"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen eurooppalaista ilmastolakia koskevasta yleisnäkemyksestä, mukaan lukien EU:n uusi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55%:lla vuoteen 1990 verrattuna Eurooppa-neuvoston 10.–11. joulukuuta antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eurooppalaisen ilmastolain tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa lainsäädännössä tavoite ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä.
Saavutimme tänään tärkeän virstanpylvään eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen käsittelyssä. EU on vakaasti sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, ja lähetämme maailmalle vahvan signaalin, kun uutena tavoitteenamme on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55%:lla vuoteen 2030 mennessä.
Svenja Schulze, Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri
Tänään saavutettu yleisnäkemys täydentää neuvoston lokakuussa hyväksymän osittaisen neuvottelukannan ja antaa neuvoston puheenjohtajamaalle valtuutuksen jatkaa Euroopan parlamentin kanssa keskusteluja komission ehdotuksesta.
EU:n ja sen jäsenmaiden ilmoittamat kansallisesti määritellyt panokset
Neuvosto hyväksyi tänään EU:n ja sen jäsenmaiden ilmoittamat kansallisesti määritellyt panokset. Ilmoitukseen sisältyy päivitetty ja tehostettu tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55%:lla vuoteen 1990 verrattuna Eurooppa-neuvoston 10.–11. joulukuuta antaman ohjeistuksen mukaisesti. Ilmoitus toimitetaan nyt YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.
Pariisin sopimus: EU:n tie kohti ilmastoneutraaliutta (Infografiikka)
Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa
Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen ehdotuksesta Århus-asetuksen muuttamiseksi. Århus-asetuksessa säädetään, miten EU ja sen jäsenmaat panevat täytäntöön kansainvälistä Århusin yleissopimusta, jonka tavoitteena on taata tiedon saanti, yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa.
Ympäristöpolitiikat ja niiden täytäntöönpano vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Olen tyytyväinen, että Århus-asetuksesta tänään saavutettu sopu auttaa parantamaan ympäristödemokratiaa. Asetuksella laajennetaan niiden toimien valikoimaa, joista voidaan pyytää uudelleentarkastelua, ja pidennetään pyyntöjen määräaikoja. Tarvitsemme kansalaisia varten toimivan järjestelmän, jossa otetaan samalla huomioon EU:n oikeusjärjestyksen ja tuomioistuinjärjestelmän erityispiirteet.
Svenja Schulze, Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri
Neuvosto hyväksyi laajalti asetuksen soveltamisalan laajentamisen koskemaan yleisesti sovellettavia hallintotoimia. Lisäksi neuvoston kannassa pidennetään määräaikoja, joiden kuluessa yleisön on pyydettävä uudelleentarkastelua ja joihin mennessä EU:n toimielinten ja elinten on vastattava, jotta valituksen tekeminen helpottuisi ja vastausten laatu paranisi.
Tehdään koronapandemiasta elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä
Neuvosto hyväksyi päätelmät, joiden mukaan koronaviruspandemiasta elpymisestä tehdään kiertotalous- ja ympäristömyönteistä, vastauksena Euroopan komission uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan. Päätelmissä pyritään antamaan kattavaa poliittista ohjausta useista toimintasuunnitelmassa esitetyistä toimista. Niissä pyritään tasapainottamaan kunnianhimoinen lähestymistapa ja se, että eri toimia toteutettaessa on otettava huomioon monenlaisia seikkoja, kuten jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat.
Olen hyvin tyytyväinen, että astuimme tänään taas askeleen kohti kiertotaloutta. Näillä päätelmillä annamme komissiolle ohjausta, jotta se esittäisi ehdotuksia esimerkiksi korjausoikeudesta, joka on tärkeä väline käytöstä poistettujen TVT-tuotteiden määrän vähentämiseksi vuoteen 2025 mennessä, ja samaa käsitellään myös tänään annetuissa päätelmissä digitalisaatiosta.
Svenja Schulze, Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeri
Neuvosto hyväksyi päätelmät digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän yhteiskunnallisesta kaksoishaasteesta. Päätelmissä tarkastellaan tapoja edistää tarvittavien yhteyksien luomista niiden välille.
Päätelmissä annetaan komissiolle poliittista ohjausta, jotta se voi esittää asianmukaisia aloitteita digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ympäristönsuojelun ja ilmastotoimien alalla ja toisaalta digitalisaation aiheuttamien kielteisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi.
Ympäristöministerit keskustelivat komission äskettäin esittämästä kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta – kohti myrkytöntä ympäristöä. Komissio hyväksyi strategian 14. lokakuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisenä osana.
Jäsenmaat kannattivat strategiaa laajalti ja pitivät sen yleistä tavoitetasoa asianmukaisena. Valtuuskunnat olivat kiinnostuneita käsittelemään strategiaan kuuluvia tulevia ehdotuksia ja osallistumaan tiiviisti sen täytäntöönpanoon.
Muiden aiheiden yhteydessä komissio esitteli uuden ehdotuksensa paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista. Komissio tiedotti ministereille kehotuksesta kiireellisiin toimiin monenvälisten ympäristösopimusten ratifioinnin osalta. Portugali antoi valtuuskunnille tietoja eurooppalaisesta ilmastonmuutos- ja vesikonferenssista ("Climate change and the European water dimension – Enhancing resilience", 4.–5. marraskuuta 2020). Espanja kertoi ministereille Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän toimikunnan vuosikokouksen raportista (27.–30. lokakuuta 2020). Ranska antoi valtuuskunnille tietoja metsäkadon pysäyttämisestä. Lopuksi tuleva puheenjohtajamaa Portugali esitteli työohjelmansa vuoden 2021 ensimmäiselle puoliskolle.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.