"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Tutkimusministerien videoneuvottelu, 27. marraskuuta 2020
Tärkeimmät tulokset
Keskustelu Euroopan komission tiedonannossaan "Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten" ehdottamista uusista tutkimuksen ja kehityksen (T&K) investointitavoitteista
Tutkimuksesta vastaavat ministerit keskustelivat (videoneuvottelussa) epävirallisesti tutkimuksen ja kehityksen (T&K) investointitavoitteista, joita komissio ehdotti 30. syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa "Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten".
Tutkimus ja innovointi ovat välttämättömiä, jotta voimme tukea talouksiemme kilpailukykyä ja palautumiskykyä ja helpottaa Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää. Työni tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalainen tutkimus ja innovaatiounioni ovat johtavassa asemassa kansainvälisessä kilpailussa tulevaisuuden teknologioista. Tämä edellyttää T&K-investointien lisäämistä sekä jatkuvia uudistuksia kansallisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä. Tarvitsemme paljon laadukkaita julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, jotta voimme varmistaa kestävän ja kasvuun perustuvan kilpailukyvyn ja elämänlaadun tulevaisuudessa.
Anja Karliczek, Saksan opetus- ja tutkimusministeri
Ministerit olivat laajalti yhtä mieltä siitä, että tutkimus ja kehitys ovat olennaisen tärkeitä EU:n talouden kilpailukyvyn, palautumiskyvyn sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Niiden merkitys korostuu entisestään kriisien, kuten koronaviruspandemian, aikana.
Useat ministerit kehottivat asettamaan etusijalle investoinnit, joilla pyritään nykyaikaistamaan ja parantamaan Euroopan sosioekonomista järjestelmää, jotta voidaan varmistaa kestävä kasvu ja päästä samalle tasolle kansainvälisten kilpailijoiden kanssa. Tutkimuksen ja kehityksen kokonaisinvestointien lisäämiseksi on erittäin tärkeää houkutella alalle lisää yksityisiä investointeja.
Osa ministereistä korosti eurooppalaisten kumppanuuksien ja ohjelmien merkitystä sekä tarvetta vahvistaa tutkimuksen ja korkeakoulutuksen välisiä synergioita.
Ministerit vahvistivat tulevien vuosien tavoitteen, jonka mukaan T&K-investoinnit ovat EU:ssa 3% BKT:stä.
Osa ministereistä oli huolissaan jäsenmaiden välisistä eroista kansallisen tason T&K-investoinneissa, ja he korostivat, että ero on kurottava umpeen yhdenmukaistamalla investointeja yhteisesti sovittujen investointitavoitteiden kanssa. Toiset ministerit katsovat kuitenkin, että on ennenaikaista sitoutua uusiin investointitavoitteisiin, sillä koronaviruskriisin kielteiset kokonaisvaikutukset kansantalouksiin eivät ole vielä tiedossa.
Taustatietoa
Komission 30. syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa "Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten" ehdotetaan seuraavia uusia T&K-investointitavoitteita:
Vahvistetaan T&K-investointitavoitteeksi EU:ssa 3% BKT:stä ja päivitetään se vastaamaan EU:n uusia prioriteetteja.
Sovitaan uudesta tavoitteesta, jonka mukaan investointeihin on vuoteen 2030 mennessä varmistettava EU:n tasolla koordinoidusti julkisena rahoituksena 1,25% EU:n BKT:stä.
Osoitetaan vapaaehtoisesti 5% kansallisesta julkisesta T&K-rahoituksesta yhteisohjelmiin ja eurooppalaisiin kumppanuuksiin vuoteen 2030 mennessä.
Lisätään T&K-kokonaisinvestointeja 50%:lla seuraavien viiden vuoden aikana niissä jäsenmaissa, joiden T&K-investoinnit suhteessa BKT:hen jäävät alle EU:n keskiarvon.
Neuvoston valmisteluelimet viimeistelivät 27. marraskuuta pidettyä videoneuvottelua varten neuvoston päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta. Neuvoston odotetaan hyväksyvän päätelmät lähiaikoina kirjallisella menettelyllä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
a) Tilannekatsaus tutkimusta ja innovaatiota koskeviin asiakokonaisuuksiin (erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti) seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä
Puheenjohtaja tiedotti ministereille julkisessa istunnossa Euroopan parlamentin kanssa käytävien neuvottelujen tähänastisesta edistymisestä erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osalta. Viivästyminen monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen lopullisessa hyväksymisessä on aiheuttanut vastaavia viivästyksiä myös näissä neuvotteluissa. Kolmikantaneuvotteluja jatketaan joulukuussa, ja tavoitteena on päästä Euroopan parlamentin kanssa poliittiseen yhteisymmärrykseen (ainakin) Horisontti Eurooppa -ohjelmasta vuoden loppuun mennessä.
b) Viimeaikainen edistyminen avoimen tieteen alalla: tilannekatsaus eurooppalaisiin avoimen tieteen pilvipalveluihin ja avoimen tieteen politiikkafoorumiin
Puheenjohtajamaa ja komissio tiedottivat ministereille eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) tilanteesta ja komission neuvoa-antavan ryhmän eli avoimen tieteen politiikkafoorumin (OSPP) äskettäin päätökseen saadusta työstä. Keskusteluissa todettiin, että EOSC-pilvipalvelut ovat keskeisessä asemassa koronaviruskriisiin vastaamisessa, sillä ne nopeuttavat tutkimustietojen saatavuutta ja jakamista äskettäin perustetun Euroopan covid-19-dataportaalin kautta. Komission yksiköt valmistelevat yhdessä EOSC:n hallinnon kanssa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman alaisia uusia eurooppalaisia kumppanuuksia EOSC:n tukemiseksi vuodesta 2021 eteenpäin.
Komission avoimen tieteen politiikkafoorumi sai toisen, toukokuusta 2018 toukokuuhun 2020 kestäneen toimeksiantonsa päätökseen. Se on keskittynyt työssään avoimen tieteen palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän, kansalaistieteen ja tutkijoiden osallistumista mittaavien indikaattoreiden haastaviin aloihin.
c) Institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet: tilannekatsaus
Komissio tiedotti ministereille lyhyesti edistymisestä institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskevan tulevan säädösehdotuspaketin valmistelussa. Kyseessä ovat julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuudet, joita on perustettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen eli SEUT-sopimuksen artiklan 187 perusteella, ja julkisen sektorin kumppanuudet, joita on perustettu SEUT-sopimuksen artiklan 185 perusteella.
Keskusteluissa todettiin, että komissio on saanut lähes valmiiksi seuraavat kaksi lainsäädäntöehdotusta:
ehdotus neuvoston asetukseksi yhdeksän (SEUT-sopimuksen artiklaan 187 perustuvan) yhteisyrityksen perustamisesta Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa sen toimiessa yhteisenä perussäädöksenä
ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi (SEUT-sopimuksen artiklaan 185 perustuvasta) metrologiakumppanuudesta
d) Uusin pandemiavalmiuden ja -hallinnan parantamista koskeva yhteinen tieteellinen lausunto
Komissio tiedotti viimeisimmästä asiantuntijaryhmän (johon kuuluvat Euroopan komission johtavien tieteellisten neuvonantajien ryhmä, luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä ja komission puheenjohtajan erityisneuvonantajana toimiva professori Peter Piot) laatimasta tieteellisestä lausunnosta, joka koskee pandemiavalmiutta ja -hallintaa. Lausunto sisälsi joukon suosituksia, joiden tarkoituksena on
uusien pandemioiden ilmaantumisen ehkäiseminen ja estäminen
jäsenmaiden välisen ja kansainvälisen koordinoinnin tehostaminen
valmius- ja kriisinhallintajärjestelmien vahvistaminen
perusoikeuksien vaaliminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen
solidaarisuuteen perustuvien ja kestävien elintapojen edistäminen
Neuvoston tuleva puheenjohtajamaa Portugali esitteli tutkimuksen ja innovoinnin alan prioriteettinsa vuoden 2021 alkupuoliskoa varten. Niiden osalta keskitytään kahteen päätavoitteeseen, jotka ovat palautumiskykyä tukevan elpymisen valmistelu uudistetun eurooppalaisen tutkimusalueen avulla ja vihreän ja digitaalisen muutoksen johtaminen tutkimuksen ja innovoinnin pohjalta.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Tutkimus ja innovointi ovat välttämättömiä, jotta voimme tukea talouksiemme kilpailukykyä ja palautumiskykyä ja helpottaa Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää. Työni tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalainen tutkimus ja innovaatiounioni ovat johtavassa asemassa kansainvälisessä kilpailussa tulevaisuuden teknologioista. Tämä edellyttää T&K-investointien lisäämistä sekä jatkuvia uudistuksia kansallisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä. Tarvitsemme paljon laadukkaita julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, jotta voimme varmistaa kestävän ja kasvuun perustuvan kilpailukyvyn ja elämänlaadun tulevaisuudessa.