
Ranskan kolmas tiedotusasia koski Yhdysvaltojen viranomaisten toteuttamia tullien korotuksia ja toimia EU:n markkinoiden suojelemiseksi ylikapasiteettivirroilta.
Tanskan valtuuskunta tiedotti ministereille tulevan puheenjohtajakautensa työohjelmasta sisämarkkinoiden ja teollisuuden aloilla.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyivät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
