EU:n sisämarkkinat
Sisämarkkinat takaavat tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaan liikkumisen. Ne helpottavat jokapäiväistä elämää, edistävät kasvua ja lisäävät innovointia.
Faktoja EU:n sisämarkkinoiden hyödyistä
Vuonna 1993 perustetut EU:n sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista. Ne takaavat neljä vapautta eli että tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti koko EU:n alueella.
Sisämarkkinoiden ansiosta EU:n kansalaiset voivat asua ja työskennellä kaikkialla EU:ssa ja hyötyä paremmista työmahdollisuuksista. Ne tarjoavat kuluttajille laajemman valikoiman laadukkaita palveluja ja tuotteita, joiden turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen he voivat luottaa.
Sisämarkkinat edistävät kauppaa, sillä ne tekevät EU:sta globaalisti tärkeämmän kauppakumppanin. Ne lisäävät kasvua ja kilpailua ja luovat uusia mahdollisuuksia EU:n yrityksille, jotka saavat pääsyn 449 miljoonan kuluttajan kotimaanmarkkinoille.
Sisämarkkinat ovat
- keskeinen onnistumistekijä EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä
- EU:n uuden teollisuusstrategian keskiössä
- EU:n kilpailukyvyn ja kasvun edistäjä sekä koronaviruskriisistä elpymisen vauhdittaja
EU:n sisämarkkinaohjelma 2021–2027
Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät huhtikuussa 2021 EU:n sisämarkkinaohjelman vuosiksi 2021–2027.
Ohjelman päätavoitteina on
- lisätä sisämarkkinoiden tehokkuutta
- tukea EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä
- helpottaa tehokkaiden eurooppalaisten standardien kehittämistä
- parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja suojaa
- varmistaa kestävä ja turvallinen elintarvikeketju
- edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja tukea eläinten hyvinvointia
- luoda puitteet korkealaatuisten tilastojen rahoitukselle
Uudessa ohjelmassa kootaan yhteen useita toimia, jotka on aiemmin rahoitettu erikseen, jotta niitä voitaisiin hallinnoida tehokkaammin. Se sisältää myös uusia aloitteita sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi.
Ohjelman kokonaisbudjetti on 4,2 mrd. €.
Eurooppalainen menestystarina
Sisämarkkinoiden perustamisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 30 vuotta. Sisämarkkinat ovat jo yli kolmen vuosikymmenen ajan edistäneet talouskasvua ja helpottaneet huomattavasti ihmisten elämää.
EU:n sisämarkkinat numeroina:
- vuonna 2021 sisämarkkinoiden BKT oli 14 522 mrd. €
- 17 miljoonaa EU-kansalaista asuu tai työskentelee muussa EU-maassa kuin omassaan
- sisämarkkinoilla käytävä kauppa tarjoaa 56 miljoonaa työpaikkaa
30 vuotta EU:n sisämarkkinoita (Infografiikka)
Sisämarkkinat vihreän ja digitaalisen siirtymän avaintekijänä
Vihreät sisämarkkinat
Sisämarkkinoilla voi olla ratkaiseva rooli siirryttäessä ilmastoystävällisempään kiertotalouteen. EU on eri aloitteilla pyrkinyt hyödyntämään koko potentiaalinsa maksimoida sekä yritysten että kuluttajien mahdollisuudet. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Se toimii EU:n uutena kehyksenä sisämarkkinoiden muuttamiseksi.
Ekologisella suunnittelulla kestäviä tuotteita
Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2024 uudet kestävien tuotteiden ekosuunnitteluvaatimukset.
Uudessa asetuksessa asetetaan ekosuunnittelun vähimmäisvaatimukset lähes kaikille EU:n markkinoilla oleville tuotteille. Nämä vaatimukset koskevat seuraavia:
- tuotteen kestävyys, uudelleenkäytettävyys, päivitettävyys ja korjattavuus
- mahdollisuudet uudelleenvalmistukseen ja kierrätykseen
- energia- ja resurssitehokkuus
Asetukseen sisältyy myös uusi digitaalinen tuotepassi, joka antaa yrityksille ja kuluttajille tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista.
Passi helpottaa tuotteiden kierrätystä ja korjaamista sekä vaarallisten aineiden jäljittämistä toimitusketjussa.
Digitaaliset sisämarkkinat
Digitaalisilla sisämarkkinoilla pyritään poistamaan esteitä, joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat käyttäessään verkkotyökaluja ja -palveluja. Poistamalla keskeiset erot verkko- ja offline-maailman välillä digitaaliset sisämarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia yrityksille ja luovat ympäristön, jossa digipalvelut voivat menestyä.
Digipalvelupaketilla komissio esitti joulukuussa 2020 päivitystä EU:n oikeudelliseen kehykseen, jotta pysytään mukana digitaaliteknologioissa, liiketoimintamalleissa ja palveluissa, jotka ovat muuttuneet ennennäkemättömällä vauhdilla.
Pakettiin kuuluvat digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös. Uusilla säännöillä pyritään hallinnoimaan paremmin digiympäristöä ja digipalveluja, myös sosiaalisen median alustoja.
Digipalvelusäädös
Digipalvelusäädöksen tavoitteena on luoda käyttäjille ja yrityksille turvallisempi digiympäristö ja suojella perusoikeuksia digiympäristössä. Neuvosto hyväksyi digipalvelusäädöksen lokakuussa 2022.
Digimarkkinasäädös
Digimarkkinasäädöksessä keskitytään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille digitaalialan yrityksille, jotta voidaan taata kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen digitaaliala ja edistää samalla kasvua ja innovointia. Neuvosto hyväksyi digimarkkinasäädöksen heinäkuussa 2022.
EU:n teollisuusstrategia
Euroopan komissio esitti maaliskuussa 2020 uuden teollisuuspolitiikkapaketin, johon sisältyi uusi teollisuusstrategia Euroopalle.
Koronapandemian vuoksi komissio päivitti tiedonantoaan EU:n uudesta teollisuusstrategiasta toukokuussa 2021 neuvoston annettua syyskuussa 2020 päätelmät EU:n sisämarkkinoiden syventämisestä vahvan elpymisen ja kilpailukykyisen ja kestävän Euroopan varmistamiseksi.
Komissio vahvisti vuoden 2020 prioriteettinsa, mutta esitti uusia toimia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi erityisesti kriisiaikoina.
Päivitetyssä teollisuusstrategiassa painotetaan
- sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamista
- puuttumista EU:n strategisiin riippuvuuksiin teknologian ja teollisuuden aloilla
- teollisuuden digitaalisen ja vihreän siirtymän nopeuttamista
Sisämarkkinoiden häiriönsietokyky
Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että toimivat sisämarkkinat ovat tarpeen. Erityisesti koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi EU pyrkii vahvistamaan strategista riippumattomuuttaan turvatakseen toimitusketjut ja vähentääkseen ulkoisia riippuvuuksia.
Eurooppa-neuvoston päätelmissä on todettu, että EU:n keskeisenä tavoitteena on saavuttaa strateginen riippumattomuus samalla, kun säilytetään talouden avoimuus. Laajasti määriteltynä strateginen riippumattomuus tarkoittaa ulkoisten riippuvuuksien vähentämistä strategisilla aloilla.
EU on toteuttanut toimia, joilla vahvistetaan sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, ylläpidetään investointeja ja tuetaan yrityksiä.
Sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös
Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2024 sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (IMERA).
Säädöksen tavoitteena on ennakoida tulevien kriisien vaikutuksia sekä varautua ja vastata niihin hyödyntäen sisämarkkinoiden vahvuuksia.
Uusi mekanismi perustuu kokemuksiin, jotka on saatu koronaviruspandemian, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja energiatoimituskriisin kaltaisista hätätilanteista. Sillä vahvistetaan sisämarkkinoita kriisiaikoina
- helpottamalla tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden liikkuvuutta
- valvomalla toimitusketjuja
- varmistamalla kriittisten tavaroiden saatavuus
Pakkolisensointi
EU työstää uusia sääntöjä koko unionissa sovellettavasta pakkolisensoinnista kriisitilanteissa.
Pakkolisensoinnin avulla hallitukset voivat antaa kolmannelle osapuolelle luvan käyttää patenttia ilman patentinhaltijan suostumusta.
Tällä hetkellä pakkolisensointia hallinnoidaan kansallisella tasolla. Rajatylittävissä kriiseissä tai hätätilanteissa tämä voi estää kriittisten tuotteiden tai palvelujen vapaan liikkuvuuden sisämarkkinoilla tai aiheuttaa toimituspulaa joissakin jäsenmaissa.
Pakkolisensointia olisi sovellettava vasta, kun hätätila- tai kriisivaihe on aktivoitu EU-tasolla.
Neuvosto muodosti kantansa asetusehdotukseen 26. kesäkuuta 2024.
Sisämarkkinoiden seuraaminen
Neuvoston pyydettyä komissiota arvioimaan sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä se julkaisi vuonna 2021 ensimmäisen vuotuisen sisämarkkinaraportin, jossa analysoidaan kriisin vaikutuksia sisämarkkinoihin, myös 14 toimialaekosysteemiin. Raportti sisältää myös keskeiset tulosindikaattorit talouskehityksen analysoimiseksi ja saavutetun edistyksen seuraamiseksi.
Euroopan komissio esitti helmikuussa 2022 toisen vuotuisen sisämarkkinaraportin. Raportissa tarkastellaan sisämarkkinoiden tilaa kiinnittäen erityistä huomiota talouden elpymiseen koronaviruskriisistä ja yksilöidään tarpeita investointeihin, jotka lisäisivät sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä.
Kun vuotuinen sisämarkkinaraportti julkaistiin taas tammikuussa 2023, sisämarkkinoiden luomisesta oli kulunut 30 vuotta. Raportissa analysoidaan sisämarkkinoiden roolia nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ja kuvataan, miten ne parantavat EU:n kilpailukykyä ja edistävät vihreää ja digitaalista siirtymää.
Vuoden 2024 raportissa esitetään yksityiskohtaisesti sisämarkkinoiden kilpailukykyyn liittyvät vahvuudet ja haasteet ja seurataan edistymistä vuonna 2023 määritettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden mukaisesti.
Neuvoston rooli EU:n sisämarkkinoiden syventämisessä
Eurooppa-neuvosto antaa poliittista ohjausta EU:n politiikkoja varten. Eurooppa-neuvoston uudessa EU:n strategisessa ohjelmassa 2019–2024 sisämarkkinat on määritelty yhdeksi keskeiseksi voimavaraksi EU:n taloudellisen perustan kehittämisessä.
EU-johtajat peräsivät lisäksi yhdennetympää toimintatapaa, joka kytkee toisiinsa kaikki asiaan liittyvät politiikat ja poistaa kaikki jäljellä olevat perusteettomat esteet.
Kilpailukykyneuvoston tehtävänä on esittää strategisia pohdintoja jäsenmaiden näkökulmasta. Lisäksi se seuraa ehdotettujen toimien toteuttamista.
Jos aiheesta annetaan lainsäädäntöehdotuksia, neuvosto vastaa niiden hyväksymisestä. Useimmissa tapauksissa sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, jossa neuvosto ja Euroopan parlamentti toimivat yhdessä lainsäätäjinä.
Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä työryhmä (SMET) tarjoaa foorumin, jolla EU-maat ja komissio voivat keskustella siitä, miten puuttua sisämarkkinoilla edelleen oleviin esteisiin. Vuonna 2020 perustetun työryhmän tavoitteena on helpottaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.
Toukokuussa 2024 neuvostokehotti laatimaan uuden strategian EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseksi
- tehostamalla vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja nopeasti muuttuviin globaaleihin realiteetteihin mukautuvaa sääntelykehystä
- vahvistamalla neljää vapautta
- käyttämällä sisämarkkinoita globaalien normien asettajana