EU:n teollisuuspolitiikka

Euroopan teollisuusstrategia

EU haluaa parantaa teollisuutensa kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja tehdä teollisuudesta muutoksen, innovoinnin ja kasvun mahdollistajan.

Euroopan teollisuusstrategiaan kuuluu kolme keskeistä alaa:

• EU:n strategisten riippuvuuksien käsitteleminen
• sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistaminen
• vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittaminen

Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa ehdotettiin muitakin aloitteita, jotta teollisuuden nettonollasiirtymää voitaisiin nopeuttaa ja viedä EU:ta kohti ilmastoneutraaliutta.

Osana kilpailukykykompassia komissio ehdotti myös puhtaan teollisuuden ohjelmaa ja teollisuutta vauhdittavaa säädöstä, joilla autetaan valmistajia siirtymään puhtaaseen tuotantoon ja teknologiaan, kehitetään valmistusteollisuutta ja parannetaan EU:n kasvua ja kilpailukykyä.

Strateginen riippumattomuus

Strategisella riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että vähennetään EU:n riippuvuutta muista esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden, elintarvikkeiden, infrastruktuurin ja turvallisuuden aloilla.

Tämä antaa mahdollisuuden myös kehittää markkinoita, tuotteita, palveluja ja EU:n kilpailukykyä.

Teollisuusstrategiassa esitetään, että

• kehitettäisiin monipuolisia kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka auttavat parantamaan talouden häiriönsietokykyä investointien ja kaupan avulla
• tuettaisiin strategisilla aloilla uusia teollisia liittoutumia, jotka houkuttelevat yksityisiä sijoittajia ja edistävät työpaikkojen luomista
• seurattaisiin strategista riippuvuutta

Kriittiset raaka-aineet

Maaliskuussa 2024 hyväksytyn kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen tavoitteena on

• lisätä ja monipuolistaa EU:n kriittisten raaka-aineiden toimituksia
• tehostaa kiertotaloutta ja kierrätystä
• tukea resurssitehokkuutta koskevaa tutkimusta ja innovointia ja korvaavien aineiden kehittämistä

EU:ssa vuosittain käytettäville raaka-aineille on asetettu seuraavat tavoitteet vuodeksi 2030:

• vähintään 10% louhitaan EU:ssa
• vähintään 40% jalostetaan EU:ssa
• vähintään 25% saadaan kierrätyksestä EU:ssa

Siruteollisuus

EU:n sirusäädöksellä puututaan puolijohdeteollisuuden haasteisiin, jotta voidaan

• lievittää pulaa
• parantaa EU:n toimitusvarmuutta ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimijoista
• luoda laadukkaita työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia

Tavoitteena on tuplata EU:n maailmanmarkkinaosuus puolijohteiden tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.

Sisämarkkinoiden häiriönsietokyky

EU on hyväksynyt sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevan säädöksen. Se on jäsennelty kehys, jonka avulla voidaan ennakoida merkittäviä häiriöitä EU:n sisämarkkinoilla sekä varautua ja reagoida niihin.

Tällä säädöksellä EU haluaa

• vahvistaa sisämarkkinoita ennakoivilla toimilla, jotka mahdollistavat tehokkaan reagoinnin hätätilanteisiin
• turvata kriittiset toimitusketjut
• varmistaa tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaan liikkuvuuden jatkossakin

Nettonollateknologiatuotteet

Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ansiosta EU aikoo lisätä puhtaan teknologian valmistusta EU:ssa.

Uudet säännöt helpottavat vihreään teknologiaan tehtävien investointien edellytyksiä.

Tavoitteena on kattaa 40% EU:n tarpeista strategisilla teknologiatuotteilla, kuten aurinkosähköpaneeleilla, tuuliturbiineilla, akuilla ja lämpöpumpuilla.

Säädöksellä nopeutetaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä, luodaan laadukkaita työpaikkoja ja tuetaan EU:n toimia energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksen tavoitteena on

• vähentää fossiilisten polttoaineiden epävakaiden hintojen vaikutusta sähkön hintoihin
• suojata kuluttajia hintapiikeiltä
• nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa

Uudistuksella parannetaan myös yritysten vakautta ja kilpailukykyä.

Katso myös