55-valmiuspaketti
Eurooppalaisessa ilmastolaissa EU:n ilmastotavoitteesta tehdään oikeudellinen velvoite. Ilmastotavoitteen mukaan EU:n päästöjä on vähennettävä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä. EU-maat ovat hyväksyneet uutta lainsäädäntöä, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa ja jotta EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Mikä on 55-valmiuspaketti?
55-valmiuspaketti on lainsäädäntökokonaisuus, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä ja ohjata EU:ta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Paketilla
- varmistetaan oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä
- ylläpidetään ja vahvistetaan EU:n teollisuuden innovointia ja kilpailukykyä varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset kolmansien maiden talouden toimijoille
- tuetaan EU:n asemaa edelläkävijänä maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Neuvosto toisena lainsäätäjänä
Euroopan komission esiteltyä 55-valmiuspaketin ehdotukset niistä keskusteltiin teknisellä tasolla kyseisistä politiikanaloista vastaavissa neuvoston työryhmissä.
Tämän jälkeen EU:n jäsenmaiden suurlähettiläät keskustelivat niistä pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) valmistellakseen sopimuksia 27 jäsenmaan kesken. EU-maiden ministerit keskustelivat ehdotuksista neuvoston eri kokoonpanoissa ja pyrkivät sopimaan yhteisestä kannasta kuhunkin ehdotukseen.
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti neuvoston puheenjohtajamaa neuvotteli tämän jälkeen Euroopan parlamentin kanssa saadakseen aikaan yhteisymmärryksen säädösten lopullista hyväksymistä varten.
55-valmiuspaketti: miten EU muuttaa ilmastotavoitteet lainsäädännöksi (Infografiikka)
Mitä 55-valmiuspaketti sisältää?
Interaktiivinen kuva, jossa on infografiikkoihin linkitettyjä kuvakkeita. Kukin kuvake on linkitetty infografiikkaan, jossa esitellään yksi tai kaksi 55-valmiuspakettiin sisältyvää ehdotusta.
EU:n päästökauppajärjestelmä
EU:n päästökauppajärjestelmä tarkoittaa hiilimarkkinoita, jotka perustuvat energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja sähköntuotantoalan päästökatto- ja -kauppajärjestelmään. Se on EU:n tärkein väline, jolla toteutetaan päästövähennyksiä.
55-valmiuspaketilla pyritään uudistamaan EU:n päästökauppajärjestelmää tekemällä siitä kunnianhimoisempi. Uudet säännökset sisältävät seuraavaa:
- laajentaminen meriliikenteen päästöihin
- päästöoikeuksien nopeampi alentaminen järjestelmässä ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien asteittainen poistaminen tietyillä aloilla
- maailmanlaajuisen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) toteuttaminen EU:n päästökauppajärjestelmän avulla
- modernisaatiorahastosta ja innovaatiorahastosta saatavilla olevan rahoituksen lisääminen
- markkinavakausvarannon tarkistaminen
Lisäksi luodaan uusi itsenäinen päästökauppajärjestelmä rakennus-, tieliikenne- ja muilla aloilla käytettäviä polttoaineita varten.
Ympäristöneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 yleisnäkemyksen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta. Neuvosto pääsi joulukuussa 2022 alustavaan sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa. Sopimus piti sisällään EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästövähennystavoitteen nostamisen 62%:iin vuoteen 2030 mennessä komission ehdottaman 61%:n sijasta.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät joulukuussa 2022 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen ilmailualaan sovellettavien EU:n päästökauppajärjestelmän sääntöjen tarkistamisesta. Sopimuksella varmistettiin ilmailualan osallistuminen Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.
Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2023 päätöksen markkinavakausvarannosta, joka on osa EU:n päästökauppajärjestelmää. Se hyväksyi virallisesti EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistuksen huhtikuussa 2023.
55-valmiuspaketti: EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus (Infografiikka)
Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 päätöksen CORSIA-järjestelmän päästöhyvitysvaatimusten ilmoittamisesta. CORSIA (kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä) on kansainvälisen ilmailun hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskeva maailmanlaajuinen mekanismi, johon EU:n jäsenmaat osallistuvat.
Sosiaalinen ilmastorahasto
Sosiaalisen ilmastorahaston tarkoituksena on käsitellä rakennuksia ja tieliikennettä koskevan uuden päästökauppajärjestelmän sosiaalista ja jakaumavaikutusta.
Rahasto perustuu jäsenmaiden laatimiin ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmiin, ja siitä pyritään tarjoamaan tukitoimenpiteitä ja investointeja seuraavien haavoittuvien ryhmien hyväksi:
- kotitaloudet
- mikroyritykset
- liikenteen käyttäjät
Rahastosta voidaan myös myöntää väliaikaista suoraa tulotukea. Rahasto on osa EU:n budjettia, ja sitä rahoitetaan ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla enintään 65 mrd. €:lla.
EU:n ympäristöministerit sopivat kesäkuussa 2022 neuvoston neuvottelukannasta sosiaalisen ilmastorahaston perustamiseen. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät rahastosta joulukuussa 2022 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen. Neuvosto hyväksyi uudet säännöt huhtikuussa 2023.
55-valmiuspaketti: rahasto haavoittuvimpien kansalaisten ja yritysten tukemiseksi (Infografiikka)
Hiilirajamekanismi
Hiilirajamekanismi on EU:n väline hiilivuodon torjumiseksi. Hiilirajamekanismissa määritetään kohtuullinen hinta tuontituotteille niiden valmistamisesta aiheutuvien hiilipäästöjen perusteella hiili-intensiivisimmillä aloilla, kuten rauta- ja teräs-, sementti-, lannoite-, alumiini-, sähkö- ja vetyaloilla. Sillä myös pyritään kannustamaan puhtaampaan tuotantoon EU:n ulkopuolisissa maissa.
Neuvosto hyväksyi hiilirajamekanismia koskevan asetuksen virallisesti huhtikuussa 2023, ja se otettiin täysimääräisesti käyttöön 1. tammikuuta 2026.
Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2025 muutoksia hiilirajamekanismin yksinkertaistamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi osana ensimmäistä koontipakettia. Asetus tuli voimaan 20. lokakuuta 2025.
Euroopan komissio ehdotti joulukuussa 2025 lisätoimenpiteitä hiilirajamekanismin vahvistamiseksi ja laajentamiseksi.
Neuvosto vahvisti 12. kesäkuuta 2026 ehdotusta koskevan kantansa. Neuvosto kannattaa hiilirajamekanismin laajentamista tiettyihin jatkojalostustuotteisiin ja sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luettelon hiomista. Se tukee myös uusien kiertämistä estävien toimenpiteiden käyttöönottoa ja selventää edellytyksiä, joiden täyttyessä väliaikaisia vapautuksia voidaan myöntää poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Hiilirajamekanismi
Jäsenmaiden päästövähennystavoitteet
Taakanjakoasetuksessa asetetaan jäsenmaille sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen päästötavoitteet aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) tai maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen (LULUCF) piiriin. Näitä ovat
- tieliikenne ja kotimaan meriliikenne
- rakennukset
- maatalous
- jätehuolto
- pienteollisuus
Uusilla säännöillä, jotka ovat osa 55-valmiuspakettia, nostetaan EU:n tason kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä kyseisillä aloilla 29%:sta 40%:iin vuoteen 2005 verrattuna. Niillä päivitetään myös kansallisia tavoitteita vastaavasti.
EU:n ympäristöministerit sopivat 29. kesäkuuta 2022 neuvoston neuvottelukannasta tarkistettuihin sääntöihin. Neuvosto pääsi marraskuussa 2022 alustavaan yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto hyväksyi asetuksen maaliskuussa 2023.
55-valmiuspaketti: liikenteestä, rakennuksista, maataloudesta ja jätteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen (Infografiikka)
Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt ja poistumat
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevassa asetuksessa asetetaan EU:lle velvoittava sitoumus vähentää päästöjä ja lisätä poistumia maankäytön ja metsätalouden aloilla. 55-valmiuspaketilla säännöksistä tehdään kunnianhimoisempia.
Uusissa säännöissä asetetaan kasvihuonekaasujen nettopoistumille korotettu EU:n tason tavoite, joka on vähintään 310 milj. CO2-ekvivalenttitonnia vuoteen 2030 mennessä. Kullekin jäsenmaalle määritellään sitovat kansalliset tavoitteet.
Ympäristöneuvosto hyväksyi 29. kesäkuuta 2022 yleisnäkemyksen tarkistetusta LULUCF-asetuksesta. Euroopan parlamentin kanssa päästiin alustavaan sopimukseen marraskuussa 2022. Neuvosto hyväksyi asetuksen maaliskuussa 2023.
55-valmiuspaketti: ilmastotavoitteiden saavuttaminen maankäyttö- ja metsäsektoreilla (Infografiikka)
Henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästönormit
Henkilö- ja pakettiautot aiheuttavat 15% EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. EU on hyväksynyt osana 55-valmiuspakettia uusia sääntöjä, joilla säännellään kyseisten ajoneuvojen CO2-päästöjä.
Asetuksessa otetaan käyttöön henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen EU:n laajuiset asteittaiset vähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeiselle ajalle, mukaan lukien 100%:n vähennystavoite vuodelle 2035 uusien henkilö- ja pakettiautojen osalta.
Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksensä ehdotuksesta kesäkuussa 2022. Euroopan parlamentin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen lokakuussa 2022. Neuvosto hyväksyi asetuksen maaliskuussa 2023.
55-valmiuspaketti: miksi EU tiukentaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja? (Infografiikka)
Energia-alan metaanipäästöjen vähentäminen
Osana 55-valmiuspakettia komissio esitti joulukuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla.
Neuvosto pääsi ehdotuksesta yhteisymmärrykseen eli muodosti yleisnäkemyksen joulukuussa 2022. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät marraskuussa 2023 alustavaan sopuun asetuksesta. Neuvosto hyväksyi uudet säännöt toukokuussa 2024.
Asetuksen tavoitteena on seurata ja vähentää metaanipäästöjä energia-alalla. Säädös on ensimmäinen laatuaan ja ratkaisevan tärkeä ilmastotoimi, sillä metaani on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin kasvihuonekaasu.
Se on jatkoa strategiselle visiolle, joka esitettiin EU:n metaanistrategiassa vuonna 2020. YK:n COP26-ilmastokokouksessa vuonna 2021 EU käynnisti yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen, jonka myötä yli 100 maata sitoutui vähentämään metaanipäästöjään 30% vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasoihin verrattuna.
55-valmiuspaketti: fossiilisten polttoaineiden metaanipäästöjen vähentäminen (Infografiikka)
Kestävät lentopolttoaineet
Kestävät lentopolttoaineet (kehittyneet biopolttoaineet ja sähköstä tuotetut polttoaineet) voivat vähentää lentokoneiden päästöjä merkittävästi. Tämä mahdollisuus on kuitenkin pitkälti hyödyntämättä, sillä näiden polttoaineiden osuus on vain 0,05% ilmailualan polttoaineiden kokonaiskulutuksesta.
ReFuelEU Aviation -asetuksen tavoitteena on pienentää lentoliikenteen ympäristöjalanjälkeä ja tukea EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ilmailualalla.
Kesäkuussa 2022 neuvosto muodosti yleisnäkemyksen tästä ehdotuksesta. Euroopan parlamentin kanssa päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen huhtikuussa 2023. Neuvosto hyväksyi uuden asetuksen lokakuussa 2023.
55-valmiuspaketti: lisää ympäristöystävällisempiä polttoaineita käyttöön ilmailu- ja merenkulkualalla (Infografiikka)
Hiilettömät polttoaineet meriliikenteessä
Huolimatta viime vuosien edistyksestä meriliikenne käyttää edelleen miltei yksinomaan fossiilisia polttoaineita ja on merkittävä kasvihuonekaasujen ja muiden haitallisten saastuttavien päästöjen lähde. FuelEU Maritime -aloitteen tavoitteena on vähentää aluksissa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteettiä jopa 80% vuoteen 2050 mennessä. Uusilla säännöillä edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä aluksissa.
Kesäkuussa 2022 neuvosto muodosti yleisnäkemyksen tästä ehdotuksesta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät ehdotuksesta alustavaan sopimukseen maaliskuussa 2023.
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt heinäkuussa 2023 ja saattoi lainsäädäntömenettelyn päätökseen.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen päätavoitteena on varmistaa, että kansalaisilla ja yrityksillä on pääsy riittävään infrastruktuuriverkkoon maantieajoneuvojen ja alusten lataamista ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla tankkaamista varten.
Liikenneala voi pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeään uusien sääntöjen pohjalta. Niihin sisältyvien, vuodelle 2025 tai 2030 asetettujen tavoitteiden mukaisesti
- henkilö- ja pakettiautojen latausasemia asennetaan 60 km:n välein
- sekä henkilö- että kuorma-autoja palvelevia vetytankkausasemia otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen kaikissa kaupunkisolmukohdissa
- sähkö- tai vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttäjät voivat maksaa helposti lataus- tai tankkauspisteillä
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 yhteisen kannan (yleisnäkemys) komission ehdottamasta asetuksesta. Neuvosto ja parlamentti pääsivät asiasta alustavaan sopuun maaliskuussa 2023.
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt heinäkuussa 2023.
55-valmiuspaketti: kohti kestävämpää liikennettä (Infografiikka)
Uusiutuva energia
EU:n uusiutuvaa energiaa koskevaa direktiiviä tarkistettiin osana 55-valmiuspakettia. Tarkistuksella pyrittiin nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 42,5%:iin EU:n kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sovittiin ohjeellisesta 2,5%:n osuudesta, jonka avulla voitaisiin päästä 45%:n kokonaisosuuteen.
Direktiivi sisältää alakohtaisia alatavoitteita ja eri aloja koskevia toimenpiteitä keskittyen erityisesti aloihin, joilla edistyminen uusiutuvien energialähteiden integroinnissa on ollut hitaampaa, eli erityisesti liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen.
EU:n energiaministerit hyväksyivät 27. kesäkuuta 2022 yhteisen kantansa tarkistettuun uusiutuvia energialähteitä koskevaan EU:n direktiiviin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät siitä maaliskuussa 2023 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen. Neuvosto hyväksyi uudet säännöt lokakuussa 2023.
55-valmiuspaketti: miten EU aikoo edistää uusiutuvaa energiaa (Infografiikka)
Energiatehokkuus
EU:n tarkistetun energiatehokkuusdirektiivin perusteella vähennetään energian loppukulutusta EU:n tasolla 11,7%:lla vuoteen 2030 mennessä vuonna 2020 tehtyihin ennusteisiin verrattuna.
Uusilla säännöillä nopeutetaan energiatehokkuustoimia jäsenmaissa lisäämällä vuotuisia energiansäästövelvoitteita ja vähentämällä julkisten rakennusten energiankulutusta.
Neuvosto hyväksyi 27. kesäkuuta 2022 yleisnäkemyksensä ehdotetuista uusista säännöistä. Neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät maaliskuussa 2023 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin tarkistamisesta.
Neuvosto hyväksyi uuden direktiivin heinäkuussa 2023.
55-valmiuspaketti: miten EU:sta tulee energiatehokkaampi (Infografiikka)
Rakennusten energiatehokkuus
Rakennusten osuus koko unionin energiankulutuksesta on 40% ja energiaan liittyvistä välittömistä ja välillisistä kasvihuonekaasupäästöistä 36%. Vuonna 2024 tarkistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen.
Direktiivin päätavoitteina on, että
- kaikki uudet rakennukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä
- olemassa olevat rakennukset muutetaan päästöttömiksi vuoteen 2050 mennessä
Neuvostossa kokoontuneet EU:n jäsenmaat sopivat lokakuussa 2022 yhteisestä kannasta (yleisnäkemys) direktiivin tarkistamista koskevaan komission ehdotukseen. Neuvosto ja parlamentti pääsivät 7. joulukuuta 2023 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta. Neuvosto hyväksyi uudet säännöt huhtikuussa 2024.
55-valmiuspaketti: tehdään rakennuksista ympäristöystävällisempiä (Infografiikka)
Vedyn ja hiilettömän kaasun markkinoiden lainsäädäntöpaketti
Vedyn ja hiilettömän kaasun markkinoiden lainsäädäntöpaketilla pyritään pienentämään kaasumarkkinoiden hiilijalanjälkeä. Tavoitteena on siirtyä maakaasusta uusiutuviin ja vähähiilisiin kaasuihin ja edistää niiden käyttöönottoa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen.
Paketti koostuu asetuksesta ja direktiivistä. Niissä vahvistetaan yhteiset sisämarkkinasäännöt uusiutuville kaasuille, maakaasuille ja vedylle. Niiden tavoitteena on luoda sääntelykehys erityistä vetyinfrastruktuuria ja -markkinoita ja integroidun verkon suunnittelua varten. Ehdotuksissa vahvistetaan myös kuluttajansuojaa koskevat säännöt ja parannetaan toimitusvarmuutta.
Neuvosto vahvisti kantansa molempiin ehdotuksiin maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten (yleisnäkemys). Neuvosto ja parlamentti pääsivät joulukuussa 2023 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn yhteisiä sisämarkkinasääntöjä koskevasta asetuksesta. Direktiivistä päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen 28. marraskuuta 2023.
Neuvosto hyväksyi paketin toukokuussa 2024.
55-valmiuspaketti: fossiilisesta kaasusta uusiutuviin ja vähähiilisiin kaasuihin (Infografiikka)
Energiaverotus
Ehdotuksella energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan neuvoston direktiivin tarkistamiseksi pyritään
- yhdenmukaistamaan energiatuotteiden ja sähkön verotusta EU:n energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen kanssa
- säilyttämään ja parantamaan EU:n sisämarkkinoita päivittämällä soveltamisalaan kuuluvien energiatuotteiden joukkoa ja verokantojen rakennetta sekä järkiperäistämällä verovapautusten ja veronalennusten käyttöä jäsenmaissa
- säilyttämään valmiudet tuottaa tuloja jäsenmaiden budjetteihin
Ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan neuvostossa. EU:n valtiovarainministerit kävivät joulukuussa 2022 periaatekeskustelun energiaverotusdirektiivin tarkistamisesta. Joulukuussa 2024 he kävivät uuden periaatekeskustelun tarkistuksesta ja panivat tyytyväisinä merkille tähän mennessä saavutetun edistymisen.
55-valmiuspaketti: miten EU aikoo tarkistaa energiaverotusta (Infografiikka)
8 keinoa vihreämpään elämään EU:ssa
Siirtyminen vihreämpään elämäntapaan on tärkeää, jotta voidaan ratkaista ilmastohätätila ja vähentää riippuvuutta erityisesti Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. EU ja sen 27 jäsenmaata laativat parhaillaan 55-valmiuspaketin puitteissa uusia yhteisiä sääntöjä EU:n hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Miten uudet säännöt vaikuttavat elämäntapaamme sekä työskentely- ja matkustustapoihimme? Lue digitarinamme siitä, miltä elämä EU:ssa näyttää vuonna 2030.
Päivitetty viimeksi: 12. kesäkuuta 2026