"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Neuvosto hyväksyi päätelmät ilmastokestävästä Euroopasta – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa uudessa strategiassa hahmotellaan pitkän aikavälin visio siitä, miten EU:sta voi tulla ilmastonmuutosta kestävä yhteiskunta, joka mukautuu ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin kaikilta osin vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka – se tapahtuu nyt. Meidän on valmistauduttava paremmin sen ihmisten terveydelle, luonnolle ja taloudelle aiheuttamiin vaikutuksiin. Tämänpäiväisissä päätelmissä käynnistetään valmistelut tehostettuja sopeutumistoimia varten. Uudessa strategiassa keskitytään parempaan dataan ja olemassa olevan datan tehokkaampaan käyttöön, edistetään luontopohjaisia ratkaisuja, otetaan huomioon rahoitus- ja talousnäkökohdat ja tehostetaan kansainvälisiä toimia. Ilmasto on ollut Portugalin puheenjohtajakauden keskeinen prioriteetti, ja olemme tyytyväisiä siihen, että neuvosto on tänään hyväksynyt EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian. Se yhdessä äskettäin hyväksytyn eurooppalaisen ilmastolain kanssa auttaa tekemään EU:sta ilmastokestävän ja ilmastoneutraalin tulevien vuosikymmenten aikana.
João Pedro Matos Fernandes, Portugalin ympäristö- ja ilmastotoimista vastaava ministeri
Neuvoston päätelmissä vahvistetaan strategian pyrkimykset syventää ja laajentaa sopeutumistoimia, painottaen entistä enemmän tietämystä, rahoitus- ja talousnäkökohtia, luontopohjaisia ratkaisuja, kansainvälistä ulottuvuutta ja vakuutusten merkitystä.
EU-ministerit arvioivat edistymistä komission 10. joulukuuta 2020 esittelemän akkuja ja käytettyjä akkuja koskevan asetusehdotuksen käsittelyssä.
Akut ovat keskeisessä asemassa siirryttäessä puhtaaseen energiaan. Ehdotuksella pyritään saattamaan akkuja ja käytettyjä akkuja koskeva EU:n lainsäädäntö ajan tasalle ja vähentämään ympäristö- ja yhteisövaikutuksia akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa materiaalien hankinnasta tuotantoon, käyttöön, kierrätykseen ja hävittämiseen.
Ehdotus yhdenmukaistaa nykyisen lainsäädännön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa, edistää kiertotaloutta ja pyrkii varmistamaan terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason. Sillä pyritään myös tarttumaan sisämarkkinoiden sääntöjen ja tietojen eroavaisuuksista johtuviin epäkohtiin luomalla akkujen käytölle yhdenmukaiset ja selkeämmät säännöt.
Ministerit keskustelivat komission tiedonannosta, joka on annettu saasteettomuutta koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta.
Se on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen osa, jossa esitetään visio saasteettomuudesta EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Sillä pyritään vähentämään ilman, veden ja maaperän pilaantumista ja luomaan myrkytön ympäristö. Toimintasuunnitelmassa esitetään vuoden 2030 keskeiset tavoitteet erityyppisille epäpuhtauksille ja määritellään joukko toimia ja lippulaivahankkeita saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien useita käsittelyssä tai suunnitteilla olevia lainsäädäntöehdotuksia.
Puheenjohtaja tiedotti ministereille oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevasta Århus-asetuksesta käytävien keskustelujen tilanteesta. Neuvosto muodosti ehdotuksesta yleisnäkemyksen 17. joulukuuta 2020. Sen jälkeen Århusin yleissopimuksen valvontakomitea on antanut lausuntonsa komission ehdotuksesta ja hyväksynyt päätelmänsä uudesta valtiontukiasiasta. Neuvoston ja parlamentin väliset poliittiset kolmikantaneuvottelut aloitettiin 4. kesäkuuta 2021.
Puheenjohtaja tiedotti ministereille kahdeksatta ympäristöohjelmaa koskevasta päätösehdotuksesta käytävien keskustelujen tilanteesta. Ympäristöohjelma toimii EU:n ympäristöpolitiikan kattavana ohjeena vuoteen 2030 saakka. Päätösehdotus perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja siinä lueteltuihin toimiin. Neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuutuksensa 17. maaliskuuta 2021. Kun Euroopan parlamentti on vahvistanut kantansa, neuvosto ja parlamentti aloittavat kolmikantaneuvottelut päästäkseen asiasta poliittiseen yhteisymmärrykseen.
Alankomaiden valtuuskunta, jota Belgia ja Luxemburg tukivat, kiinnitti ministereiden huomion petosten estämiseen biopolttoaineiden alalla. Alankomaiden valtuuskunta tiedotti ministereille liikenteen hiilestä irtautumista koskevasta liittoumasta. Viron valtuuskunta esitteli tietoja kansainvälisen vesiyleissopimuksen kokouksesta. Tšekin valtuuskunta, jota Bulgaria, Kreikka, Kypros, Romania, Slovakia ja Unkari tukivat, kiinnitti ministereiden huomion EU:n luokitusjärjestelmän merkitykseen kestävään talouteen siirtymisessä. Ruotsin valtuuskunta, jota Ranska ja Luxemburg tukivat, kiinnitti ministereiden huomion pölyttäjien vähenemisen pysäyttämiseen.
Lopuksi Slovenian valtuuskunta esitteli tulevan puheenjohtajakautensa työohjelman.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka – se tapahtuu nyt. Meidän on valmistauduttava paremmin sen ihmisten terveydelle, luonnolle ja taloudelle aiheuttamiin vaikutuksiin. Tämänpäiväisissä päätelmissä käynnistetään valmistelut tehostettuja sopeutumistoimia varten. Uudessa strategiassa keskitytään parempaan dataan ja olemassa olevan datan tehokkaampaan käyttöön, edistetään luontopohjaisia ratkaisuja, otetaan huomioon rahoitus- ja talousnäkökohdat ja tehostetaan kansainvälisiä toimia. Ilmasto on ollut Portugalin puheenjohtajakauden keskeinen prioriteetti, ja olemme tyytyväisiä siihen, että neuvosto on tänään hyväksynyt EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian. Se yhdessä äskettäin hyväksytyn eurooppalaisen ilmastolain kanssa auttaa tekemään EU:sta ilmastokestävän ja ilmastoneutraalin tulevien vuosikymmenten aikana.
