EU:n puolustusrahoitus
EU lisää puolustusmenojaan useiden EU:n budjetin aloitteiden ja välineiden avulla.
Miten EU rahoittaa puolustusta?
EU rahoittaa puolustusta budjettiinsa sisältyvillä eri välineillä tukeakseen tutkimus-, kehitys-, tuotanto-, hankinta- ja infrastruktuurihankkeita.
Vaikka turvallisuus ja puolustus kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan, EU täydentää ja voimistaa jäsenmaiden yksittäisiä toimia mahdollistamalla niiden kansallisten puolustusmenojen lisäämisen sekä käyttämällä EU:n budjetin varoja.
Tärkein puolustusalan rahoitusväline on vuonna 2021 perustettu Euroopan puolustusrahasto, jolla tuetaan puolustusalan tutkimusta ja kehittämistä. EU rahoittaa myös sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita Verkkojen Eurooppa -välineestä ja auttaa siten varmistamaan, että infrastruktuuri soveltuu sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
Turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022, minkä vuoksi EU on lisännyt puolustusmenojaan EU:n budjetissa.
Tässä yhteydessä EU hyväksyi
- vuonna 2023 kaksi väliaikaista välinettä, joilla tuetaan ampumatarviketuotantoa ja vahvistetaan Euroopan puolustusteollisuutta yhteishankinnoilla
- vuonna 2025 Euroopan puolustusteollisuusohjelman
EU yksinkertaistaa parhaillaan nykyisiä sääntöjä ja menettelyjä, jotta voidaan vähentää EU:n lainsäädännön pullonkauloja puolustusalalla ja nopeuttaa EU:n varojen saatavuutta.
Euroopan puolustusrahasto
Euroopan puolustusrahasto (EDF) perustettiin 29. huhtikuuta 2021.
Rahaston kokonaisbudjetti oli alun perin lähes 7,3 mrd. € käypinä hintoina vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja se osoitettiin puolustusalan yhteistoiminnalliseen tutkimukseen ja yhteistoiminnallisiin suorituskykyjen kehittämishankkeisiin.
Monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa Euroopan puolustusrahaston määrärahoja lisättiin 1,5 mrd. €:lla Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen hankkeita varten.
Rahastolla täydennetään ja tehostetaan jäsenmaiden toimia sekä edistetään kaikenkokoisten ja eri puolilla EU:ta toimivien yritysten ja tutkimusalan toimijoiden välistä yhteistyötä yhteentoimivan puolustusteknologian ja -tarvikkeiden tutkimuksessa ja kehittämisessä.
Rahaston tavoitteena on
- kehittää kilpailukykyistä, innovatiivista ja tehokasta Euroopan puolustusteollisuutta
- edistää rajatylittävää yhteistyötä ja luoda EU:hun yhdennetymmät puolustustarvikemarkkinat
- vauhdittaa yhteistä tutkimusta ja puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämistä
- lisätä EU:n strategista riippumattomuutta
Euroopan puolustusteollisuusohjelma
Neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2025 Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP).
EU myöntää EDIP-ohjelman kautta 1,5 mrd. € avustuksina Euroopan puolustusvalmiuden tukemiseen vuosina 2025–2027. Se tukee myös Ukrainaa 300 milj. €:n arvoisella erityisellä välineellä.
EDIP-ohjelmalla pannaan täytäntöön useita Euroopan komission ja ulkoasiainedustajan maaliskuussa 2024 esittelemässä Euroopan puolustusteollisuusstrategiassa (EDIS) ehdotettuja toimia.
Euroopan puolustusteollisuusohjelma
Ketterää ja nopeaa puolustusalan innovointia koskeva ohjelma
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 15. heinäkuuta 2026 poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta perustaa uusi 115 milj. €:n ohjelma ketterää ja nopeaa puolustusalan innovointia varten (AGILE).
Ohjelman tavoitteena on tarjota nopeaa, ketterää ja kohdennettua taloudellista tukea pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), myös start-up- ja scale-up-yrityksille. Sillä tuetaan erityisesti kehittyvien ja murroksellisten puolustustuotteiden kehittämistä ja testausta, mukaan lukien siviiliteknologian mukauttaminen puolustussovelluksiin.
Uuden ohjelman odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2027 alussa.
Sotilaallinen liikkuvuus
EU rahoittaa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita Verkkojen Eurooppa -välineestä. Näiden hankkeiden budjetti on 1,74 mrd. €, ja niillä parannetaan sotilaallisen liikkuvuuden käytäviä, jotta asevoimat voivat liikkua nopeammin ja paremmin rajojen yli, ja varmistetaan, että infrastruktuuria mukautetaan sekä siviili- että puolustustarkoituksiin.
Kun vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan väliarviointi on hyväksytty, jäsenmaat voivat halutessaan siirtää varoja koheesiopolitiikan ohjelmistaan sotilaallisen liikkuvuuden aloitteisiin.
Esimerkkejä tähän kehykseen kuuluvista hankkeista ovat rautateiden rakentaminen ja parantaminen, verkon tieosuuksien parantaminen ja kaksikäyttöinfrastruktuurin parantaminen merisatamissa, lentoasemilla ja sisävesiväylillä.
Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja esittelivät marraskuussa 2025 sotilaallisen liikkuvuuden paketin. Sen tarkoituksena on varmistaa joukkojen, varusteiden ja sotilasvoimavarojen saumaton liikkuminen kaikkialla EU:ssa.
Paketti koostuu asetusehdotuksesta ja yhteisestä tiedonannosta. Neuvosto hyväksyi 17. kesäkuuta 2026 valtuutuksen neuvotella asetuksesta Euroopan parlamentin kanssa.
Ampumatarvikkeiden tuotanto
Neuvosto sopi maaliskuussa 2023 kolmivaiheisesta suunnitelmasta, jolla nopeutetaan ampumatarvikkeiden ja ohjusten yhteishankintaa ja toimittamista Ukrainaan. Kaksi ensimmäistä vaihetta, joista kumpikin on arvoltaan 1 mrd. €, rahoitetaan Euroopan rauhanrahastosta (jäsenmaiden suoraan rahoittama väline).
EU pani 20. heinäkuuta 2023 täytäntöön suunnitelman kolmantena vaiheena asetuksen ampumatarviketuotannon tukemisesta (ASAP). Tämä väliaikainen väline rahoitetaan EU:n budjetista.
Ohjelmasta rahoitettiin 500 milj. €:lla hankkeita, joilla edistetään räjähteiden, ruudin, kranaattien ja ohjusten tuotantoa sekä testausta ja kunnostusta koskevaa sertifiointia.
EU antoi ASAP-asetuksen avulla taloudellista tukea vahvistaakseen EU:n teollista tuotantokapasiteettia epäsuoran tulen ampumatarvikkeiden, tykistöammusten sekä ohjusten osalta.
Yhteiset puolustushankinnat
Asetus Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevasta väliaikaisesta välineestä (EDIRPA) tuli voimaan 18. lokakuuta 2023.
Välineellä kannustetaan jäsenmaita hankkimaan puolustustarvikkeita yhdessä, ja sen budjetti on 310 milj. €, josta 300 milj. € tulee EU:lta ja 10 milj. € Norjalta. Se rahoitetaan EU:n budjetista. 20 EU-maata osallistui EDIRPA-hankkeisiin.
Väline auttaa myös jäsenmaita saamaan enemmän mittakaavaetuja hankintamenettelyissä. Tämä tekee Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta kilpailukykyisemmän ja tehokkaamman.
EU tukee myös puolustusinvestointeja yhteistoiminnallisten hankintojen avulla Euroopan turvallisuutta edistävästä välineestä (SAFE). Välineestä myönnetään lainoja enintään 150 mrd. €:n arvosta jäsenmaille, jotka hakevat niitä.
EU rahoittaa 27. toukokuuta 2025 hyväksyttyä SAFE-välinettä hyödyntämällä lainanottokapasiteettiaan, erityisesti laskemalla liikkeeseen EU:n joukkolainoja.
Yhteishankinnat ovat myös yksi neuvoston ja Euroopan parlamentin 16. lokakuuta 2025 hyväksymän Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) pilareista.
Yhteiset puolustushankinnat
Puolustusalan sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistaminen
Euroopan komissio on ehdottanut ReArm Europe (Readiness 2030) -suunnitelman yhteydessä seuraavaa:
- toimia puolustusalan oikeudellisen ja hallinnollisen kehyksen yksinkertaistamiseksi (puolustusvalmiutta koskeva säädöspaketti)
- uusia kohdennettuja muutoksia EU:n nykyisiin rahoitusohjelmiin
Puolustusvalmiutta koskeva säädöspaketti
Neuvoston puheenjohtajamaan ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät 10. kesäkuuta 2026 alustavaan yhteisymmärrykseen uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa turvallisuus- ja puolustushankintoja, helpottaa puolustusinvestointeja ja tukea puolustusteollisuutta.
Yksinkertaistetun lainsäädännön tavoitteena on poistaa hallinnolliset viiveet hankinnoissa, nopeuttaa lupamenettelyjä, helpottaa puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja EU:n sisällä ja vahvistaa EU:n sisäistä yhteistyötä.
Sopimuksen myötä jäsenmaiden ja teollisuuden on helpompi toimia nopeasti, ja sillä vahvistetaan Euroopan puolustusvalmiuksia.
- Yksinkertaistaminen: neuvosto ja parlamentti sopuun EU:n puolustusteollisuuden ja -valmiuden vahvistamisesta (lehdistötiedote 10.6.2026)
- EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen
Muutokset EU:n nykyisiin rahoitusohjelmiin
Neuvosto hyväksyi 18. joulukuuta 2025 asetuksen, jolla kannustetaan tekemään puolustukseen liittyviä investointeja EU:n budjetista. Toimilla pannaan täytäntöön ReArm Europe (Readiness 2030) -suunnitelma ja pyritään mahdollistamaan nopeammat, joustavammat ja koordinoidummat investoinnit Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan.
Uusilla säännöillä muutetaan viittä nykyistä EU:n rahoitusohjelmaa:
- Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma
- Horisontti Eurooppa -puiteohjelma
- Euroopan puolustusrahasto
- Verkkojen Eurooppa -väline
- Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline
Lisäksi sopimukseen sisältyy merkittävä päätös Ukrainan ottamisesta mukaan Euroopan puolustusrahastoon.
Katso myös
Euroopan puolustusvalmius
Puolustusmenoja koskeva kansallinen poikkeuslauseke
Mikä on Euroopan turvallisuutta edistävä väline (SAFE)?
Päivitetty viimeksi: 15. heinäkuuta 2026