"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Sisämarkkina- ja teollisuusministerien videoneuvottelu, 19. marraskuuta 2020
Tärkeimmät tulokset
Elpymisen maksimaalinen hyödyntäminen: parannetaan Euroopan teollisuuden dynaamisuutta, selviytymiskykyä ja kilpailukykyä investoimalla vihreään muutokseen #CleanIndustry
Ministerit kävivät videoneuvottelussa epävirallisen periaatekeskustelun siitä, miten EU:n elpymissuunnitelmaa voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi investoimalla vihreään siirtymään. Keskustelu käytiin jatkotoimena päätelmille Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn paranemista edistävästä elpymisestä. Neuvosto hyväksyi nämä päätelmät kirjallisella menettelyllä 16. marraskuuta. Keskustelu voi toimia neuvoston panoksena komission valmistelutyöhön Euroopan uuden teollisuusstrategian päivittämiseksi.
Kilpailu- ja kestokykyinen EU:n teollisuus entistä yhdentyneemmillä ja moitteettomasti toimivilla sisämarkkinoilla on covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen selkäranka. Meidän on annettava teollisuuspoliittista ohjausta tulevia vuosia ja tulevaa vuosikymmentä varten. Tätä varten on pyrittävä laatimaan – ja tosiasiallisesti laadittava – mahdollisimman soveltuva lainsäädäntökehys vihreään ja digitaaliseen talouteen tähtäävää nopeaa, oikeudenmukaista ja kestävää siirtymää varten. On varmistettava oikeanlaiset, myös taloudelliset, kannustimet sille, että valitaan teknologian tie kohti kilpailukykyistä tulevaisuutta.
Peter Altmaier, Saksan talous- ja energiaministeri
Komissio vahvisti aikovansa päivittää Euroopan uuden teollisuusstrategian koronaviruskriisistä saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi. Näistä mainittakoon tarve vähentää EU:n riippuvuutta ulkoisesta tarjonnasta ja kysynnästä strategisilla aloilla ja strategisten materiaalien osalta sekä tarve lisätä investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen teknologisen ja digitaalisen innovoinnin osalta.
Ministerit olivat laajalti yksimielisiä siitä, että EU:n teollisuuden vihreä siirtymä on ilmastoneutraaliuden ja muiden ilmastotavoitteiden saavuttamisen ennakkoedellytys. Menestyksen takaamiseksi Euroopan uuden teollisuusstrategian päivitetyssä versiossa olisikin kannustettava kestävään, vihreään ja digitaaliseen innovointiin tehtäviin lisäinvestointeihin sekä keskeisiä kestäviä ja vihreitä teknologioita koskevan yleiseurooppalaisen yhteistyön lisäämiseen.
Useat ministerit painottivat, että on löydettävä kestävin ja tehokkain tapa edistää vihreää siirtymää vahvistaen samalla EU:n teollisuuden kilpailukykyä erityisesti energiavaltaisilla aloilla.
Monet korostivat sitä, että teollisuus tarvitsee selkeyttä ja ennakoitavuutta, ja kyseenalaistivat sovittujen välitavoitteiden muuttamisen.
Useat ministerit painottivat moitteettomasti toimivien sisämarkkinoiden merkitystä, erityisesti palvelualoilla, sekä vakaata sääntely-ympäristöä, erityisesti investointien osalta.
Monet ministerit kannattivat uusien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) käynnistämistä eri aloilla ja strategisissa arvoketjuissa. Toiset taas totesivat IPCEI-hankkeiden olevan vain yksi väline muiden joukossa, ja että niiden käyttäminen olisi rajoitettava markkinahäiriötilanteisiin. Useat ministerit puolustivat IPCEI-hankkeiden osallistavuuden lisäämistä, oli kyse sitten maantieteellisestä kattavuudesta tai osallistuvien yritysten koosta.
Joukko ministereitä painotti avoimen talouden merkitystä kilpailukykyisen, menestyvän ja kestokykyisen EU:n teollisuuden kannalta.
Muita esille tulleita keskeisiä näkökohtia ovat kiertotalouden ja teollisten allianssien edistämisen merkitys sekä tutkimuksen ja innovoinnin merkittävä asema EU:n teollisuuspoliittisen strategian päätavoitteiden onnistuneessa ja kustannustehokkaassa toteuttamisessa.
Taustatietoa
Vastauksena Eurooppa-neuvoston toistuvasti esittämiin pyyntöihin komissio julkaisi maaliskuussa 2020 tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta.
Covid-19-kriisi ja sen vaikutukset Euroopan talouteen vahvistivat tarvetta nopealle, kunnianhimoiselle ja kattavalle EU-tason ja kansallisen tason teollisuuspoliittiselle toimelle, jonka piiriin kuuluvat kaikki teollisuuden ekosysteemit.
Komissio ilmoitti äskettäin päivittävänsä Euroopan uutta teollisuusstrategiaa. Uusi versio on määrä esitellä vuoden 2021 alkupuoliskolla. Siinä on tarkoitus ottaa huomioon koronaviruskriisistä saadut kokemukset, globaali kilpailuympäristö sekä tarve nopeuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää. Ministereiden keskustelut 19. marraskuuta (ja edellä mainitut neuvoston päätelmät) ovat neuvoston panos tätä koskevaan komission valmistelutyöhön.
a) Pk-yritysedustajien verkoston vuosikertomus 2020
Komissio esitteli pk-yritysedustajien verkoston vuoden 2020 vuosikertomuksen. Kertomus sisältää katsauksen pk-yritysten toiminnan uusimpiin suuntauksiin Euroopassa ja yhteenvedon pk-yritysedustajien toiminnasta vuonna 2020. Lisäksi siinä esitellään verkoston vuodelle 2021 suunnittelemia toimia ja toimintasuosituksia.
b) Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma
Komissio esitteli 13. marraskuuta hyväksymänsä tiedonannon uudesta Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta.
Koska nykyisen Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelman voimassaolo päättyy vuonna 2020, komissio pitää tarpeellisena tarkastella tulevien vuosien prioriteetteja uusin silmin, ottaen erityisesti huomioon covid-19-pandemian vaikutukset.
Komission tavoitteena on vahvistaa EU:n ja kansallisten kuluttajapolitiikkojen synergioita useilla prioriteettialoilla, erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä kuluttajien oikeuksien tehokkaassa täytäntöönpanossa verkossa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.