EU–Japani-huippukokous, Bryssel, 7.5.2014, 7. toukokuuta 2014

Brysselissä 7. toukokuuta 2014 järjestettyyn Euroopan unionin ja Japanin 22. huippukokoukseen osallistuivat Japanin pääministeri Shinzo Abe, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

EU:n ja Japanin johtajat keskustelivat taloudellisesta ja poliittisesta kumppanuudesta, naapuruuspolitiikasta, Ukrainan kriisistä, tehostetusta turvallisuusyhteistyöstä ja keskeisistä globaaleista haasteista.

Van Rompuy, Barroso ja pääministeri Abe tapaavat toisensa seuraavan kerran kesäkuussa G7-huippukokouksessa Brysselissä.

• Yhteinen lehdistötiedote, EU–Japani-huippukokous, Bryssel, 7.5.2014
• Herman Van Rompuyn kommentit EU–Japani-huippukokouksen jälkeen, 7.5.2014
• Valokuvia ja videoita EU–Japani-huippukokouksesta 2014

Taloudelliset ja poliittiset suhteet

Osapuolet vahvistivat tavoitteekseen strategisen kumppanuussopimuksen, joka mahdollistaisi syvemmän poliittisen yhteistyön. Neuvottelut talouskumppanuussopimuksesta on tarkoitus saada päätökseen mahdollisimman pian.

Kokouksessa pantiin tyytyväisinä merkille vapaakauppaneuvottelujen edistyminen, vaikka joitakin markkinoillepääsyyn ja tullien ulkopuolisiin toimenpiteisiin liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Komissio lähettää neuvostolle toukokuussa selvityksen siitä, miten neuvotteluissa on edistytty ensimmäisen vuoden aikana. EU ja Japani ovat merkittäviä tekijöitä maailmantaloudessa, ja niiden vapaakauppasopimuksesta käymät neuvottelut ovat todennäköisesti lähivuosien tärkeimpiä kauppaneuvotteluja.

• EU:n suhteet Japaniin (EUH)

EU:n ja Japanin kauppa

EU:n ja Japanin osuus koko maailman BKT:stä on lähes 27 %. Japani on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa, ja EU on Japanin kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Vaikka Japanilla on merkittäviä investointeja EU:ssa, EU:n suorien ulkomaisten investointien määrä Japanissa on vielä vähäinen. Maaliskuussa 2013 EU ja Japani päättivät aloittaa neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta.

Voimaan tultuaan sopimus voisi kasvattaa EU:n BKT:ta 0,6–0,8 %. EU:n vienti Japaniin voisi puolestaan kasvaa 32,7 %. Sopimus voisi tuoda pelkästään EU:hun 420 000 uutta työpaikkaa.

Naapuruuspolitiikka

Kokouksessa käsiteltiin myös viimeaikaisia tapahtumia niin EU:n kuin Japaninkin naapurialueilla.

Päällimmäisiä aiheita oli Ukrainan heikentyvä tilanne. EU ja Japani muistuttivat tukevansa Ukrainan kansaa ja sen oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Sekä EU että Japani tukevat Kiovan hallituksen vakauttamista ja pyrkivät toimillaan varmistamaan, että Ukrainassa voidaan pitää 25. toukokuuta vapaat ja rehelliset presidentinvaalit.

Itä-Aasian tilanne on niin ikään huolestuttava. Laiva- ja lentoliikenteen vapaus ja turvallisuus aavan meren alueella on varmistettava.

Ukrainan ja Itä-Aasian kysymyksiin on löydettävä rauhanomaiset ratkaisut. Tämä edellyttää aktiivisia diplomaattisia toimia, jotka perustuvat kansainvälisen oikeuden periaatteisiin.

Tehostettu turvallisuusyhteistyö

Puheenjohtaja Van Rompuy sanoi: "Japani pyrkii omassa politiikassaan entistä aktiivisemmin edistämään maailmanrauhaa ja turvallisuutta. EU on tyytyväinen siihen, että Japani on osana politiikkaansa valmis tehostamaan turvallisuusyhteistyötä EU:n kanssa."

EU ja Japani aikovat tehdä käytännön kriisinhallintayhteistyötä muun muassa Afrikan maissa. Osapuolet päättivät järjestää läntisellä Intian valtamerellä yhteisen merirosvouksen torjuntaharjoituksen, johon osallistuu japanilaisia laivastoyksiköitä ja EUNAVFOR Atalanta -operaatiossa toimivia yksiköitä.

Globaalit haasteet

Kokouksessa keskusteltiin myös ilmastonmuutosta koskevista kansainvälisistä neuvotteluista, joissa tarvitaan nopeita ja tavoitteellisia toimia, sekä maailmantalouden tilasta ja G20-yhteistyöstä.

Barroso korosti, että ilmastonmuutoksen torjuminen on kiireellinen asia, ja sekä EU että Japani myönsivät, että kaikkien osapuolten on vähennettävä voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä.

EU:n ja Japanin yhteisenä tavoitteena on myös avoin, turvallinen ja vakaa kyberavaruus, ja ne ovat sen vuoksi käynnistäneet EU:n ja Japanin kybervuoropuhelun.