Skip to content
  • Euroopan unionin neuvosto
  • Lehdistötiedote
  • 25. tammikuuta 2019 12.05

Väärinkäytösten paljastajille parempi suoja: neuvoston kanta vahvistettu

EU pyrkii takaamaan väärinkäytösten paljastajien korkeatasoisen suojelun monilla aloilla.

Neuvosto hyväksyi tänään (suurlähettilästasolla) kantansa direktiiviin väärinkäytösten paljastajien suojelusta. Se on nyt valmis aloittamaan Euroopan parlamentin kanssa neuvottelut päästäkseen asiasta sopuun ennen vaalikauden päättymistä.

Uusissa säännöissä määrätään turvallisten ilmoittamiskanavien luomisesta sekä organisaatioissa, olivatpa ne yksityisiä tai julkisia, jos työntekijöitä on yli 50, että viranomaisissa. Direktiivissä säädetään myös väärinkäytösten paljastajien tehokkaasta suojelusta vastatoimilta ja edellytetään, että kansalliset viranomaiset tiedottavat kansalaisille riittävästi ja kouluttavat valtion virkailijoita käsittelemään väärinkäytösten paljastamista.

Äskettäiset skandaalit, kuten Cambridge Analytica -tapaus tai LuxLeaks-paljastukset, ovat osoittaneet väärinkäytösten paljastajien suuren merkityksen. Tästä syystä heille on tarjottava korkeatasoista suojelua kaikkialla unionissa. Meidän ei pitäisi odottaa kenenkään vaarantavan mainettaan tai työpaikkaansa laittoman toiminnan paljastamisen vuoksi. Luminița Odobescu, suurlähettiläs, Romanian pysyvä EU-edustaja

Neuvoston kannan pääkohdat

Kaiken kaikkiaan neuvosto selvensi joitakin direktiivin säännöksiä, jotta oikeusvarmuus paranisi ja uusien sääntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön välisiä linkkejä joillakin aloilla voitaisiin paremmin käsitellä.

Neuvoston hyväksymä kanta ja alkuperäinen ehdotus eroavat muun muassa seuraavilta osin:

  • Ilmoitusjärjestelmä: väärinkäytösten paljastajien on käytettävä organisaationsa sisäisiä kanavia ennen turvautumista ulkoisiin ilmoituskanaviin (jotka viranomaiset perustavat) ja mahdollista julkista paljastusta. Järjestelmän kolmivaiheisuuden periaatteesta voi kuitenkin myös poiketa, ja henkilö voi joissakin erityistapauksissa käyttää suoraan ulkoista ilmoittamista tai tehdä jopa julkisen paljastuksen (esim. kun kyseessä on yleiseen etuun kohdistuva välitön tai ilmeinen vaara).
  • Henkilöt, joita uusilla säännöillä suojellaan: komission ehdotuksen nämä elementit säilytettiin, ja ne sisältävät monen tyyppisiä henkilöitä, jotka mahdollisesti saavat tietoa rikkomisista työn yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijät, mukaan lukien kansalliset tai paikallistason virkailijat, vapaaehtoiset ja harjoittelijat, muut kuin liikkeenjohtoon osallistuvat henkilöt, osakkeenomistajat jne.
  • Viranomaisten ja yritysten velvollisuus antaa palautetta: niiden on vastattava väärinkäytösten ilmoittajien ilmoituksiin ja toteutettava niiden perusteella jatkotoimia 3 kuukauden kuluessa (ulkoisten kanavien osalta aikaa voidaan pidentää 6 kuukauteen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa).
  • Tietojen julkistaminen: neuvosto sisällytti direktiiviin artiklan, jossa määritetään ehdot, jotka uusilla säännöillä suojeltavan henkilön on täytettävä, jos hän julkistaa tietoa.
  • Soveltamisala: neuvoston kannassa säilytetään komission ehdottama laaja soveltamisala. Se kattaa esimerkiksi julkiset hankinnat, rahoituspalvelut, rahanpesun ehkäisemisen, kansanterveyden jne.

Seuraavat vaiheet

Kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin kanssa aloitetaan mahdollisimman pian. Parlamentti hyväksyi kantansa tähän säädökseen joulukuussa 2018.

Taustatietoa

Väärinkäytösten paljastajien suojelu on nykyään epäyhtenäistä. Ainoastaan 10 EU-maassa on nykyisin kattava lainsäädäntö väärinkäytösten paljastajien suojelusta. EU-tasolla on olemassa vain hyvin alakohtaista lainsäädäntöä (enimmäkseen rahoituspalvelujen alalla), johon sisältyy toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.

Komission toimeksiannosta vuonna 2017 toteutetussa selvityksessä arvioitiin, että EU:ssa menetetään väärinkäytösten paljastajien puutteellisen suojelun seurauksena pelkästään julkisten hankintojen alalla vuosittain yhteensä 5,8–9,6 mrd. €.

Lehdistöyhteydet

Jos et ole toimittaja, lähetä kysymyksesi yleisötiedotuspalvelulle.

Päivitetty viimeksi: 5. helmikuuta 2025