Yleisten asioiden neuvosto (koheesio), 30. marraskuuta 2023

Tärkeimmät tulokset

Koheesiopolitiikan tulevaisuus

Neuvoston hyväksyi päätelmät koheesiopolitiikan tulevaisuudesta.

Neuvosto esittää päätelmissä kantansa koheesiopolitiikan näkymiin sen jälkeen kun nykyinen monivuotinen rahoituskehys päättyy vuonna 2027, kuten keskeisiin tekijöihin, jotka on syytä säilyttää tai joita on syytä kehittää jatkossa.

Päätelmät muodostavat perustan tulevien vuosien keskusteluille ja komission työlle vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan lainsäädäntökehyksen parissa.

• Koheesiopolitiikka: neuvostolta tulevaisuutta ohjaavat periaatteet (lehdistötiedote 30.11.2023)

Koheesiopolitiikka ja strateginen riippumattomuus

Ministerit keskustelivat siitä, miten koheesiopolitiikalla voitaisiin edistää Euroopan strategista riippumattomuutta.

Erilaiset uudet geopoliittiset, teknologiset ja ympäristöhaasteet ovat lisänneet tarvetta vähentää EU:n riippuvuutta esimerkiksi energia-, lääkintätarvike-, digitaaliteknologia- ja elintarvikealalla, tukea eurooppalaisten suuryritysten kilpailukykyä strategisilla aloilla ja torjua niiden tuotannon siirtämistä EU:n ulkopuolelle.

Ministerit korostivat keskustelussa, että näihin haasteisiin on tärkeää vastata muun muassa tukemalla EU:ssa strategisilla aloilla toimivia suuryrityksiä, ja esittivät erilaisia näkemyksiä koheesiopolitiikan roolista tässä suhteessa.

Muutamat puhujat viittasivat eri tapoihin, joilla koheesiopolitiikalla jo tuetaan EU:n kilpailukykyä tulevaisuuteen suuntautuvien investointien ja älykkään erikoistumisen strategioiden avulla. Useat ministerit korostivat, että on tärkeää säilyttää pk-yrityksille myönnettävä tuki ja tukea koko arvoketjua, mikä parantaa koko liiketoimintaympäristön kilpailukykyä. Lisäksi todettiin useaan otteeseen, että on tärkeää varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

Laajalti oltiin yhtä mieltä siitä, että EU:n strategisen riippumattomuuden tavoitteisiin suunnattavan koheesiopolitiikan tuen olisi edelleen vastattava koheesiopolitiikan keskeistä tavoitetta, joka on sopusointuisen aluekehityksen edistäminen kaikkialla EU:ssa, keskittyen yksittäisten alueiden erityistarpeisiin.

• Taustamuistio keskustelua varten

Ohjelmakausi 2014–2020

Ministerit keskustelivat myös siitä, millaisilla toimilla koheesiopolitiikan varojen käyttöä voitaisiin lisätä kaudella 2014–2020. Käyttöaste oli 84% lokakuun 2023 lopussa.

Koronapandemia, sota Ukrainassa ja energian hintojen nousu vaikuttivat voimakkaasti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toteutusvauhtiin tällä kaudella. Näihin kriiseihin on vastattu useilla lainsäädäntömuutoksilla, esimerkiksi muuttamalla tukikelpoisuus- ja toteutussääntöjä.

Keskustelun aikana ministerit ehdottivat erilaisia toimia, joilla voitaisiin nostaa käyttöastetta ja keventää hallintoviranomaisille aiheutuvaa rasitetta, kuten antamalla lisäaikaa tämän ohjelmakauden päättämiseen. Samalla he huomauttivat, että päätöksenteolla alkaa olla kiire, sillä määräaika ohjelmakauden päättämiselle lähestyy.

• Taustamuistio keskustelua varten

Muut asiat

Muiden asioiden yhteydessä puheenjohtajamaa korosti EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta 20. marraskuuta annettujen neuvoston päätelmien merkitystä koheesiolle.

Maaseutualueet kattavat yli 80% EU:n alueesta, ja päätelmissä annetaan komissiolle ja jäsenmaille poliittista ohjausta tulevista toimista niiden tukemiseksi.

• Neuvoston päätelmät EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta 20.11.2323

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Maatalous- ja kalastusneuvosto 20.11. 2023