Tekoälysäädös
EU:n tekoälysäädös on maailman ensimmäinen tekoälyä säätelevä laki. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, eettisiä ja luotettavia.
Mikä on tekoälysäädös?
Tekoälysäädöksellä pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään vastuullisesti. Säännöissä asetetaan velvoitteita tekoälyteknologioiden tarjoajille ja käyttöönottajille ja säännellään tekoälyjärjestelmien lupamenettelyä EU:n sisämarkkinoilla.
Lailla puututaan tekoälyyn liittyviin riskeihin, kuten vinoutumiin, syrjintään ja vastuuvelvollisuuden puutteisiin, edistetään innovointia ja kannustetaan tekoälyn käyttöönottoon.
EU:n säädös on maailman ensimmäinen tekoälyä sääntelevä laki, joten se voi asettaa globaalin normin tekoälyn sääntelylle, kuten yleinen tietosuoja-asetus on tehnyt tietosuojan alalla. Näin se edistäisi eettistä, turvallista ja luotettavaa tekoälyä maailmanlaajuisesti.
Mitä suurempi riski, sitä tiukemmat säännöt
Tekoälysäädös käsittelee tiettyihin tekoälyn käyttötarkoituksiin liittyviä riskejä, jotka luokitellaan neljään riskitasoon, joille vahvistetaan erilliset säännöt.
Klikkaa tai napauta alla olevan pyramidin esimerkkejä nähdäksesi niiden aiheuttaman riskin tason ja niihin sovellettavat säännöt.
Interaktiivinen kaavio, jossa ylösalaisin olevassa pyramidissa esitetään neljään eri riskitasoon kuuluvat erityyppiset tekoälyjärjestelmät.
Tekoälysäädöksessä määritetään neljä riskitasoa ja kutakin tasoa koskevat erilliset säännöt seuraavasti:
Minimaalinen riski tai ei riskiä
Useimmat tekoälyjärjestelmät eivät aiheuta riskejä. Tekoälyä hyödyntäviä pelejä tai roskapostisuodattimia voi käyttää vapaasti. Niitä ei säännellä EU:n tekoälysäädöksessä eikä se siten vaikuta niihin.
Pieni riski
Tekoälyjärjestelmiä, joihin liittyy vain pieniä riskejä, ovat esimerkiksi asiointibotit ja sisältöä tuottavat tekoälyjärjestelmät. Niihin sovelletaan läpinäkyvyysvelvoitteita, joiden mukaan käyttäjille on esimerkiksi kerrottava, jos sisältö on tekoälyn tuottamaa, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä niiden käytöstä.
Suuri riski
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien, kuten taudinmääritykseen, autonomiseen ajamiseen ja rikolliseen toimintaan osallistuvien tai rikostutkinnan kohteina olevien henkilöiden biometriseen tunnistamiseen käytettävien järjestelmien, on täytettävä tiukat vaatimukset ja velvoitteet päästäkseen EU:n markkinoille. Näihin vaatimuksiin ja velvoitteisiin kuuluvat perinpohjainen testaus, läpinäkyvyys ja ihmisen suorittama valvonta.
Liian suuri riski
Tekoälyjärjestelmien, jotka ovat uhka ihmisten turvallisuudelle, oikeuksille tai toimeentulolle, käyttö EU:ssa kielletään kokonaan. Näitä ovat kognitiivisen käyttäytymisen manipulointi, ennakoiva poliisitoiminta, tunteentunnistus työpaikalla ja oppilaitoksissa sekä sosiaalinen pisteytys. Lainvalvontaviranomaiset eivät myöskään saa käyttää julkisissa tiloissa reaaliaikaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä, kuten kasvojentunnistusta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Yleiskäyttöinen tekoäly
Yleiskäyttöisillä tekoälymalleilla voidaan suorittaa monenlaisia tehtäviä, kuten tekstin tuottamista ja kuvantunnistusta, eri sovelluksissa.
Yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin, jotka eivät aiheuta järjestelmäriskejä, sovelletaan joitakin rajoitettuja vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi läpinäkyvyysvelvoitteita, mutta mallien, joihin liittyy järjestelmäriskejä, on noudatettava tiukempia sääntöjä.
Hallintorakenne
Asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tekoälysäädöksellä perustetaan useita hallintoelimiä:
- Euroopan komissioon perustettava tekoälytoimisto, joka valvoo yhteisten sääntöjen noudattamista kaikkialla EU:ssa
- riippumattomista asiantuntijoista koostuva tieteellinen paneeli, joka tukee täytäntöönpanon valvontaa
- jäsenmaiden edustajista koostuva tekoälyneuvosto, joka neuvoo ja avustaa komissiota ja jäsenmaita tekoälysäädöksen johdonmukaisessa ja tehokkaassa soveltamisessa
- neuvoa-antava sidosryhmäfoorumi, joka tarjoaa teknistä asiantuntemusta tekoälyneuvostolle ja komissiolle
Seuraamukset
Laissa säädetään sakkoja sääntöjen rikkomisesta.
Sakko on suuruudeltaan tietty prosenttiosuus yrityksen edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta tai ennalta määrätty summa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Pk-yrityksille ja startup-yrityksille määrätään oikeasuhteiset sakot.
Tuki innovaatioille
Tekoälysäädöksen tavoitteena on parantaa perusoikeuksia ja turvallisuutta koskevan voimassa olevan lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Tämän lisäksi tarkoituksena on edistää tekoälyyn tehtäviä investointeja ja innovointia EU:ssa ja helpottaa tekoälysovellusten sisämarkkinoiden kehittämistä.
Tekoälysäädös sisältääkin säännöksiä, joilla tuetaan tekoälyinnovointia EU:ssa. Tämä liittyy läheisesti muihin aloitteisiin, kuten EU:n koordinoituun tekoälysuunnitelmaan, jolla pyritään nopeuttamaan tekoälyyn tehtäviä investointeja Euroopassa.
Neuvoston työ tekoälyn parissa
Eurooppa-neuvosto keskusteli lokakuussa 2020 digitalisaatiosta.
Tekoälyn osalta EU-johtajat kehottivat komissiota
- ehdottamaan tapoja lisätä Euroopan ja kansallisen tason julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ja tekoälyn käyttöönottoon
- parantamaan koordinointia ja lisäämään huippuosaamisen pohjalta verkostoja ja synergioita eurooppalaisten tutkimuskeskusten välille
- määrittelemään korkean riskin tekoälyjärjestelmät selkeästi ja objektiivisesti
Komissio julkaisi huhtikuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi tekoälyä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta (tekoälysäädös) ja koordinoidusta suunnitelmasta, johon sisältyy joukko komission ja jäsenmaiden yhteisiä toimia. Tämän sääntöpaketin tavoitteena on parantaa luottamusta tekoälyyn ja edistää tekoälyteknologian kehittämistä ja päivittämistä.
Neuvosto keskusteli säädösehdotuksesta lokakuussa 2021 korostaen toisaalta huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, joita tekoäly voi tuoda monilla eri aloilla, ja toisaalta tarvetta suojella yksityisyyttä ja varmistaa turvallisuus.
Neuvosto vahvisti kantansa tekoälyä koskeviin sääntöihin 6. joulukuuta 2022. Neuvosto haluaa edistää perusoikeuksia kunnioittavaa, turvallista, lainmukaista ja luotettavaa tekoälyä.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 9. joulukuuta 2023 kolmen päivän pitkällisten neuvottelujen jälkeen alustavaan yhteisymmärrykseen tekoälysäädöksestä.
Neuvosto hyväksyi säädöksen virallisesti 21. toukokuuta 2024, ja se tuli voimaan 1. elokuuta 2024.
- Tekoälysäädös: neuvostolta lopullinen hyväksyntä ensimmäisille maailmanlaajuisille tekoälyä koskeville säännöille (lehdistötiedote 21.5.2024)
- Tekoälysäädös: neuvosto ja parlamentti sopimukseen maailman ensimmäisistä tekoälysäännöistä (lehdistötiedote 9.12.2023)
Neuvosto antoi 29. kesäkuuta 2026 lopullisen hyväksyntänsä uudelle asetukselle, jolla selkeytetään ja yksinkertaistetaan tekoälyä koskevia sääntöjä. Uusi säädös on osa EU:n yksinkertaistamisohjelman 7. koontipakettia. Uuden säädöksen keskeisessä säännöksessä kielletään tekoälykäytännöt, joihin liittyy muuhun kuin suostumukseen perustuvan seksuaalisen ja intiimin sisällön tai lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin tuottaminen.
Elämäsi verkossa: miten EU tekee siitä helpompaa ja turvallisempaa?
Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti parantamaan digitaalista ympäristöä kaikkien eurooppalaisten hyväksi. Digitaalisen elämän on oltava turvallista, helppoa ja perusvapauksia kunnioittavaa.
Lue digitarinasta, kuinka EU luo yhteisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän, haluaa edistää turvallista ja luotettavaa tekoälyä koskevia sääntöjä ja helpottaa terveysdatan jakamista eurooppalaisessa terveysdata-avaruudessa.
Katso myös
Tekoälyn käyttö ja vaikutukset
Tekoälyn hyödyt ja riskit
Digitaalinen siirtymä: EU:n digitaalista tulevaisuutta rakentamassa
Päivitetty viimeksi: 29. huhtikuuta 2025