"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia), 17. maaliskuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma
Ministerit kävivät komission alustuksen jälkeen ja puheenjohtajamaan laatiman tausta-asiakirjan pohjalta julkisen keskustelun kohtuuhintaista energiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka komissio hyväksyi 26. helmikuuta osana puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa. Toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla alennetaan energiakustannuksia, saatetaan energiaunioni valmiiksi, houkutellaan investointeja ja varaudutaan mahdollisiin energiakriiseihin.
Ministerit suhtautuivat myönteisesti kohtuuhintaista energiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja monet heistä tähdensivät, että on toimittava nopeasti. Ministerit keskustelivat ehdotetuista keskipitkän ja pitkän aikaväliä toimista sekä aidon energiaunionin toteuttamisesta. He pyysivät myös selkeyttämään energian hintojen alentamiseksi toteutettavia lyhyen aikavälin toimia, kuten veroja ja maksuja, ja huomauttivat, että ne kuuluvat kansalliseen toimivaltaan.
Jotkut ministerit kommentoivat mahdollisuutta parempiin yhteenliitäntöihin nykyaikaistamalla ja laajentamalla verkkoja ja rajayhdysjohtoja. He korostivat olevan tärkeää nopeuttaa lupamenettelyjä, mikä ei välttämättä edellytä uutta lainsäädäntöä, vaan olemassa olevien kehysten parempaa hyödyntämistä. Useat korostivat, että sähkön hinnat on irrotettava kaasun hinnoista, ja suhtautuivat myös avoimesti jatkokeskusteluihin kapasiteettimarkkinoiden helpottamisesta.
Useat ministerit olivat tyytyväisiä kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa mainittuun teknologianeutraaliuteen. Toiset taas pitivät parempana keskittymistä sen sijaan uusiutuvien energialähteiden nopeaan kehittämiseen. Keskustelussa otettiin myös myönteisenä asiana esille toimintasuunnitelmassa ilmoitettu Euroopan investointipankin sähkönhankintasopimuksia ja pidempiaikaisia sopimuksia koskeva pilottiohjelma, jonka katsottiin olevan keino vakauttaa energian hintoja.
Neuvosto totesi aikovansa jatkaa pyrkimyksiään tarjota edullisempia hintoja ja vahvistaa energiaunionia.
Tämänpäiväisessä kokouksessa korostettiin energiavarmuuden elintärkeää merkitystä todellisen energiaunionin peruspilarina. Puolan puheenjohtajakauden prioriteettina on energiaturvallisuus, jotta kotitalouksille ja teollisuudelle voidaan varmistaa vakaa ja kohtuuhintainen energia, mikä on ratkaisevan tärkeää EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Olemme myös käynnistäneet keskustelun tulevaisuuteen suuntautuvasta energiaturvallisuuskehyksestä. Tämä kehys suojaa talouttamme, kansalaisiamme sekä fyysistä ja kyberinfrastruktuuria.
Paulina Hennig-Kloska, Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri
Ministerit keskustelivat kaasun toimitusvarmuutta ja sähköalan riskeihin varautumista koskevien EU:n asetusten tilanteesta ja jatkotoimista. Asetukset ovat keskeisiä tekijöitä EU:n energiaturvallisuuskehyksessä.
Ministerit keskittyivät siihen, miten tätä kehystä voitaisiin saada vahvemmaksi ja dynaamisemmaksi, jotta se vastaisi nykyisiin ja uusiin energiaturvallisuushaasteisiin, jotka saattavat vaikuttaa EU:n kansalaisten hyvinvointiin sekä heikentää EU:n taloutta ja kilpailukykyä.
Monet ministerit viittasivat energiakriisistä saatuihin kokemuksiin, erityisesti tarpeeseen toimia yhtenäisesti ja koordinoidusti ja keskittyä monipuolistamiseen. Ministerit korostivat, että näitä kahta asetusta on mukautettava uusiin turvallisuus- ja markkinaolosuhteisiin ja että niiden soveltamisalaa on laajennettava, jotta se vastaisi nykyisiin ja tuleviin geopoliittisiin haasteisiin ja äärimmäisiin ilmastoilmiöihin. Useimmat ministerit eivät kannattaneet mahdollisuutta luoda yhtä ainoaa lainsäädäntökehystä sekä kaasu- että sähköalalle, mutta korostivat, että lähestymistavan on oltava yhdenmukainen.
Monet huomauttivat, että on mahdollisimman pian esitettävä REPowerEU-etenemissuunnitelma, jonka tavoitteena on lopettaa asteittain venäläisten polttoaineiden tuonti EU:hun.
Muutamat ministerit mainitsivat, että parhaillaan käsiteltävänä olevassa, kaasun varastointia koskevassa asetusehdotuksessa tarvitaan joustavuutta ja että säännöistä on tehtävä tarkka vaikutustenarviointi. Ehdotuksen tarkoituksena on kuroa umpeen nykyisen kaasun varastointiasetuksen päättymisen ja kaasun toimitusvarmuutta koskevan mahdollisen pysyvämmän kehyksen voimaantulon välinen kuilu.
Energiaministerit keskustelivat myös toimenpiteistä, joilla vahvistetaan valvontaa ja suojellaan paremmin kriittistä energiainfrastruktuuria Euroopassa, mukaan lukien mahdollisesti tuhoutuneen tai luonnonkatastrofissa vahingoittuneen infrastruktuurin korjaaminen, miltä osin EU:lla voi olla merkittävämpi rooli.
Käydyllä keskustelulla alustetaan neuvoston päätelmien hyväksymistä kesäkuun energianeuvoston istunnossa.
Ukrainan energiaministeri Herman Haluštšenko kertoi ministereille Ukrainan energiatilanteesta. Ministeri Haluštšenko toisti pyyntönsä saada lisää ilmapuolustukseen ja elektroniseen sodankäyntiin tarvittavaa laitteistoa sekä edullisia mutta tehokkaita passiivisia suojeluratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, hajautettu tuotanto ja integrointi EU:n energiamarkkinoihin ovat käynnissä.
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alusta lähtien Venäjä on taukoamatta kohdistanut iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Venäjän vuodesta 2022 jatkuneet hyökkäykset energian tuotanto- ja siirtojärjestelmiä vastaan ovat johtaneet siihen, että tuotantolaitoksista on menetetty 60% ja energialaitoksia on vahingoitettu kaikkiaan 63 630 kertaa.
Ministerit vahvistivat jatkuvan tukensa ja täyden solidaarisuutensa Ukrainalle sekä sitoutumisensa sen varmistamiseen, että ukrainalaiset saavat energiaa ja lämmitystä. Ministerit olivat tyytyväisiä lisätoimiin Ukrainan integroimiseksi Euroopan energiamarkkinoihin.
Kriittinen infrastruktuuri
Energiaministerit keskustelivat epävirallisella lounaalla Kaasu-ENTSOn puheenjohtajan ja Sähkö-ENTSOn hallituksen puheenjohtajan kanssa kriittisestä infrastruktuurista ja keinoista suojella sitä. Kaasu-ENTSO on kaasun ja Sähkö-ENTSO sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto.
Muut asiat
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtaja Christian Zinglersen tiedotti ministereille EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehityksestä. Aiheina olivat EU:n kaasumarkkinoiden kilpailukykyhaasteet, sähkön ja kaasun hintasuuntaukset sekä tarve lisätä rajatylittävää suunnittelua ja yhteistyötä.
Komissio tiedotti EU:n varautumisesta seuraavaan talvikauteen.
Latvia, Liettua ja Viro tiedottivat julkisessa istunnossa Baltian sähköjärjestelmien onnistuneesta synkronoinnista Manner-Euroopan synkronialueeseen. Tämä tapahtui 9. helmikuuta 2025. Baltian maat olivat kolme viimeistä EU:n jäsenmaata, joiden sähköverkot toimivat edelleen täysin Venäjän ja Valko-Venäjän järjestelmässä. Synkronointi lisäsi energian toimitusvarmuutta ja vahvisti Baltian alueen itsenäisyyttä. Kyseiset kolme jäsenmaata korostivat, että on tärkeää panna täytäntöön synkronointihankkeen jäljellä olevat näkökohdat, jotka ovat ratkaisevia energiaunionin loppuunsaattamisen kannalta.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tšekki korosti haasteita, jotka liittyvät komission 10. helmikuuta 2023 hyväksymän, muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita ja vetytalouden kehittämistä koskevan delegoidun säädöksen vaatimusten täytäntöönpanoon. Säädöksessä määritellään edellytykset, joiden täyttyessä vetyä, vetypohjaisia polttoaineita tai muita energiankantajia voidaan pitää muuta kuin biologista alkuperää olevina uusiutuvina polttoaineina.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
