EU:n pelastuspalvelu
Mikä tahansa maailman maa voi pyytää apua EU:n pelastuspalvelumekanismista, jos hätätilanne ylittää maan katastrofivalmiudet.
Mitä pelastuspalvelu on?
Pelastuspalvelu käsittää ennaltaehkäiseviä toimia, joilla vähennetään tulevien hätätilanteiden tai katastrofien vaikutuksia, sekä väestölle annettavaa apua luonnonkatastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.
Katastrofin luonteesta riippuen apu voi olla muun muassa
- etsintä- ja pelastusoperaatioita
- metsäpalojen ja taajamissa syttyneiden palojen sammuttamista
- lääkintähenkilöstön lähettämistä
- terveydenhuollon laitteita ja lääkkeitä
- vedenpuhdistusta
- tilapäistä hätämajoitusta
- EU-kansalaisten turvallista kotiuttamista
Suuren katastrofin kokenut maa on usein ylivoimaisessa tilanteessa, jossa sen toimintakyky on rajallinen. Koordinoitu EU-tason toiminta on välttämätöntä, jotta
- apu toimitetaan varmasti sinne, missä sitä tarvitaan
- vältetään päällekkäisyydet avustustoimissa
Miten EU:n pelastuspalvelumekanismi toimii?
EU:n pelastuspalvelumekanismi koordinoi EU-tason avustustoimintaa luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien yhteydessä. Sen tavoitteena on
- edistää yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten kesken
- lisätä yleistä tietoisuutta katastrofeista ja varautumista niihin
- mahdollistaa nopea, tehokas ja koordinoitu apu katastrofin kokeneille väestöryhmille
Mekanismiin osallistuvat 27 EU-maan lisäksi seuraavat EU:n ulkopuoliset maat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Moldova, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.
Hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on EU:n pelastuspalvelumekanismin operatiivinen ydin. Keskus seuraa tilannetta 24/7 ja koordinoi EU:n katastrofiapua.
Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalveluiden tuottamat satelliittikartat tukevat myös pelastuspalvelutoimia. Copernicus-ohjelman tarjoaman oikea-aikaisen ja täsmällisen paikkatiedon avulla voidaan määrittää katastrofialueet ja suunnitella katastrofiapuoperaatiot.
Mekanismiin kuuluu Euroopan pelastuspalvelureservi. Se muodostuu jäsenmaiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisesta reservistä, joka on käytettävissä heti EU:ssa tai sen ulkopuolella.
EU perusti vuonna 2019 rescEU-valmiusvaraston, johon kuuluu
- sammutuslentokoneita ja -helikoptereita
- lääkinnällisiä evakuointilentokoneita
- hätälääkintäryhmiä ja kenttäsairaaloita
- terveydenhuollon laitteiden varasto ja liikuteltavia laboratoriovalmiuksia
- havaitsemis-, dekontaminaatio- ja varastointivalmiuksia kemiallisiin, biologisiin ja säteily- ja ydinonnettomuuksiin vastaamiseksi
- tilapäissuojia
- kuljetus ja logistiikka
EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla myös koordinoidaan kansallisten viranomaisten katastrofien ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia ja edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
Jotta tuleviin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin, neuvosto hyväksyi toukokuussa 2021 uuden asetuksen mekanismin vahvistamisesta.
Uudet säännöt lisäävät EU:n valmiuksia vastata uusiin riskeihin EU:ssa ja sen ulkopuolella ja vahvistavat rescEU-valmiusvarastoa.
Marraskuussa 2023 EU hyväksyi päätöksen sammutuslentokoneiden ja -helikoptereiden toiminnan rahoittamisesta vuoden 2027 loppuun saakka.
EU:n pelastuspalvelu käytännössä
Mikä tahansa maailman maa – tai myös YK ja sen järjestöt ja muut kansainväliset järjestöt – voi pyytää apua EU:n pelastuspalvelumekanismista, jos hätätilanteen laajuus ylittää sen omat katastrofivalmiudet.
Saatuaan avunantopyynnön hätäavun koordinointikeskus koordinoi ja mobilisoi jäsenmaiden tarjoamaa apua tai asiantuntemusta.
EU:n pelastuspalvelumekanismi on vuodesta 2001 lähtien aktivoitu yli 770 kertaa EU:ssa tai sen ulkopuolella.
Viimeaikaisia aktivointeja:
- Venäjän sota Ukrainassa
- Lähi-idän konflikti
- metsäpalot ja tulvat Euroopassa
- Turkin ja Syyrian maanjäristys vuonna 2023
- koronapandemian aiheuttama terveysuhka vuosina 2020–2022
- evakuoinnit Afganistanista vuonna 2021
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan
Vastauksena Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen EU koordinoi tähän mennessä suurinta operaatiotaan EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa.
Kaikki EU-maat sekä Islanti, Moldova, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki tarjoavat Ukrainalle materiaaliapua, muun muassa
- lääkintätarvikkeita
- generaattoreita
- majoitustarvikkeita ja suojavaatteita
- palonsammutusvälineitä
- elintarvikkeita ja vesipumppuja
EU on perustanut logistiikkakeskuksia Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan toimittaakseen avustustarvikkeita Ukrainaan tehokkaammin.
Koska Ukrainassa tarvitaan valtavasti lääkintätarvikkeita, EU on ottanut käyttöön strategiset rescEU-varastonsa. EU koordinoi myös kiireellistä hoitoa tarvitsevien ukrainalaisten potilaiden lääkinnällisiä evakuointeja ja on avannut sitä varten lääkintäkeskuksen Rzeszówiin, Puolaan.
Koronapandemian aiheuttama terveysuhka
Koronapandemian aikana EU auttoi koordinoimaan ja rahoittamaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden toimittamista kaikkialle Eurooppaan ja muualle maailmaan.
EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin 260 kertaa vuosina 2020–2022 koronapandemian vuoksi. Se oli eniten koko mekanismin historian aikana.
Apu käsitti
- lahjoitettuja suojavarusteita, kuten maskeja, käsineitä, haalareita ja suojalaseja
- lääkintäryhmiä ja lääkintätarvikkeita
- rokotteita
- potilaiden hoitoa yli rajojen
- EU-kansalaisten kotiuttamisia ulkomailta
Pelastuspalvelu ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistymässä, voimistumassa ja muuttumassa pysyvämmiksi.
Tämän vuoksi neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2022 päätelmät, joissa kehotetaan mukauttamaan pelastuspalvelujärjestelmiä ilmastonmuutoksen seurauksiin yhtä lailla ennaltaehkäisyn, varautumisen, reagoinnin ja elpymisen osalta.
Tähän liittyen jäsenmaita kannustetaan
- investoimaan tutkimukseen ja innovointiin
- varmistamaan riittävät valmiudet kansallisella tasolla
- tukemaan väestön varautumista
Nämä päätelmät ovat tärkeä askel kohti EU:n selviytymiskyvyn parantamista.
Ilmastonmuutos maksaa ihmishenkiä ja rahaa (Infografiikka)
Neuvoston pelastuspalvelutyöryhmä
Neuvostossa pelastuspalvelutyöryhmän tehtävänä on käydä keskustelua pelastuspalveluun liittyvissä asioissa, joita ovat
- komission säädösehdotukset
- neuvoston päätelmät tietyistä aiheista
- osallistuminen neuvotteluihin kansainvälisillä foorumeilla
Se käy myös poliittista keskustelua ja käsittelee erityisiä aiheita. Työryhmän puheenjohtajana toimii neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitava jäsenmaa, joka laatii työohjelman.
Päivitetty viimeksi: 1. elokuuta 2025