Sähköinen kaupankäynti EU:ssa
Faktatietoja
Sähköinen kaupankäynti eli tavaroiden tai palvelujen ostaminen internetin kautta on olennainen osa kuluttajakäyttäytymistä EU:ssa.
Vuonna 2024 internetin käyttäjistä 77% osti tavaroita tai palveluja verkosta. Sähköisten ostosten tekijöiden osuus kasvoi 57%:sta vuonna 2010 77%:iin vuonna 2024, mikä merkitsee 20 prosenttiyksikön kasvua.
25–44-vuotiaat tekevät eniten verkko-ostoksia
Vuonna 2024 nuoret ja keski-ikäiset aikuiset EU:ssa olivat laajasti omaksuneet verkko-ostosten teon. Verkko-ostoksia teki 89% 25–34-vuotiaista internetin käyttäjistä ja 86% 35–44-vuotiaista.
Verkko-ostoksia tekevien internetin käyttäjien prosenttiosuus ikäryhmittäin vuonna 2024
Verkko-ostoksia tekevien internetin käyttäjien prosenttiosuus ikäryhmittäin vuonna 2024:
- 16–24-vuotiaat: 83%
- 25–34-vuotiaat: 89%
- 35–44-vuotiaat: 86%
- 45–54-vuotiaat: 78%
- 55–64-vuotiaat: 67%
- 65–74-vuotiaat: 53%
Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin tehdään verkko-ostoksia
Vuonna 2024 89% korkeasti koulutetuista ihmisistä teki ostoksen verkossa, kun vastaava osuus on 58% henkilöistä, joilla on vain vähän tai ei lainkaan muodollista koulutusta.
Verkko-ostokset koulutustasoittain vuonna 2024
- Ei lainkaan tai vähän muodollista koulutusta (ylemmän perusasteen koulutus): 58% internetin käyttäjistä tekee verkko-ostoksia.
- Keskitason muodollinen koulutus (keskiasteen tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta): 76% internetin käyttäjistä tekee verkko-ostoksia.
- Korkea muodollinen koulutus (korkeakoulujen, oppilaitosten, teknisten oppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten tarjoama koulutus): 89% internetin käyttäjistä tekee verkko-ostoksia.
Vaatteet, kengät ja asusteet ovat ostetuimmat tuotteet verkossa
Vuonna 2024 eniten verkosta ostettuja tuotteita olivat vaatteet, kengät, asusteet, kulttuuritavarat, kuljetuspalvelut ja tapahtumien liput.
Verkko-ostosten prosentuaalinen määrä tavara- tai palvelutyypeittäin vuonna 2024
Verkkokauppa EU-maittain
Eniten verkko-ostoksia tehdään Irlannissa, Alankomaissa ja Tanskassa, ja yli 90% internetin käyttäjistä näissä maissa ostaa tavaroita tai palveluja verkosta. Bulgariassa, Italiassa ja Romaniassa osuus on alhaisin, niissä alle 60% internetin käyttäjistä tekee verkko-ostoksia.
Vuosina 2010–2024 verkko-ostosten määrä kasvoi eniten Virossa (56 prosenttiyksikköä), Liettuassa (+55 prosenttiyksikköä) ja Unkarissa (+51 prosenttiyksikköä).
Internetin käyttäjät, jotka tekivät verkko-ostoksia vuonna 2024, vuoteen 2010 verrattuna
Kaaviossa esitetään verkko-ostoksia vuonna 2024 tehneiden internetin käyttäjien prosenttiosuus vuoteen 2010 verrattuna.
Vuonna 2024 eniten verkko-ostoksia tehtiin Irlannissa (96%), Alankomaissa (94%) ja Tanskassa (91%), kun taas Bulgariassa (57%), Romaniassa (60%) ja Italiassa (60%) verkko-ostoksia tehtiin vähiten.
Vuonna 2010 eniten verkko-ostoksia tehtiin Tanskassa (76,1%), Alankomaissa (74%) ja Saksassa (72,7%) kun taas Romaniassa (9,1%), Bulgariassa (11%) ja Liettuassa (17,3%) verkko-ostoksia tehtiin vähiten.
Mitä muutoksia digipalvelusäädös tuo sähköiseen kaupankäyntiin?
Lokakuussa 2022 hyväksytyn digipalvelusäädöksen tavoitteena on luoda turvallisempi, avoimempi ja kilpailukykyisempi verkkoympäristö digipalvelujen käyttäjille ja yrityksille sekä suojella perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä.
Digipalvelusäädös toi mukanaan useita keskeisiä muutoksia, jotka vaikuttavat sähköiseen kaupankäyntiin:
lisää avoimuutta
myyjien on nyt tarjottava selkeämpiä tuote- ja palvelutietoja
parempi kuluttajansuoja
paremmat säännökset kuluttajien suojelemiseksi haitalliselta sisällöltä ja petoksilta
tiukemmat säännöt mainonnasta
kohdennetut mainokset edellyttävät suurempaa avoimuutta ja käyttäjät voivat hallita niitä paremmin
alustojen vastuuvelvollisuus
markkinapaikkojen on toimittava nopeasti laittomia tuotteita vastaan
Katso myös:
Digipalvelusäädös
Kuluttajansuoja
Miten EU torjuu haitallista verkkosisältöä?
Päivitetty viimeksi: 9. heinäkuuta 2026