Perusoikeudet EU:ssa
Jokaisella EU-kansalaisella on samat perusoikeudet, jotka perustuvat tasa-arvoon, syrjimättömyyteen, ihmisarvoon, vapauteen ja demokratiaan. Nämä oikeudet on turvattu ja vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa.
EU:n perusoikeuskirja
EU:n perustana olevat arvot ovat perusoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Nämä arvot ovat EU:n päämäärän ja periaatteiden ytimessä, ja EU pyrkii suojelemaan ja edistämään niitä sekä rajojensa sisällä että niiden ulkopuolella.
Perusoikeuskirjalla varmistetaan kaikkien perusoikeudet EU:ssa. Siinä vahvistetaan kaikille EU:ssa kuuluvat henkilökohtaiset oikeudet, kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusoikeuskirja hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja siitä tuli oikeudellisesti sitova vuonna 2009 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Tämä tarkoittaa, että perusoikeuskirja sitoo kaikkia EU:n toimielimiä ja elimiä sekä jäsenmaita niiden pannessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.
Perusoikeuskirjassa on 50 artiklaa, jotka koskevat seuraaviin aloihin liittyviä oikeuksia:
- ihmisarvo
- vapaudet
- tasa-arvo
- yhteisvastuu
- kansalaisten oikeudet
- lainkäyttö
Näiden jälkeen annetaan yleisiä määräyksiä perusoikeuskirjan tulkinnasta ja soveltamisesta.
Perusoikeuskirjan täytäntöönpano
Komissio antaa vuosittain kertomuksen perusoikeuskirjan soveltamisesta, minkä jatkotoimena neuvosto voi hyväksyä päätelmät. Päätelmissä tuodaan yleensä esiin useita aiheita, kuten syrjimättömyys, lapsen oikeudet, rasismi ja muukalaisviha sekä naisiin kohdistuva väkivalta.
EU voi myös tarvittaessa hyväksyä lainsäädäntöä perusoikeuskirjassa määriteltyjen oikeuksien suojelemiseksi. Näitä ovat muun muassa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja henkilötietojen suoja.
EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen
Euroopan ihmisoikeussopimus on kansainvälinen sopimus, jolla pyritään suojelemaan ihmisoikeuksia ja poliittisia vapauksia kaikkialla Euroopassa. Se hyväksyttiin vuonna 1950, ja kaikki 27 EU-maata ovat sen osapuolia.
Jotta EU:hun ja EU:n lainsäädäntöön sovellettaisiin samoja normeja kuin sen jäsenmaihin, Lissabonin sopimus velvoittaa Euroopan unionia liittymään kyseiseen yleissopimukseen.
EU:n liittyminen täydentäisi EU-kansalaisten ja muiden eurooppalaisten perusoikeuksien suojelua ja vahvistaisi yhteisiä arvoja. Se parantaisi myös EU-lainsäädännön toimivuutta ja lisäisi perusoikeuksien suojelun yhdenmukaisuutta Euroopassa.
EU:n tuomioistuin antoi 18. joulukuuta 2014 kielteisen lausunnon tuolloin ehdotetun liittymissopimuksen yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. Muutettu sopimusluonnos on toimitettu Euroopan unionin tuomioistuimelle uutta lausuntoa varten.
Neuvoston rooli
Perusoikeuksien suojelu on monialainen kysymys, joka liittyy kaikkiin EU:n toiminta-aloihin. Tämä merkitsee sitä, että kaikkien neuvoston elinten on otettava perusoikeudet huomioon työskentelyssään koko lainsäädäntöprosessin ajan hierarkkisesta tasostaan tai käsittelemästään aiheesta riippumatta.
Tämän lisäksi erityinen elin – perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmä (FREMP) – käsittelee kaikkia perusoikeuksiin suoraan liittyviä asioita.
Yhteistyö EU:n perusoikeusviraston kanssa
Neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä EU:n perusoikeusviraston kanssa. Siihen sisältyy
- oikeusperustan ja ohjelma-asiakirjan hyväksyminen
- huolehtiminen viraston vuosikertomuksen ja muiden neuvoston työskentelyn kannalta tärkeiden tutkimusten ja raporttien jatkotoimista
Viraston vuosikertomus toimii myös perusoikeuskirjan soveltamista koskevaa päätelmäehdotusta laadittaessa neuvostossa käytävien keskustelujen pohjana.
Neuvosto hyväksyi 5. huhtikuuta 2022 viraston laajennetun toimeksiannon.
-
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
-
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Katso myös
Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen
Shaping the EU as we know it: the Lisbon Treaty
Tietosuoja EU:ssa
Päivitetty viimeksi: 4. joulukuuta 2025