Tietosuoja EU:ssa

Henkilötiedot digiaikana

Parin viime vuosikymmenen nopea teknologinen kehitys on tuonut uusia haasteita henkilötietojen suojaamiseen. Tietoja jaetaan ja kerätään nyt valtavan paljon enemmän kuin ennen, välillä myös maailmanlaajuisesti. Ihmiset julkistavat henkilötietojaan yhä enemmän.

Sisämarkkinoista johtuva taloudellinen ja sosiaalinen yhdentyminen on myös merkittävästi lisännyt tietojen liikkumista yli rajojen.

Näiden kehityssuuntausten huomioon ottamiseksi ja digitaalitalouden edistämiseksi on taattava sekä korkeatasoinen henkilötietojen suoja että näiden tietojen vapaa liikkuminen.

Silloin kun henkilötietoja käytetään lainvalvontatarkoituksessa, jäsenmaiden viranomaisilla on yhä useammin tarve käsitellä ja vaihtaa tietoja osana kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumista.

Kyseisten viranomaisten välisen yhteistyön parantamisen kannalta onkin olennaisen tärkeää, että EU-tason tietosuojasäännöt ovat selkeät ja johdonmukaiset.

Tietosuoja perusoikeutena

Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vuonna 2007 henkilötietojen suojasta on tullut EU:n lainsäädännön mukainen perusoikeus, joka tunnustetaan

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa
EU:n perusoikeuskirjassa

Se merkitsee, että EU:lla on erityinen oikeusperusta, jonka nojalla se voi hyväksyä lainsäädäntöä tämän perusoikeuden suojaamiseksi.

EU:n perusoikeuskirjan artiklassa 8 määrätään, että EU:ssa jokaisella on oikeus

henkilötietojensa suojaan
tarkastella itseään koskevia kerättyjä tietoja ja saada ne oikaistuiksi

Esimerkkejä henkilötiedoista

etunimi ja sukunimi
kotiosoite
sähköpostiosoite, kuten [email protected]

henkilökortin numero
paikannustiedot (esimerkiksi matkapuhelimen paikannustiedot)
IP-osoite

evästetunnus
puhelimen mainostunnistin
sairaalan tai lääkärin säilyttämät tiedot, joita voi olla esimerkiksi symboli, jolla henkilö voidaan tunnistaa

Yleinen tietosuoja-asetus

EU:n yleinen tietosuoja-asetus hyväksyttiin vuonna 2016, ja sitä alettiin soveltaa toukokuussa 2018.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus hyväksyttiin vuonna 2016, ja se tuli voimaan toukokuussa 2018.

Yleisen tietosuoja-asetuksen myötä kaikkiin EU:ssa toimiviin yrityksiin sovelletaan samoja tietosuojasääntöjä riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.

Tietosuoja-asetuksessa käyttöön otetut tiukemmat säännöt merkitsevät sitä, että

ihmiset voivat hallita paremmin henkilötietojaan
yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset

Yleinen tietosuoja-asetus antaa ihmisille enemmän valtaa sen suhteen, miten heidän tietojaan käytetään verkossa, muun muassa verkkopalveluissa, mainonnassa ja automaattisen käsittelyn yhteydessä.

Direktiivi tietosuojasta lainvalvonnassa

Tämä direktiivi koskee rikosalan lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojaa. Sen tarkoituksena on suojella yksilöiden oikeutta henkilötietojensa suojaan ja taata samalla yleisen turvallisuuden korkea taso.

Direktiiviä sovelletaan sekä rajatylittävässä että kansallisessa tietojenkäsittelyssä, jota jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät rikosalan lainvalvontatarkoituksessa.

Direktiivi hyväksyttiin vuonna 2016, ja se tuli voimaan vuonna 2018.

Läpikuultava sininen kilpi, jossa on hienovarainen verkkokuvio, on ympyränmallisen keltaisten pisteiden muodostaman verkon edessä, ja se symboloi tietosuojaa ja tietoturvaa.

Yleinen tietosuoja-asetus

Sinisellä piirilevyä kuvaavalla pohjalla digitaalinen riippulukkokuvake, joka symboloi tietoturvaa ja -suojaa.

Tietosuoja lainvalvonnassa

Avoimen kirjan vieressä lentää valkoinen kyyhky, taustalla on keltainen ympyrä.

Perusoikeudet EU:ssa