Ilmastosiirtymän rahoitus
EU on sitoutunut saavuttamaan vähähiilisen, resurssitehokkaan ja kestävän talouden. EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin ilmastorahoituksen antaja.
Ilmastotoimien valtavirtaistaminen EU:n menoissa
EU tukee voimakkaasti siirtymistä vähähiiliseen, entistä resurssitehokkaampaan ja kestävämpään talouteen. Tämä on osa EU:n pyrkimyksiä saavuttaa ilmasto- ja energiatavoitteensa Pariisin ilmastosopimuksen ja vuodeksi 2030 asetettujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Ilmastoa, ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavia yksityisiä ja julkisia investointeja.
Koronaviruspandemia aiheutti vakavia terveydellisiä, rahoituksellisia ja taloudellisia haasteita. Pandemian jälkeinen aika on kuitenkin tarjonnut mahdollisuuden parempaan ja kestävämpään jälleenrakentamiseen. Ilmastotoimia suosivaan julkiseen politiikkaan kuuluvat
- hiilen hinnoittelu
- ympäristölle haitallisten ja taloudellisesti tehottomien tukien vähentäminen
- siirtyminen kestäviin investointeihin
Next Generation EU -välineen puitteissa toteutettavan elpymis- ja palautumistukivälineen 672,5 mrd. €:sta käytetään 37% ilmastotavoitteisiin. EU:n pitkän aikavälin budjetin 2021–2027 menojen kokonaismäärään sovelletaan yleistä 30%:n ilmastotavoitetta.
Miten EU rahoittaa ilmastoneutraaliuteen siirtymistä? (Infografiikka)
EU:n kestävän rahoituksen politiikka
Yksityisten investointien saaminen liikkeelle
Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää yksityisiä investointeja täydentämään julkista rahoitusta.
Komission julkaistua 10-kohtaisen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmansa maaliskuussa 2018 EU on luonut pohjan kestävän rahoituksen politiikalleen.
Lokakuussa 2019 EU ja sen jäsenmaat käynnistivät yhdessä kolmansien maiden kanssa uuden kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin. Foorumin tavoitteena on lisätä yksityistä pääomaa ympäristön kannalta kestäviin investointeihin.
Komissio ilmoitti joulukuussa 2019 esittämässään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, että se aikoo esittää uudistetun kestävän rahoituksen strategian. Komissio ehdotti heinäkuussa 2021 uutta strategiaa ilmastonmuutoksesta selviytymiseksi ja investointien lisäämiseksi kestävämpään talouteen.
- Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (taustatietoa)
- Kansainvälinen kestävän rahoituksen foorumi (Euroopan komissio)
- Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma (Euroopan komissio)
- Kestävän rahoituksen strategia (Euroopan komissio)
Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman toteuttaminen
Neuvosto hyväksyi vuosina 2019 ja 2020 lainsäädäntöä, jonka avulla yksityistä pääomaa ohjataan kestävämpiin investointeihin pääomamarkkinoilla
- parantamalla rahoituksen välittäjien avoimuusvelvoitteita siltä osin, miten ne sisällyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät riskinarviointiprosesseihinsa
- luomalla uusi kestävien investointien vertailuarvoluokka, jotta sijoittajat voivat vertailla investointiensa hiilijalanjälkeä
- perustamalla kestävää taloudellista toimintaa koskeva yhtenäinen EU:n luokitusjärjestelmä
- Kestävä rahoitus: puheenjohtajamaa ja parlamentti poliittiseen yhteisymmärrykseen vähähiilisyyden vertailuarvoista (lehdistötiedote 25.2.2019)
- Kestävä rahoitus: puheenjohtajamaa ja parlamentti poliittiseen yhteisymmärrykseen avoimuussäännöistä (lehdistötiedote 7.3.2019)
- Kestävä rahoitus: neuvosto hyväksyi EU-tason yhtenäisen luokitusjärjestelmän (lehdistötiedote 15.4.2020)
Komissio julkaisi kesäkuussa 2019 myös ei-sitovat ohjeet, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä julkistamaan asiaankuuluvat muut kuin taloudelliset tiedot johdonmukaisemmalla ja vertailukelpoisemmalla tavalla.
EU:n luokitusjärjestelmäasetus
Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2020 asetuksen EU:n laajuisesta luokitusjärjestelmästä, joka tarjoaa yrityksille ja sijoittajille yhteiset määritelmät siitä, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.
Euroopan komissio on sittemmin antanut kaksi delegoitua säädöstä EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla. Siinä vahvistettiin muun muassa tekniset arviointikriteerit seuraavia varten:
- sen määrittäminen, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista
- ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti sen varmistaminen, että tietyllä taloudellisella toiminnalla ei ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia
Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva asetus
Neuvosto hyväksyi lokakuussa 2023 asetuksen eurooppalaisen vihreitä joukkolainoja koskevan standardin luomisesta.
Asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset vaatimukset joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille, jotka haluavat käyttää nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” ympäristön kannalta kestäviksi väittämistään joukkolainoista.
Sillä perustetaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisina arvioijina toimivien yhteisöjen rekisteröinti- ja valvontajärjestelmä ja säännellään eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden valvontaa.
Kaikki eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat on investoitava taloudellisiin toimintoihin, jotka ovat kestäviä toimintoja koskevan EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia. Niillä aloilla, jotka eivät vielä kuulu EU:n luokitusjärjestelmän piiriin, ja tiettyjen hyvin erityisten toimintojen osalta joustovara on 15%.
Eurooppalaiset vihreät joukkolainat (Infografiikka)
EU:n panos kansainväliseen ilmastorahoitukseen
EU ja sen jäsenmaat ovat suurin julkisen ilmastorahoituksen antaja maailmassa.
Vuonna 2024 Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata osoittivat 31,7 mrd. € julkiseen ilmastorahoitukseen ja mobilisoivat sen lisäksi 11 mrd. € yksityistä rahoitusta tukeakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Puolet julkisesta rahoituksesta osoitettiin joko ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai monialaisiin toimiin (aloitteisiin, joissa yhdistetään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä että siihen sopeutumista) kehittyvissä maissa.
Ilmastorahoitukseen osallistuminen on tärkeä osa vuoden 2015 Pariisin sopimusta. Sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi mobilisoida 100 mrd. $ vuodessa teollisuusmaiden osuuteen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta vuoteen 2025 asti.
Euroopan osuus ilmastorahoituksesta (mrd. €) (Infografiikka)
Päivitetty viimeksi: 27. lokakuuta 2025