Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus), 7. maaliskuuta 2024

Tärkeimmät tulokset

Maksuviivästysasetus

Ministerit keskustelivat edistymisestä maksuviivästysasetusta koskevan yhteisen kannan muodostamisessa. Keskustelu käytiin puheenjohtajamaa Belgian laatiman asiakirjan pohjalta. Tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat oikeudellisen välineen valinta (direktiivi vai asetus) ja sitovat 30 päivän maksuajat (pitäisikö niiden olla kiinteitä vai olisiko ne mukautettava tilanteisiin, joissa yritykset toimivat).

Ehdotettu maksuviivästysasetus on osa pk-yritysten apupakettia, jonka komissio esitteli 12. syyskuuta 2023. Se sisältää aloitteita, joilla vastataan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) keskeisiin tarpeisiin nykyisessä taloustilanteessa.

Komission ehdottamalla säädöksellä muutetaan nykyinen lainsäädäntö (maksuviivästysdirektiivi) asetukseksi ja korjataan nykyiset puutteet, mukaan lukien riittävien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, asianmukaisten pelotteiden tai täytäntöönpano- ja muutoksenhakumekanismien puuttuminen.

• Euroopan komission ehdotus asetukseksi kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta
• Pk-yritysten apupakettia koskeva tiedonanto
• Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille (taustatietoa)

Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2024

Ministerit keskustelivat komission 14. helmikuuta julkaisemasta sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevasta vuosikertomuksesta 2024. Vuosikertomus on vastaus Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2023 esittämään pyyntöön seurata sisämarkkinoiden tilaa ja kilpailukykyä. Aiemmista kertomuksista poiketen tämä vuosikertomus sisältää uusia kilpailukykyindikaattoreita ja noudattaa siten komission vuoden 2023 tiedonantoa ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen”. Kertomuksessa analysoidaan sisämarkkinoiden tilannetta kilpailukyvyn yhdeksän osa-alueen pohjalta: toimivat sisämarkkinat, yksityisen pääoman saatavuus, julkiset investoinnit ja infrastruktuuri, tutkimus ja innovointi, energia, kiertotalous, digitalisaatio, koulutus ja osaaminen sekä kauppa ja avoin strateginen riippumattomuus.

Keskustelu perustui puheenjohtajamaa Belgian laatimaan asiakirjaan, jossa ministereitä pyydettiin pohtimaan neljää aihetta: tärkeimmät kilpailukykytekijät, miten sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevaa vuosikertomusta voidaan parantaa tulevaisuudessa (esim. uusien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden avulla), miten vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta luomatta vääristymiä sisämarkkinoilla sekä sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän (SMET) päätavoitteet.

• Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2024
• Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä työryhmä (SMET)
• Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• EU:n sisämarkkinat (taustatietoa)
• EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen

Muut asiat

Ministereille tiedotettiin muiden asioiden yhteydessä viidestä aiheesta:

• Puheenjohtaja tiedotti jäsenmaille parhaillaan käsiteltävien eri lainsäädäntöaloitteiden tilanteesta. Erityisesti puheenjohtaja selvitti kolmen tärkeän ehdotuksen tilannetta:

Pakkotyöllä valmistetut tuotteet kieltävä direktiivi

• Neuvosto ja parlamentti sopuun pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä (lehdistötiedote 5.3.2024)
• Komission ehdotus

Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite

• Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite: neuvosto ja parlamentti sopuun ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelusta (lehdistötiedote 14.12.2023)
• Komission ehdotus
• Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite (taustatietoa)

Sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös (entinen SMEI)

• SMEI/IMERA: neuvosto ja parlamentti alustavaan sopimukseen kriisivalmiudesta (lehdistötiedote 1.2.2024)
• Lopullinen kompromissiteksti

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Neuvoston neuvotteluvaltuutus

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Komission ehdotus

• Puheenjohtaja ja komissio tiedottivat ministereille myös Euroopan matkailuohjelmasta 2030 ja puheenjohtajamaa Belgian Louvain-la-Neuvessa 19.–20. helmikuuta järjestämästä matkailuministerien epävirallisesta kokouksesta.

• Neuvoston päätelmät Euroopan matkailuohjelmasta 2030
• Matkailuministerien epävirallinen kokous (Belgian puheenjohtajakauden verkkosivusto)

• Alankomaiden, Espanjan, Portugalin, Saksan, Suomen ja Tanskan valtuuskunnat tiedottivat ministereille tarpeesta päivittää EU:n tason merenkulkualan strategiaa. Nykyinen ns. LeaderSHIP 2020 -strategia hyväksyttiin vastauksena laivanrakennusalan talouskriisiin vuonna 2013. Sitä ei ole sen jälkeen muutettu. Saksa ja Alankomaat kehottivat komissiota julkaisemaan uuden meristrategian ja pyysivät puheenjohtajamaa Belgiaa ottamaan merenkulkualan erityistarpeet huomioon tulevassa ehdotuksessa neuvoston päätelmiksi teollisuuspolitiikasta.

• LeaderSHIP 2020

• Pitkän aikavälin kilpailukykyä edistävät valtiontukisäännöt

Ruotsin valtuuskunnan ja 10 muun jäsenmaan pyynnöstä ministereille tiedotettiin valtiontukisääntöjen vaikutuksesta pitkän aikavälin kilpailukykyyn. Ruotsin valtuuskunta ehdotti pitkän aikavälin lähestymistapaa valtiontukeen nykyisten lyhyen aikavälin lieventämistoimenpiteiden sijaan.

• Lääkepula

Ranskan valtuuskunnan pyynnöstä ministerit käsittelivät keinoja parantaa lääkkeiden toimitusvarmuutta EU:ssa. Ranskan valtuuskunta totesi, että Eurooppa on erittäin riippuvainen Aasiassa valmistettujen kriittisten lääkkeiden tuonnista, kuten koronaviruspandemia toi esiin. Valtuuskunta ilmoitti, että 22 jäsenmaata allekirjoitti 2. toukokuuta 2023 epävirallisen asiakirjan, jossa korostetaan tarvetta parantaa lääkkeiden toimitusvarmuutta EU:ssa edistämällä lainsäädäntöaloitetta ”kriittisiä lääkkeitä koskevan säädöksen” muodossa. Tarkoituksena on vahvistaa Euroopan tuotantovalmiuksia sekä Euroopan häiriönsietokykyä ja strategista riippumattomuutta.

EU:n teollisuuspolitiikan tulevaisuus

Ministerit keskustelivat lounaalla EU:n teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta. Keskustelu perustui puheenjohtajamaan laatimaan asiakirjaan, jossa ministereitä pyydettiin tarkastelemaan aloja, joilla EU:lla on jo kilpailuetua, sekä niiden määrittämisessä käytettyjä keskeisiä indikaattoreita.

”Kilpailukyvyn vahvistaminen” on yksi Belgian puheenjohtajakauden kuudesta prioriteetista. Siinä EU:ta kehotetaan asettamaan etusijalle pitkän aikavälin kilpailukyky- ja teollisuuspolitiikkansa muuttuvassa, uusien geopoliittisten realiteettien ja murroksellisten teknologioiden kuten tekoälyn sävyttämässä maailmassa. Yksi tämän prioriteetin erityisistä tuloksista on EU:n teollisuuspolitiikan tulevaisuutta koskevien neuvoston päätelmien hyväksyminen kilpailukykyneuvostossa 24. toukokuuta. Lounaskeskustelu pohjustaa EU:n teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta käytävää keskustelua ja mainittujen neuvoston päätelmien laadintaa.

• EU:n teollisuuspolitiikka (taustatietoa)