Sotilaallisen liikkuvuuden vahvistaminen EU:ssa
Vastauksena vakaviin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin EU tehostaa toimia, joilla poistetaan sääntely-, infrastruktuuri- ja suorituskykyesteitä, jotka haittaavat sotilaallista liikkuvuutta maiden rajojen yli. Näin parannetaan myös EU:n puolustusvalmiutta.
Sotilaallisen liikkuvuuden paketti 2025
Euroopan komissio ja ulkoasiainedustaja esittivät marraskuussa 2025 uuden EU:n sotilaallisen liikkuvuuden paketin, johon kuuluu ehdotus asetukseksi toimenpidekehyksen perustamisesta sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi kaikkialla unionissa sekä yhteinen tiedonanto.
Tavoitteena on parantaa jäsenmaiden kykyä siirtää asevoimiaan saumattomasti, nopeasti ja laajamittaisesti EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Paketti sisältää toimenpiteitä, joilla
- yhdenmukaistetaan lupamenettelyjä ja vähennetään sääntelyesteitä digitalisaation avulla
- perustetaan Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettujen vastatoimien järjestelmä (EMMERS) laajamittaisia ja nopeita sotilasalan kuljetuksia varten epätavallisissa olosuhteissa
- parannetaan kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria ja tehostetaan sotilasalan kuljetusten kannalta kriittisen infrastruktuurin suojelua
- parannetaan kuljetussuorituskykyjen saatavuutta sotilaallisen liikkuvuuden yhteisvastuureservin avulla
- vahvistetaan sotilaallisen liikkuvuuden koordinointia EU:n ja kansallisella tasolla
Jäsenmaiden edustajat sopivat 17. kesäkuuta 2026 neuvoston valtuutuksesta Euroopan parlamentin kanssa käytäviin neuvotteluihin sotilaallista liikkuvuutta koskevasta asetuksesta. Neuvosto painottaa jäsenmaille jätettävän joustovaran lisäämistä, säännösten yksinkertaistamista, jotta asevoimat voivat panna ne tehokkaasti täytäntöön, sekä sotilaallisen asiantuntemuksen huomioimista.
Eurooppa-neuvoston 18.–19. kesäkuuta hyväksymissä päätelmissä EU-johtajat kehottivat lainsäätäjiä sopimaan sotilaallista liikkuvuutta koskevasta ehdotuksesta vuoden 2026 loppuun mennessä.
Sotilaallinen liikkuvuus käytännössä
EU on vuodesta 2021 lähtien toteuttanut sotilaallista liikkuvuutta koskevia tavoitteitaan konkreettisilla infrastruktuuri-investoinneilla.
Vuosien 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välineestä on rahoitettu 1,74 mrd. €:lla hankkeita, joilla mukautetaan nykyisiä liikenneverkkoja sekä siviili- että sotilastarpeisiin. Näin varmistetaan, että maantiet, rautatiet, satamat ja lentoasemat kaikkialla Euroopassa täyttävät modernin sotilaslogistiikan vaatimukset.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 lisäsi tämän työn kiireellisyyttä. Jäsenmaat reagoivat nopeuttamalla investointiprosessia, ja koko budjetti jaettiin kolmen ehdotuspyynnön kautta vuosina 2021–2023.
EU:n sotilaallisen liikkuvuuden ohjelma on tähän mennessä osallistunut 95 hankkeen rahoitukseen 21 jäsenmaassa.
Rahoitetuilla hankkeilla puututaan kriittisiin pullonkauloihin kaikissa liikennemuodoissa. Keskeisiä investointikohteita ovat muun muassa
- sillat, joiden kantavuutta on parannettava raskaita sotilasajoneuvoja varten
- raideleveyksien erot maiden rajoilla
- satamat ja lentoasemat, joilla ei ole sotilaskäyttöön soveltuvia tiloja
- maantieosuudet, joilla vapaa korkeus ei riitä ylimittaisen sotilasrahdin tarpeisiin
Sotilaallisen liikkuvuuden merkitys
Sotilaallinen liikkuvuus on olennainen osa Euroopan unionin toimia puolustusvalmiuden ja yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Se tarkoittaa asevoimien ja niiden kaluston mahdollisuutta liikkua nopeasti, turvallisesti ja saumattomasti koko EU:n alueella.
Sotilaallinen liikkuvuus määriteltiin suorituskykyjen prioriteettialaksi vuoden 2025 valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä. Valkoisessa kirjassa määritellään EU:n uusi lähestymistapa puolustusteollisuutta koskeviin kysymyksiin, yksilöidään investointitarpeet ja asetetaan tavoitteet Euroopan puolustusvalmiuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.
Valtion- tai hallitusten johtajat määrittelivät 6. maaliskuuta 2025 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaiseksi toiminta-alaksi EU:n tasolla.
Tehokas sotilaallinen liikkuvuus tukee EU:n kykyä ehkäistä uhkia, reagoida nopeasti kriiseihin, säilyttää unionin turvallisuus ja suojella kansalaisiaan. Koska se mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopeamman liikkumisen yli rajojen, se myös vahvistaa yhteistyötä kumppaneiden kanssa ja tukee EU:n laajempia turvallisuus- ja puolustustavoitteita.
Katso myös
Euroopan puolustusvalmius
Paremmat liikenneyhteydet
EU:n puolustusrahoitus
Päivitetty viimeksi: 1. heinäkuuta 2026