"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ministerit kävivät periaatekeskustelun EU:n sirusäädöstä 2.0 koskevasta asetuksesta, jonka Euroopan komissio esitteli 3. kesäkuuta 2026. Sen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohdeteollisuutta, vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimijoista ja lisätä sirujen paikallista kysyntää.
EU on osoittanut, että se voi mobilisoida miljardeja puolijohteisiin, mutta investoinnit eivät yksin riitä, jos olemme edelleen riippuvaisia muualla valmistetuista siruista. Seuraavassa sirusäädöksessä tavoitteet on muutettava todelliseksi suvereniteetiksi. Tekoälyä ja kehittyneitä teknologioita koskevassa maailmanlaajuisessa kilpailussa Euroopalla ei ole varaa olla vain asiakas. Meidän on oltava edelläkävijöitä.
Peter Burke, Irlannin yritys-, matkailu- ja työministeri
Jäsenmaat olivat yleisesti tyytyväisiä sirusäädöksen 2.0 tavoitteisiin ja korostivat tarvetta vahvistaa Euroopan puolijohde-ekosysteemiä sekä sen häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä. Keskustelussa korostettiin, että on tärkeää vähentää strategisia riippuvuuksia ja säilyttää samalla avoimet markkinat ja yhteistyö luotettavien kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Valtuuskunnat kehottivat omaksumaan puolijohteiden arvoketjussa johdonmukaisen lähestymistavan, johon osallistuvat kaikki jäsenmaat, mukaan lukien pk-yritykset, startup-yritykset ja uudet ekosysteemit, ja korostivat tarvetta keskittää investoinnit aloille, joilla Euroopalla on vahvat valmiudet ja mahdollisuudet johtoasemaan. Valtuuskunnat ehdottivat useita keskeisiä prioriteettialoja, kuten tehopuolijohteita, fotoniikkaa, kvanttiteknologioita, pitkälle kehitettyä pakkaamista, sirusuunnittelua, kypsää teknologiaa ja kehittyneitä materiaaleja. Useat ministerit korostivat myös tarvetta nopeuttaa siirtymistä tutkimuksesta ja innovoinnista teollistamiseen ja markkinoille saattamiseen, saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja, turvata kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja vahvistaa osaamista ja lahjakkuuksia. Samalla he vaativat yksinkertaisia, oikeasuhteisia ja ennakoitavia sääntöjä, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitusta, ja tiivistä koordinointia EU:n muiden aloitteiden ja rahoitusvälineiden kanssa.
Yrityskeskittymien valvontaa koskevat suuntaviivat – Keskustelu
Komissio kertoi ministereille suuntaviivaehdotuksen uudelleentarkastelusta. Suuntaviivaehdotuksella, joka julkaistiin 30. huhtikuuta 2026, pyritään yhdistämään yli kaksi vuosikymmentä kestänyt kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta ja oikeuskäytäntö yhdeksi kehykseksi, jossa asetetaan etusijalle maailmanlaajuinen kilpailukyky, innovointi ja talouden pitkän aikavälin häiriönsietokyky. Kesäkuussa 2026 päättyneen julkisen kuulemisen jälkeen suuntaviivat on tarkoitus hyväksyä lopullisesti vuoden loppuun mennessä.
Jäsenmaat suhtautuivat tarkistettuun suuntaviivaehdotukseen yleisesti ottaen myönteisesti ja totesivat, että kehystä on nykyaikaistettava muuttuvien markkinarealiteettien huomioon ottamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Keskustelussa korostettiin laajaa tukea sille, että innovointi, toiminnan laajentamismahdollisuudet, häiriönsietokyky, kestävyys ja tehokkuus otetaan paremmin huomioon. Monet ministerit suhtautuivat myönteisesti ehdotettuun startup- ja scale-up-yritysten innovaatiosuojaan. Samalla useat ministerit korostivat, että näillä uusilla kriteereillä olisi korvaamisen sijasta pikemminkin täydennettävä kilpailusääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa sekä kuluttajien ja pk-yritysten suojelua. Lopuksi useat ministerit kehottivat selkeyttämään tilannetta analysoimalla konkreettisesti sisämarkkinoiden taloudellisia hyötyjä ja antamalla ohjeita markkinatoimijoille, jotta taataan oikeusvarmuus, ennakoitavuus ja avoimuus.
Komissio tiedotti ministereille eri kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden tilanteesta.
Itävallan, Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin valtuuskunnat tiedottivat ministereille EU:n päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelusta kilpailukyvyn näkökulmasta.
Espanjan, Italian, Puolan, Ranskan, Saksan ja Slovakian valtuuskunnat esittelivät ajatuksiaan kodinkonealan eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta.
Saksan valtuuskunta tiedotti energiavaltaista teollisuutta käsittelevän ministeriallianssin kokouksesta, joka pidettiin kilpailukykyneuvoston yhteydessä.
Alankomaiden, Italian, Portugalin, Ranskan, Slovakian, Slovenian, Tšekin ja Unkarin valtuuskunnat kehottivat panemaan nopeasti täytäntöön EU:n kriittisten kemikaalien allianssin antamat keskeiset suositukset.
Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin valtuuskunnat tiedottivat ministereille yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaisesta laajennetusta tuottajan vastuusta esteenä Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle.
Bulgarian ja Latvian valtuuskunnat tiedottivat ministereille vähämerkityksistä tukea koskevasta joustavammasta kehyksestä.
Alankomaiden, Belgian, Puolan ja Ranskan valtuuskunnat tiedottivat ministereille tulevasta eurooppalaisesta tuoteasetuksesta.
Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Italian, Latvian, Luxemburgin, Puolan, Ranskan, Saksan, Slovakian ja Tšekin valtuuskunnat esittivät näkemyksensä yleisestä ryhmäpoikkeusasetuksesta.
Puolan valtuuskunta tiedotti ministereille pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen vaikutuksesta sisämarkkinoihin.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
