EU tehostaa ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa

Neuvosto hyväksyi 25. huhtikuuta 2017 aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa koskevan direktiivin, jolla tarkistetaan ja täydennetään direktiiviä 91/477/ETY.

"Uusi ampuma-asedirektiivi tiukentaa aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa erityisesti niin, että rikollisryhmät tai terroristit eivät pysty käyttämään väärin aseiden hankintaa ja hallussapitoa koskevia laillisia kanavia ja sääntelyjärjestelyjä. Direktiivi onkin tärkeä edistysaskel, etenkin kun siinä tasapainotetaan keskenään turvallisuusnäkökohdat ja laillisen toiminnan säilyttäminen. EU:n ja jäsenmaiden on kuitenkin elintärkeää jatkaa pyrkimyksiään estää rikollisryhmien ja terroristien mahdollisuudet käyttää laittomia aseiden hankintakanavia."

Carmelo Abela, Maltan sisäasiain- ja kansallisen turvallisuuden ministeri

Yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen kohdistuvien riskien varalta tehtiin seuraavanlaisia muutoksia:

Ampuma-aseiden parempi jäljitettävyys

Uudella direktiivillä tiukennetaan ampuma-aseiden merkintöjä koskevia sääntöjä, ja siihen on lisätty muun muassa velvoite merkitä kaikki niiden olennaiset osat. Ampuma-aseiden merkintäsääntöjen yhdenmukaistaminen ja merkintöjen vastavuoroinen tunnustaminen jäsenmaiden kesken parantavat rikollisten käyttämien ampuma-aseiden jäljitettävyyttä, myös silloin, kun aseet on koottu erikseen hankituista osista.

Tiedot on myös tallennettava kansallisiin arkistointijärjestelmiin. Jäsenmaiden on tätä varten varmistettava, että asekauppiaat ja välittäjät rekisteröivät viipymättä kaikki ampuma-aseita koskevat liiketoimet sähköisesti.

Ampuma-aseiden deaktivointia, uudelleenaktivointia tai muuntamista koskevat toimenpiteet

Ampuma-aseiden deaktivointia koskevia sääntöjä on tiukennettu muun muassa säännöksellä, jonka mukaan deaktivoidut aseet on luokiteltava luokkaan C (aseet, joista on tehtävä ilmoitus). Tähän saakka direktiivin vaatimukset eivät ole koskeneet deaktivoituja ampuma-aseita.

Direktiiviin sisältyy myös uusi luokka eli kunnialaukauksiin käytettävät ja ääniaseet, jotka eivät kuuluneet alkuperäisen direktiivin soveltamisalaan. Tällaiset aseet ovat kovia panoksia ampuvia aseita, jotka on muunnettu paukkupanoksia ampuviksi, esimerkiksi teatteri- tai televisiokäyttöä varten. Koska ei ole ollut olemassa tiukempia kansallisia säännöksiä, näitä aseita on voinut ostaa vapaasti. Tämä aiheutti riskin, koska niiden muuntaminen kovapanosaseiksi oli usein helppoa (niitä käytettiin esimerkiksi Pariisin terrori-iskuissa). Direktiivin uusi sanamuoto varmistaa, että tällaiset aseet rekisteröidään samaan luokkaan kuin ampuma-aseet, joista ne on muunnettu.

Tiukemmat säännöt vaarallisimpien ampuma-aseiden hankintaan ja hallussapitoon

Vaarallisimpia luokan A ampuma-aseita voi hankkia ja pitää hallussaan vain, jos asianomainen jäsenmaa myöntää siihen poikkeusluvan. Tällaisia poikkeuslupia koskevia sääntöjä on nyt tiukennettu merkittävästi. Mahdolliset perusteet poikkeusluville, kuten maanpuolustus tai kriittisen infrastruktuurin turvaaminen, ovat nyt rajoittavassa luettelossa, ja poikkeuslupa voidaan myöntää vain, mikäli yleinen turvallisuus ja järjestys ei vaarannu.

Kun luokan A ampuma-asetta käytetään ampumaurheilussa, hankintaa varten on tiukat säännöt ja luvan edellytyksenä on muun muassa virallisen ampumaurheiluliiton todistus kyseisen ampumalajin harjoittelusta.

Ennen direktiivin voimaantuloa hankittua ja rekisteröityä itselataavaa ampuma-asetta (luokan A uusi kohta 6, 7 tai 8) koskeva lupa voidaan vahvistaa 7 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

Kaikkein vaarallisimpien itselataavien aseiden siviilikäytön kieltäminen

Joitakin vaarallisia itselataavia ampuma-aseita on nyt lisätty luokkaan A, ja niiden siviilikäyttö on sen vuoksi kielletty. Tämä koskee lyhyitä itselataavia aseita, joiden latauslaitteiden kapasiteetti on yli 20 ammusta, sekä pitkiä puoliautomaattisia ampuma-aseita, joiden latauslaitteiden kapasiteetti on yli 10 ammusta. Näiden lisäksi kielletään taitto- tai teleskooppitukilla varustetut pitkät ampuma-aseet, jotka on helppo kätkeä.

Jäsenmaiden välisen tietojenvaihdon tehostaminen

Uusien sääntöjen ansiosta komissio voi ehdottaa järjestelmän perustamista jäsenmaiden välistä sähköistä tietojenvaihtoa varten. Tietoja vaihdettaisiin esim. tapauksissa, joissa ampuma-aseen siirto toiseen jäsenmaahan on sallittu, ja tapauksissa, joissa ampuma-aseen hankinta ja hallussapito on evätty.

Direktiivissä asetetaan vähimmäissäännöt eikä estetä jäsenmaita hyväksymästä ja soveltamasta tiukempia sääntöjä.

Seuraavat vaiheet

Neuvoston ja Euroopan parlamentin on nyt allekirjoitettava hyväksytty asetus. Allekirjoitettu teksti julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan 20 päivää myöhemmin.

Taustatietoa

Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettu neuvoston direktiivi 91/477/ETY suunniteltiin alun perin toimenpiteeksi, jolla sisämarkkinatavoitteet ja turvallisuusvaatimukset saadaan keskenään tasapainoon siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden alalla.

Euroopan komissio ehdotti siihen muutoksia 18. marraskuuta 2015 sen jälkeen, kun Euroopassa oli tehty useita terrori-iskuja, jotka toivat esiin puutteita direktiivin täytäntöönpanossa. Nyt tehdyt muutokset ovat jatkoa vuoden 2008 tarkistukselle. Niillä saatetaan lisäksi EU:n lainsäädäntö yhdenmukaiseksi ampuma-aseiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan YK:n pöytäkirjan kanssa.

• Direktiivi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta