"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen eurooppalaista ilmastolakia koskevasta osittaisesta yleisnäkemyksestä. Sen tavoitteena on sisällyttää lainsäädäntöön tavoite ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi tavoitteen joulukuussa 2019.
EU on vakaasti sitoutunut muuttumaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Samalla, kun Eurooppa-neuvosto on ilmoittanut palaavansa vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen joulukuun kokouksessaan uuden tavoitteen hyväksymiseksi, minulla on ilo ilmoittaa, että jäsenmaat pääsivät tänään yhteisymmärrykseen EU:n ilmastolakiehdotuksen pääpiirteistä. On tärkeää, että edistymme mahdollisimman paljon tämän keskeisen säädöksen käsittelyssä. Eurooppa-neuvosto pyysi viime viikolla neuvostoa viemään asian käsittelyä eteenpäin, ja tänään saavutimme tiiviin keskustelun jälkeen tärkeän virstanpylvään ilmastolakiehdotuksen käsittelyssä.
Svenja Schulze, Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri
A climate neutral EU... what does it mean?
The Council agreed that the Union-wide 2050 climate-neutrality objective should be pursued by all member states collectively. It stressed the importance of promoting both fairness and solidarity among member states and cost-effectiveness in achieving the climate neutrality objective.
Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia
Ympäristö- ja ilmastoministerit hyväksyivät päätelmät biodiversiteetistä vahvistaen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet. Strategian tarkoituksena on saattaa biodiversiteetti elpymisen tielle. Jäsenmaat ovat syvästi huolissaan biodiversiteetin maailmanlaajuisen köyhtymisen nopeudesta ja toteavat, että toimia on syytä tehostaa puuttumalla biodiversiteetin ja luonnon köyhtymisen suoriin ja epäsuoriin syihin, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön, ilmastonmuutokseen, saastumiseen, haitallisiin vieraslajeihin sekä tapaan, jolla käytämme maata ja meriä. Jäsenmaat toistavat, että biodiversiteettitavoitteet on otettava kaikilta osin huomioon muilla aloilla, kuten maataloudessa, kalastuksessa ja metsätaloudessa, ja että EU:n toimenpiteitä on toteutettava näillä aloilla johdonmukaisesti.
Koronapandemia on jälleen osoittanut meille, että ekosysteemeillä ja biodiversiteetillä on olennainen merkitys terveydellemme sekä talouden ja yhteiskunnan vakaudelle. Biodiversiteetti on henkivakuutuksemme: se tarjoaa puhdasta ilmaa ja vettä, elintarvikkeita, rakennusmateriaalia ja vaatetusta. Se luo työpaikkoja ja toimeentuloa. Kun luonto tuhoutuu, on olemassa myös tautien leviämisen ja pandemioiden riski. Biodiversiteetin suojelu ja maailmanlaajuinen luonnonsuojelu on keskeinen tekijä uusien tartuntatautien ehkäisemisessä. Neuvoston puheenjohtajana olen tyytyväinen, että pääsimme tänään yksimielisyyteen toimiemme tehostamisesta biodiversiteetin köyhtymiseen puuttumiseksi.
Svenja Schulze, Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri
Tänään hyväksytyissä päätelmissä annetaan poliittista ohjausta strategian täytäntöönpanosta ja vahvistetaan EU:n päätös näyttää esimerkkiä maailmanlaajuisen biodiversiteettikriisin torjumisessa ja uuden kunnianhimoisen YK:n maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen laatimisessa YK:n biodiversiteettikonferenssissa vuonna 2021.
Puolan valtuuskunta esitteli EU:n päästökauppajärjestelmään parannusehdotuksia, jotta EU:ssa saataisiin aikaan muutos kohti ilmastoneutraaliutta. Alankomaiden valtuuskunta tiedotti ministereille ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevästä huippukokouksesta, joka pidetään 25. tammikuuta 2021.
Liettuan valtuuskunta tiedotti ministereille valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolten kahdeksannesta kokouksesta (Espoo MOP-8), joka pidetään 8.–11. joulukuuta 2020. Alankomaiden valtuuskunta tiedotti ministereille kansainvälisestä kiertotalousfoorumista, joka pidetään 15. huhtikuuta 2021.
Lopuksi Euroopan komissio esitteli ministereille tiedonantonsa kestävyyttä edistävästä EU:n kemikaalistrategiasta, tiedonantonsa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa jäsenmaissa, käsiteltävänä olevan asetusehdotuksensa Århus-asetuksen muuttamiseksi sekä päätöksensä kahdeksannesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
EU on vakaasti sitoutunut muuttumaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Samalla, kun Eurooppa-neuvosto on ilmoittanut palaavansa vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen joulukuun kokouksessaan uuden tavoitteen hyväksymiseksi, minulla on ilo ilmoittaa, että jäsenmaat pääsivät tänään yhteisymmärrykseen EU:n ilmastolakiehdotuksen pääpiirteistä. On tärkeää, että edistymme mahdollisimman paljon tämän keskeisen säädöksen käsittelyssä. Eurooppa-neuvosto pyysi viime viikolla neuvostoa viemään asian käsittelyä eteenpäin, ja tänään saavutimme tiiviin keskustelun jälkeen tärkeän virstanpylvään ilmastolakiehdotuksen käsittelyssä.
