EU:n pelastuspalvelumekanismi numeroina
EU:n pelastuspalvelumekanismi auttaa EU-maita ja EU:n ulkopuolisia maita reagoimaan hätätilanteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin, terveyskriiseihin tai konflikteihin. Maat voivat esittää avunpyynnön mekanismin kautta, jos hätätilanne ylittää niiden valmiudet.
Mekanismi aktivoitiin 114 kertaa vuonna 2021, 102 kertaa vuonna 2020 ja ainoastaan 20 kertaa vuonna 2019. Aktivointien määrä vuosina 2020 ja 2021 oli suurin mekanismin historiassa. Kasvu johtuu pääasiassa koronaviruspandemiasta.
Mekanismin aktivoinnit maailmanlaajuisesti vuonna 2021
Kartassa esitetään 84 maata, jotka saivat vuonna 2021 apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Useimmat maat esittivät yhden tai kaksi avunpyyntöä, mutta jotkin niistä jopa neljä.
Maat on jaettu kolmeen ryhmään:
- Covid-19-pandemiaan liittyvät
- Covid-19-pandemiaan liittyvät ja muut aktivoinnit
- Muut aktivoinnit
EU:n hätäavun koordinointikeskus mobilisoi apua tai asiantuntemusta esitetyn avunpyynnön perusteella. Keskus seuraa tilannetta 24/7 ja varmistaa hätäavun nopean käyttöönoton hyödyntämällä suoraa yhteyttä kansallisiin pelastuspalveluviranomaisiin.
Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalveluiden tuottamat satelliittikartat tukevat myös pelastuspalvelutoimia.
Vuonna 2021 apua pyysi 84 maata ja yksi kansainvälinen järjestö (Unicef). Yhteensä 114 aktivoinnista 36 oli EU:n sisällä ja 78 EU:n ulkopuolella.
Mekanismin aktivoinnit vuosina 2007–2021
Aktivoinnit vuosina 2007–2021:
- 18 vuonna 2007
- 20 vuonna 2008
- 28 vuonna 2009
- 28 vuonna 2010
- 18 vuonna 2011
- 21 vuonna 2012
- 16 vuonna 2013
- 18 vuonna 2014
- 19 vuonna 2015
- 26 vuonna 2016
- 32 vuonna 2017
- 20 vuonna 2018
- 20 vuonna 2019
- 102 vuonna 2020
- 114 vuonna 2021
Vuosina 2020 ja 2021 EU:n pelastuspalvelumekanismia käytettiin pääasiassa covid-19:n torjuntaan, ja siihen sisältyivät seuraavat:
- 127 aktivointia henkilönsuojaimia tai lääkinnällisiä laitteita, diagnostisia testejä, lääkintäryhmiä, lääkkeitä ja rokotteita varten
- 31 aktivointia ulkomaille jääneiden EU-kansalaisten kotiuttamiseksi
Mekanismi on aktivoitu myös auttamaan maita selviytymään luonnonkatastrofeista, kuten metsäpaloista, tulvista, meren pilaantumisesta, tulivuorenpurkauksista, äärimmäisistä sääoloista ja myrskyistä.
Mekanismin aktivoinnit vaaratyypin mukaan vuosina 2007–2021
Vuosina 2007–2019 mekanismi aktivoitiin vuosittain keskimäärin
- 6,5 kertaa metsäpalon vuoksi
- 3,6 kertaa tulvan vuoksi
- 2,1 kertaa levottomuuksiin, konflikteihin, maan sisäisesti siirtymään joutuneisiin tai pakolaisiin liittyen
- 1,8 kertaa äärimmäisen sään tai myrskyn vuoksi
- 1,6 kertaa maanjäristyksen vuoksi
- 1,1 kertaa biologisista tai terveydellisistä syistä
- 0,6 kertaa konsulitukeen liittyen
- 0,4 kertaa meren pilaantumisen vuoksi
- 0,2 kertaa tulivuorenpurkauksen vuoksi
- 4 kertaa muista syistä
Vuonna 2020 mekanismi aktivoitiin
- 58 kertaa biologisista tai terveydellisistä syistä
- 27 kertaa konsulitukeen liittyen
- 7 kertaa äärimmäisen sään tai myrskyn vuoksi
- 3 kertaa tulvan vuoksi
- 3 kertaa levottomuuksiin, konflikteihin, maan sisäisesti siirtymään joutuneisiin tai pakolaisiin liittyen
- 2 kertaa maanjäristyksen vuoksi
- kerran metsäpalon vuoksi
- kerran muusta syystä
Vuonna 2021 mekanismi aktivoitiin
- 71 kertaa biologisista tai terveydellisistä syistä
- 15 kertaa konsulitukeen liittyen
- 9 kertaa tulipalon vuoksi
- 4 kertaa tulivuorenpurkauksen vuoksi
- 4 kertaa meren pilaantumisen vuoksi
- 3 kertaa tulvan vuoksi
- 2 kertaa levottomuuksiin, konflikteihin, maan sisäisesti siirtymään joutuneisiin tai pakolaisiin liittyen
- kerran maanjäristyksen vuoksi
- 5 kertaa muista syistä
Vuosina 2007–2020 pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin 500 kertaa. Vuosina 2020 ja 2021 avunpyyntöjä esitettiin viisi kertaa enemmän kuin vuosina 2007–2019 keskimäärin. Biologisista tai terveydellisistä syistä tehtyjen aktivointien sekä konsulituen määrät lisääntyivät selvästi edellisvuosiin verrattuna.
Kasvu johtuu pääasiassa koronaviruspandemiasta. Vuonna 2021 myös konsulituki EU:n kansalaisten evakuoimiseksi konfliktien vuoksi kasvatti määrää.
Lisätietoja:
- EU:n pelastuspalvelu (taustatietoa)
- EU:n keinot reagoida kriiseihin ja vahvistaa häiriönsietokykyä (taustatietoa)
- Kriisitoiminnan koordinointi neuvostossa (taustatietoa)
- EU:n pelastuspalvelumekanismi (Euroopan komissio)
- Hätäavun koordinointikeskus (Euroopan komissio)
- Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelut (Euroopan komissio)