EU:n teollisuuspoliittinen strategia: neuvostolta päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

PALAUTTAEN MIELEEN neuvoston toukokuussa[1] ja marraskuussa 2017[2] antamat päätelmät sekä Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2017[3] antamat päätelmät, joissa kaikissa korostettiin tarvetta laatia kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin EU:n teollisuuspoliittinen strategia,

1. KOROSTAA teollisen perustan lujittamisen merkitystä yhtenä avaintekijänä Euroopan tulevaisuudelle, kun otetaan huomioon, että eurooppalainen teollisuus on edelleenkin yksi tuottavuuden, kasvun, innovoinnin ja työllisyyden keskeisistä moottoreista ja taloudellisen vaurauden kulmakivistä Euroopassa; PITÄÄ tältä osin komission vuonna 2017 antamaa tiedonantoa "EU:n uudistettu teollisuuspoliittinen strategia"[4] tärkeänä viestinä ja hyödyllisenä ensimmäisenä askeleena kohti tulevaisuuteen suuntautuvan EU:n teollisuuspoliittisen strategian laatimista;

2. TOTEAA UUDELLEEN, että moitteettomasti toimivat digitaaliajan sisämarkkinat ovat teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisen peruspilari, ja KOROSTAA tässä yhteydessä sisämarkkinasääntöjen soveltamisen ja täytäntöönpanon merkitystä; USKOO, että teollisuus tarvitsee edessä olevien haasteiden kohtaamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi selkeän, ennakoitavan ja syrjimättömän sääntely-ympäristön, jossa se voi tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja; tässä yhteydessä PALAUTTAA MIELEEN liiketoimintaan liittyvien palvelujen merkityksen ja KOROSTAA tarvetta poistaa jäljellä olevat perusteettomat tai kohtuuttomat esteet; KOROSTAA tämän vuoksi, että tarvitaan jäsennelty ja kokonaisvaltainen pitkän aikavälin strateginen lähestymistapa;

3. KATSOO maailman muilla alueilla sovellettavien pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkojen ja toimien valossa, että EU tarvitsee yhteisen lähestymistavan, joka perustuu talouselämämme ja yritystemme kilpailuetuun, jossa otetaan huomioon eurooppalainen malli korkeine ympäristö- ja sosiaalisine normeineen ja joka muodostaa kunnianhimoisen pitkän aikavälin vision siitä, missä EU:n teollisuus voisi olla vuosikymmenen päästä ja sen jälkeen kansalaisten ja talouselämän etua palvelevalla tavalla; PANEE MERKILLE, että ne mittavat ja toisinaan hajottavat muutokset, joita teollisuus käy parhaillaan läpi, voivat hyvin hoidettuina auttaa luomaan uusia työpaikkoja, johtaa valmistusteollisuuden lisääntymiseen Euroopassa ja muuttaa haasteet mahdollisuuksiksi;

4. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE EU:n aloitteet digitaalialalla ja, ottaen huomioon, että nopeus ja mittakaava ratkaisevat onnistumisen markkinoilla, KEHOTTAA tehostamaan ja panemaan ripeästi täytäntöön teollisuuden digitalisaatioon liittyviä poliittisia prioriteetteja ja keskittymään erityisesti lujittamaan digitaali-innovaatiokeskittymien kaltaisia ja muita aloitteita, joilla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten digitalisaatiokehitystä teollisuuden digitointia käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa; TOTEAA UUDELLEEN kunnianhimoisten, johdonmukaisten, yhdenmukaisten, oikein ajoitettujen ja teollisuusvetoisten yhteentoimivuusstandardien merkityksen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla;

5. KOROSTAA, että datataloudessa toimiakseen yritysten on jatkuvasti keskityttävä kehittämään ja ottamaan käyttöön innovatiivisella tavalla keskeisiä tulevaisuuteen suuntautuvia trendejä, kuten esineiden internet, tekoäly, robotiikka, massadata ja digitaaliset alustat, verkkoon liitetyt ja itsenäiset järjestelmät, 5G-verkot, 3D-tulostus, standardointi, tieto- ja viestintäteknologioiden turvallisuus ja lohkoketjut; TÄHDENTÄÄ, että datan tullessa uudeksi kilpailutekijäksi verkottuneessa maailmassamme EU:ssa olisi vahvistettava datan tallennus-, pilvipalvelu- ja huipputehokkaita käsittelyteknologioita ja -valmiuksia, jotta voidaan varmistaa kunnianhimoinen kyberturvallisuuden, tietosuojan sekä tieto- ja viestintäteknologioiden luotettavuuden taso; TUNNUSTAA, että tieto- ja viestintäteknologiat mahdollistavat huomattavan riskin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksille ja väärinkäytölle ja että tähän uhkaan on tärkeää löytää ratkaisu;

6. KOROSTAA, että EU:n kyky hyödyntää uusia teknologioita riippuu sen kyvystä innovoida, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää saada huomattavia ja tuloksellisempia investointeja sekä oikeat puitteet tutkimukselle, kehitykselle ja innovoinnille, myös seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen näkökulmasta; KATSOO, että edistyneihin ja kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvä tietämyksen parempi siirto ja käyttöönotto teollisessa perustassa ovat olennaisen tärkeitä tuottavuuden parantamiselle ja teollisuuden yleisen kilpailukyvyn edistämiselle; MUISTUTTAA, että yritysten ja tutkimus-, kehitys- sekä innovointitoiminnan väliset linkit ovat keskeisessä roolissa tuloksellisten markkinasovellusten saavuttamisessa ja tietämyksen muuttamisessa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, ja että innovaatioekosysteemiä olisi vahvistettava luomalla, kasvattamalla ja liittämällä toisiinsa innovaatiokeskittymiä kaikkialla EU:ssa;

7. KEHOTTAA jatkamaan eurooppalaisen klusteripolitiikan kehittämistä, jotta alueellisia klustereita voitaisiin linkittää ja kasvattaa älykästä erikoistumista koskevia periaatteita noudattaen Euroopan laajuisiksi maailmanluokan klustereiksi, millä tuettaisiin uusien arvoketjujen syntymistä kaikkialla Euroopassa;

8. TOTEAA, että eurooppalaisten innovaatiohankkeiden edistämisessä on hyödyntämätöntä potentiaalia ja että olisi tuettava laajamittaisia innovaatiohankkeita ja läpimurtoinnovointia; KOROSTAA julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, innovointiin ja investointeihin liittyvien meneillään olevien aloitteiden merkitystä ja SUHTAUTUU myönteisesti EU:n valtiontukiuudistusta koskevaan tiedonantoon, jossa vahvistetaan ehdot sellaisten Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden tukemiselle, joilla pyritään tukemaan luonteeltaan monikansallisia laajamittaisia innovointihankkeita;

9. TÄHDENTÄÄ julkisten hankintojen merkitystä innovoinnin edistämisessä ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa, mukaan luettuina esikaupalliset hankinnat ja innovaatioiden julkiset hankinnat, ja SUHTAUTUU myönteisesti aloitteisiin, joissa julkisia hankintoja käytetään strategisena välineenä edistämään siirtymistä innovatiivisempaan, ympäristöystävällisempään ja sosiaalisesti osallistavampaan yhteiskuntaan, kuten äskettäin annettu tiedonanto "Julkiset hankinnat toimiviksi Euroopassa ja Euroopan hyväksi";

10. Ottaen huomioon, että kilpailu markkinataloudessa on erityisen tärkeää talouden innovaatiosuuntautuneisuudelle, TUNNUSTAA, että innovoinnin ja digitaaliaikaan siirtymisen suhteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi maailmanlaajuisen kilpailukykynsä turvatakseen tuettava investointeja ja luotava suotuisat olosuhteet yksityisille investointirahastoille, mukaan luettuina innovatiiviset rahoitusmuodot ja kohdennetut kasvua tukevat toimet pk- ja startup-yrityksille, jotka ovat EU:n talouden selkäranka; VIITTAA myös tarpeeseen jatkaa erityisen politiikan soveltamista toimintaansa laajentaviin yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin sekä lisätä tukea innovoinnille, johon liittyy suuri teknologinen riski ja pitkän aikavälin sijoitushorisontti; TÄHDENTÄÄ tarvetta löytää oikea yhdistelmä EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja yksityisen sektorin investointi- ja rahoitusvälineitä;

11. KOROSTAA, että unionin teollisuuskasvun edistäminen vaatii oikeita taitoja ja että digitaaliaikaan siirtymisen hyödyntäminen edellyttää erityisesti puuttumista Euroopan työvoiman riittämättömään digitaalisten taitojen tasoon sekä liian vähäiseen määrään tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan tutkinnon suorittaneita; VAHVISTAA uusien alakohtaisten suunnitelmien potentiaalin perustana alakohtaisten osaamistarpeiden alhaalta ylöspäin tapahtuvalle kartoittamiselle, yritysten ja oppilaitosten kumppanuuksien lisäämiselle sekä erityisille investoinneille nuorten osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

12. KATSOO, että kaupankäynti on keskeinen edellytys kasvun ja työpaikkojen luomiselle; TUNNUSTAA globaalien arvoketjujen ja kaupan merkityksen EU:n teollisuudelle; PANEE MERKILLE kauppapolitiikan globaalit muutokset ja sen vuoksi MUISTUTTAA, kuinka tärkeää EU:n on harjoittaa vakaata kauppapolitiikkaa ja tukea avointa ja sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää, jossa WTO:lla on keskeinen asema, vakuuttuneena siitä, että kaupankäynti ja investoiminen voivat olla vapaita vain, jos ne ovat myös oikeudenmukaisia ja hyödyttävät kumpaakin osapuolta; KEHOTTAA tämän vakaan kauppapolitiikan yhteydessä ja aidosti tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi kaikkia toimijoita valmistelemaan asianmukaista vastausta siihen, kuinka suhtautua kolmansien maiden teollisuuspoliittisiin strategioihin tavalla, joka helpottaa eurooppalaisten yritysten integroitumista globaaleihin arvoketjuihin, myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn näkökulmasta;

13. TÄHDENTÄÄ, että yksityisellä sektorilla on olennainen osuus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävyyden varmistamiseen liittyvien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa; HUOMAUTTAA, että tyydyttävien tulosten saavuttaminen edellyttää visiota, kumppanuutta ja asianmukaisten puitteiden luomista innovoinnille sekä uusille liiketoiminta- ja valmistusteollisuusmalleille, mihin sisältyy myös vähähiiliseen tuotantoon siirtymisen tukeminen eri teollisuudenaloilla; PITÄÄ MYÖNTEISENÄ eri alojen pyrkimyksiä laatia siirtymäkaudelle vuoteen 2030 ja sen jälkeen, jopa vuoteen 2050 saakka ulottuvia pitkän aikavälin etenemissuunnitelmia, ja KEHOTTAA komissiota yhdessä teollisuuden ja jäsenvaltioiden kanssa kehittämään edelleen tällaisia etenemissuunnitelmia ja niiden välisiä yhteyksiä, aktiivisessa yhteistyössä kaikkien alojen kanssa ja osana EU:n tulevaisuuden kokonaisvaltaista ja pitkän aikavälin teollisuuspoliittista strategiaa;

14. PERÄÄNKUULUTTAA kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, jossa optimoidaan turvallisiin ja kestäviin teknologioihin sekä vähähiiliseen ja kiertotalouteen siirtymisen tuomat mahdollisuudet, joka on sopusoinnussa johdonmukaisen eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa ja jolla pyritään luomaan eurooppalaiselle teollisuudelle vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen perusta; KOROSTAA, että tässä kokonaisvaltaisessa politiikassa olisi otettava huomioon raaka-aineiden kestävä tarjonta ja EU:n ilmastopolitiikan ulkoinen ulottuvuus, kiinnitettävä erityistä huomiota korkeiden energiakustannusten ongelman ratkaisemiseen ja vältettävä huomattavan epäedulliset kansainvälisen tason kilpailuvaikutukset, mikä koskee erityisesti energiaintensiivisiä teollisuudenaloja;

15. TOISTAA, että teollisuuden kilpailukykykysymykset olisi järjestelmällisesti sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikanaloihin, ja komissiolle osoittamansa pyynnön arvioida vaikutuksia, joita teollisuuspolitiikan sisällyttämisellä EU:n strategisiin aloitteisiin on, ja tehdä ehdotuksia tällaisen valtavirtaistamisen tehostamiseksi; HUOMAUTTAA, että kumulatiivisten kustannusten arvioinnit ja tarpeettoman sääntelytaakan vähentäminen ovat välttämätön osa mitä tahansa laajempaa hanketta EU:n teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi; KOROSTAA tältä osin konkreettisten tavoitteiden merkitystä tarpeettoman sääntelytaakan vähentämiselle olemassa olevista suojelunormeista ja lainsäädännön perustavoitteista tinkimättä; TÄHDENTÄÄ, että järjestelmälliset EU:n tason edistysaskeleet voisivat tosiasiallisesti täydentää kansallisen ja alueellisen tason toimia ja siten parantaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikkojen välistä koordinointia ja synergiaa; PYYTÄÄ komissiota varmistamaan, että pk-yritystestiä sovelletaan perusteellisemmin aloitteiden valmistelun yhteydessä;

16. MUISTUTTAA, että asianmukaista poliittista kehystä olisi tarpeen mukaan täydennettävä aloitteilla, joilla vauhditetaan suuren kasvupotentiaalin omaavia uusia ja kehittymässä olevia aloja sekä aloja, joilla on edessään taloudellisia muutoksia;

17. TOTEAA, että EU:n kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan tuloksellinen täytäntöönpano edellyttää strategisten tavoitteiden määrittämistä ja niiden saavuttamisen edistymisen jatkuvaa seurantaa; PYYTÄÄ sen vuoksi komissiota tehostamaan työtä, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuullen, vuoteen 2030 ja sen jälkeen saavutettaviksi tarkoitettavien asianmukaisten teollisuuspoliittisten tavoitteiden laatimiseksi ja koordinoimaan työtä EU:n teollisuus- energia- ja ympäristöpoliittisten toimien kanssa (mukaan lukien ilmastonmuutos); PANEE KIINNOSTUNEENA MERKILLE äskettäisen EU:n teollisuuspäivän ja teollisuusasioita käsittelevän korkean tason pyöreän pöydän "Teollisuus 2030" perustamisen, minkä odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja hyvissä ajoin kokonaisvaltaisen ja pitkän aikavälin EU:n teollisuuspoliittisen strategian laatimiseen, ja PYYTÄÄ komissiota pitämään jäsenvaltiot ajan tasalla pyöreän pöydän työstä;

18. KOROSTAA tarvetta seurata teollisuuspoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa ja, mikä tärkeämpää, EU:n teollisuuden kehityssuuntauksia, käyttäen asianmukaisia indikaattoreita ja pitäen mielessä, että indikaattoreiden on oltava mitattavissa, aikasidonnaisia ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla vertailukelpoisia;

19. Jotta Eurooppa säilyttäisi maailmanlaajuisen kilpailukykynsä, KOROSTAA kiireellistä tarvetta laatia kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin EU:n teollisuuspoliittinen strategia, jonka pitäisi olla valmis viimeistään EU:n seuraavan institutionaalisen syklin alussa; PYYTÄÄ tätä varten komissiota hyödyntämään nykyistä hallintorakennetta ja keskittymään tulevan strategian kaikkien elementtien valmisteluun, mukaan luettuna toimintasuunnitelma; TOTEAA myös tarpeen sisällyttää jäsenvaltiot tiiviisti prosessiin mukaan ja VAHVISTAA kilpailukykyneuvoston roolin poliittisen ohjauksen ja vauhdin antajana.

[1] Asiak. 9760/17.
[2] Asiak. 15223/17.
[3] Asiak. EUCO 8/17, kohta 15.
[4] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia, asiak. 12202/17 + ADD 1.