EU:n keinot reagoida kriiseihin ja vahvistaa häiriönsietokykyä
EU työskentelee useilla rintamilla parantaakseen kykyään reagoida kriiseihin ja selviytyä tulevista haasteista.
Selviytyminen tulevista hätätilanteista
Euroopan unioni on kohdannut historiansa aikana lukuisia kriisejä ja vaiheittain muuttanut politiikkaansa ja instituutioitaan parantaakseen kykyään selvitä tulevista hätätilanteista.
Koronaviruspandemia on osoittanut, että kriisit muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, eivätkä rajat pysäytä niitä. EU ja sen jäsenmaat ovat jo perustaneet rajatylittäviä yhteistyö- ja solidaarisuusmekanismeja hallitakseen kriisejä tehokkaasti ja suojellakseen ihmisiä.
EU:n kriisitoimintaa on kuitenkin kehitettävä. Tulevaisuudessa EU:n on oltava valmis kohtaamaan erityyppisiä äkillisiä kriisejä, jotka saattavat olla monitahoisia tai hybridiluonteisia, tai niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia tai ne voivat olla samanaikaisia.
Parantaakseen kykyään selviytyä tulevista haasteista EU:n on tehostettava monialaista ja rajatylittävää kriisinhallintaa. Sen on myös parannettava kriisiviestintää ja torjuttava disinformaatiota tehokkaammin. Häiriönsietokyvyllä tarkoitetaan kykyä paitsi kestää haasteita ja selviytyä niistä myös käydä läpi muutoksia kestävällä, oikeudenmukaisella ja demokraattisella tavalla.
Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2021 päätelmät varautumisen, toimintakyvyn ja selviytymiskyvyn vahvistamiseksi tulevien kriisien varalta. EU-johtajat olivat tyytyväisiä päätelmiin ja kehottivat 16. joulukuuta 2021 vahvistamaan EU:n kriisitoimintaa kaikki vaarat kattavassa lähestymistavassa sekä vahvistamaan ja seuraamaan selviytymiskykyä.
Sisämarkkinoiden rooli on EU:lle korvaamaton, ja neuvosto korostaakin, että kriisitoimenpiteiden olisi oltava väliaikaisia, oikeasuhtaisia ja täysin koordinoituja, ja niiden tavoitteena olisi oltava palauttaa mahdollisimman pian sisämarkkinoiden normaali toiminta, mukaan lukien perussopimuksissa tarkoitettu henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Neuvoston päätelmät, marraskuu 2021
EU:n kriisinhallintamekanismit
Kun puhkeaa kriisi tai tapahtuu katastrofi – riippumatta siitä, onko aiheuttajana luonnonvoimat vai ihminen – EU voi jakaa apua ja ratkaista tilanteen hyödyntämällä useita kriisinhallintamekanismeja.
EU:n pelastuspalvelumekanismi
Unionin pelastuspalvelumekanismi koordinoi EU-tason avustustoimintaa luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien yhteydessä. Sen tavoitteena on
- edistää yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten kesken
- lisätä yleistä tietoisuutta katastrofeista ja varautumista niihin
- mahdollistaa nopea, tehokas ja koordinoitu apu katastrofin kokeneille maille
Hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on pelastuspalvelumekanismin operatiivinen ydin: se toimii 24/7 ja koordinoi EU:n katastrofiapua.
Mekanismi sisältää myös Euroopan pelastuspalvelureservin. Se muodostuu jäsenmaiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisesta reservistä, joka on käytettävissä heti EU:ssa ja sen ulkopuolella.
EU:n pelastuspalvelumekanismi numeroina (Infografiikka)
Neuvosto antoi maaliskuussa 2022 päätelmät EU:n pelastuspalvelutoimista ja ilmastonmuutoksesta. Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyessä ja voimistuessa ministerit kehottivat mukauttamaan pelastuspalvelujärjestelmiä tällaisiin ilmiöihin, jotta EU olisi paremmin valmistautunut ilmastonmuutokseen.
Päätelmissä kehotetaan muun muassa
- investoimaan tutkimukseen ja innovointiin
- kehittämään asianmukaisia ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia
- kehittämään pelastuspalveluvalmiuksia
- parantamaan kansalaisten valmiuksia lisäämällä tiedotusta
- kannustamaan kansalaisia ja vapaaehtoisia osallistumaan pelastuspalvelualoitteisiin
Kriisitoiminnan koordinointi neuvostossa
Poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) ansiosta EU voi tehdä poliittisella tasolla nopeita ja koordinoituja päätöksiä vakavissa ja monimutkaisissa kriisitilanteissa, kuten terroritekojen yhteydessä.
Neuvoston puheenjohtajamaa koordinoi tämän mekanismin avulla poliittisia toimia, joilla kriisiin puututaan. Tätä varten tuodaan yhteen EU:n toimielimet, asianomaiset jäsenmaat ja muut keskeiset toimijat.
IPCR-mekanismi on tällä hetkellä aktivoitu muuttoliikekriisin ja koronaviruspandemian vuoksi toteutettavien EU:n toimenpiteiden koordinoimiseksi. Neuvoston kriisinhallintamekanismi voidaan käynnistää joko puheenjohtajamaan aloitteesta tai jonkin jäsenmaan vedottua yhteisvastuulausekkeeseen.
Miten IPCR-kriisinhallintamekanismi toimii (Infografiikka)
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002 vastaamaan suuriin luonnonkatastrofeihin ja osoittamaan eurooppalaista solidaarisuutta katastrofien koettelemille alueille Euroopassa. Jäsenmaat voivat pyytää rahastolta varoja, jotta ne voivat selvitä katastrofeista, kuten tulvista, metsäpaloista, maanjäristyksistä, myrskyistä ja kuivuudesta.
Koronapandemian seurauksena solidaarisuusrahaston soveltamisalaa laajennettiin huhtikuussa 2020 kattamaan myös vakavat kansanterveysuhat.
Rahastoa on sen perustamisen jälkeen käytetty 118 luonnonkatastrofin ja 20 kansanterveysuhan yhteydessä.
- EU:n solidaarisuusrahasto (Euroopan komissio)
- Covid-19 – Neuvosto hyväksyi toimenpiteitä varojen välitöntä vapauttamista varten (lehdistötiedote 30.3.2020)
- EU:n budjetti: neuvosto sopi 454,8 milj. €:n katastrofiavusta Romanialle, Italialle ja Turkille (lehdistötiedote 18.9.2023)
- Euroopan unionin solidaarisuusrahasto: neuvosto sopi 1028,54 milj. €:n katastrofiavusta Italialle, Slovenialle, Itävallalle, Kreikalle ja Ranskalle (lehdistötiedote 23.9.2024)
- Euroopan unionin solidaarisuusrahasto: neuvosto sopi 116 milj. €:n katastrofiavusta Saksalle ja Italialle (lehdistötiedote 18.11.2024)
Tuleviin terveysuhkiin valmistautuminen
Koronaviruspandemia on osoittanut, että tarvitaan koordinoituja EU-toimia, jotta terveyskriiseihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.
Pandemiasta saadun kokemuksen perusteella EU on hyväksynyt seuraavat neljä Euroopan terveysunioni -pakettiin kuuluvaa asetusta, joilla parannetaan EU:n kykyä ehkäistä ja havaita rajatylittäviä terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti:
- uusi asetus rajatylittävistä vakavista terveysuhkista
- Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) tarkistetut toimivaltuudet
- lääkinnällisten vastatoimien hätätilannekehys
Lisäksi Euroopan komissio perusti syyskuussa 2021 terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA). HERA perustettiin varmistamaan keskeisten lääketieteellisten vastatoimien kehittäminen, valmistus, hankinta ja tasapuolinen jakaminen EU:ssa.
Ruokaturvaa koskeva kriisisuunnitelma
Koronaviruspandemian puhkeaminen paljasti Euroopan elintarvikeketjun haavoittuvuuden sen kohdatessa vakavia toimitushaasteita. Komissio julkaisi marraskuussa 2021 tiedonannon, jossa hahmotellaan varautumissuunnitelma ruokaturvan varmistamiseksi Euroopassa kriisien aikana.
Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa EU:ta vastaamaan haasteisiin, joita ovat muun muassa äärimmäiset sääilmiöt, kasvien ja eläinten terveysongelmat sekä lannoitteiden, energian ja työvoiman kaltaisten keskeisten tuotantopanosten puute. Toimenpiteisiin kuuluvat Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin perustaminen sekä jäsenmaiden asiantuntijoista, asiaankuuluvista sidosryhmistä ja EU:n ulkopuolisten maiden edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän perustaminen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti varmistaakseen EU:n täyden valmistautumisen mahdollisiin elintarvikehuollon haasteisiin.
EU-ministerit hyväksyivät joulukuussa pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa suunnitelmasta päätelmät, joissa todettiin, että Euroopan elintarvikejärjestelmässä on otettava huomioon mahdolliset tulevaisuuden riskit ja kriisit. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että koronaviruksesta saatujen kokemusten olisi muodostettava pohja EU:n lähestymistavalle tulevissa katastrofeissa.
EU:n maatalousministerit pitivät maaliskuussa 2022 videoneuvottelun, jossa keskusteltiin merkittävistä vaikutuksista, joita maatalous- ja elintarvikealaan saattaa kohdistua Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Komissio tiedotti ministereille muun muassa suunnitelmastaan ottaa käyttöön Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismi markkinatilanteen seuraamiseksi.
Sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös
Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2024 sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (IMERA).
Säädöksen tavoitteena on ennakoida tulevien kriisien vaikutuksia sekä varautua ja vastata niihin hyödyntäen sisämarkkinoiden vahvuuksia.
Uusi mekanismi perustuu kokemuksiin, jotka on saatu koronaviruspandemian, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja energiatoimituskriisin kaltaisista hätätilanteista. Sisämarkkinoiden vahvistamiseksi kriisiaikoina mekanismin avulla
- helpotetaan tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden liikkuvuutta
- valvotaan toimitusketjuja
- varmistetaan kriittisten tavaroiden saatavuus
Sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös
Pakkolisensointi
EU on laatinut pakkolisensointia koskevia uusia sääntöjä, joita sovelletaan kaikkialla EU:ssa kriisitilanteessa.
Pakkolisensointi antaa valtioille mahdollisuuden antaa kolmannelle osapuolelle lupa käyttää patenttia ilman patentinhaltijan suostumusta.
Kriisitilanteissa pakkolisensoinnilla voidaan turvata keskeisten tuotteiden ja teknologioiden saatavuus, esimerkiksi jos patentinhaltija ei pysty tuottamaan tarvittavia määriä keskeistä tuotetta ja jos vapaaehtoinen sopimus ei ole mahdollinen eikä toteutettavissa.
Pakkolisenssi olisi myönnettävä vasta sen jälkeen, kun hätätila- tai kriisivaihe on aktivoitu EU:n tasolla.
Neuvosto hyväksyi 27. lokakuuta 2025 uuden asetuksen, jossa
- korostetaan pakkolisensoinnin viimesijaisuutta
- jätetään kaasu, sirut ja puolustustarvikkeet sen soveltamisalan ulkopuolelle
- varmistetaan, että liikesalaisuuksia ei velvoiteta julkistamaan
Häiriönsietokyky fyysisten ja digitaalisten riskien varalta
Kokouksessaan 20.–21. lokakuuta 2022 Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi kriittiseen infrastruktuuriin, kuten Nord Stream -kaasuputkiin, kohdistuvan sabotaasin ja totesi, että EU vastaa yhtenäisesti ja määrätietoisesti kaikkiin kriittiseen infrastruktuuriin tahallisesti aiheutettuihin häiriöihin tai muihin hybriditoimiin.
Kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi EU-johtajat kehottivat jäsenmaita
- toteuttamaan kiireellisiä ja tehokkaita toimia
- tekemään yhteistyötä keskenään sekä komission ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa
EU valmistelee parhaillaan uusia sääntöjä fyysisten ja digitaalisten kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi.
Verkko- ja tietojärjestelmien suojaaminen
EU hyväksyi vuonna 2016 verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevan direktiivin (kyberturvallisuusdirektiivin). Se on ensimmäinen EU:n laajuinen lainsäädäntötoimenpide, jonka tavoitteena on lisätä EU-maiden välistä yhteistyötä keskeisen tärkeällä kyberturvallisuuden alalla.
Direktiivissä asetettiin turvallisuusvelvoitteita keskeisten palvelujen tarjoajille kriittisillä aloilla. Näitä ovat sairaalat, energiaverkot, rautatiet, datakeskukset, julkishallinnot, tutkimuslaboratoriot sekä kriittisiä terveydenhuollon laitteita ja lääkkeitä valmistavat tehtaat. Direktiivillä otettiin myös ratkaiseva askel kohti kyberuhkien häiriönsietokyvyn parantamista EU:ssa.
Euroopan komissio ehdotti joulukuussa 2020 EU:n kyberturvallisuusstrategiaan kuuluvaa tarkistettua kyberturvallisuusdirektiiviä (NIS 2). Uudella ehdotuksella reagoidaan muuttuvaan uhkaympäristöön ja otetaan huomioon yhteiskuntamme digitalisaatio, jota koronaviruskriisi on vauhdittanut.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen uusista toimista, joilla
- vahvistetaan riskien ja poikkeamien hallintaa sekä yhteistyötä
- laajennetaan sääntöjen soveltamisalaa
Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen
Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 uudet säännöt, joilla varmistetaan, että kriittiset alat, kuten energia-, vesi-, liikenne- ja terveysala, pystyvät ennaltaehkäiseviin toimiin sekä suojautumaan, reagoimaan, selviytymään ja toipumaan seuraavissa tilanteissa:
- hybridihyökkäykset
- luonnonmullistukset
- terroriuhat
- kansanterveydelliset hätätilanteet
Sääntöjen tarkoituksena on vähentää kriittisten toimijoiden haavoittuvuuksia ja vahvistaa niiden häiriönsietokykyä.
Kriittiset toimijat tarjoavat keskeisiä palveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnan toimintojen, talouden toiminnan, kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun kannalta. Yksi kriittisen toimijan keskeisistä osatekijöistä on sen infrastruktuuri. Siihen voi sisältyä keskeisen palvelun tarjoamiseen tarvittava omaisuus, toimitilat, laitteet, verkko tai järjestelmä.
Uusien sääntöjen mukaan kriittisten toimijoiden on
- tunnistettava kaikki merkitykselliset riskit, jotka voivat merkittävästi häiritä keskeisten palvelujen tarjoamista
- toteutettava asianmukaiset toimenpiteet häiriönsietokykynsä varmistamiseksi
- ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille häiriötilanteista
Lisäksi neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 suosituksen kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvystä Nord Stream -kaasuputkeen kohdistuneen sabotaasin johdosta.
Suosituksella lujitetaan EU:n valmiuksia suojella kriittistä infrastruktuuriaan, ja sen kolme prioriteettialaa ovat varautuminen, reagointi ja kansainvälinen yhteistyö.
Rahoitusalan tietojärjestelmien turvallisuus
Neuvosto hyväksyi 28. marraskuuta 2022 digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (DORA), jonka tavoitteena on vahvistaa rahoitusalan toimijoiden tietojärjestelmien turvallisuutta.
Säädöksellä asetetaan verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudelle yhdenmukaiset vaatimukset, joita sovelletaan
- rahoitusalalla toimiviin yhtiöihin ja organisaatioihin
- niille tieto- ja viestintäalan palveluja, kuten pilvialustoja tai data-analytiikkapalveluja, tarjoaviin kriittisiin kolmansiin osapuoliin
Säädöksellä muodostetaan digitaaliselle häiriönsietokyvylle sääntelykehys, jonka mukaan kaikkien yritysten on varmistettava, että ne voivat selvitä kaikentyyppisistä tieto- ja viestintäteknisistä häiriöistä ja uhista sekä vastata niihin ja palautua niistä.
Uudet säännöt muodostavat erittäin vankan kehyksen, jolla parannetaan rahoitusalan tietojärjestelmien turvallisuutta ehkäisemällä ja lieventämällä kyberuhkia.
Digitaalinen rahoitus
Päivitetty viimeksi: 26. toukokuuta 2025