"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
EU:n ympäristöministerit kokoontuivat Luxemburgiin keskustelemaan 55-valmiuspaketista, valmistelemaan COP26-ilmastohuippukokousta ja käsittelemään EU:n uutta metsästrategiaa 2030. Neuvosto vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa Århus-asetuksen muutoksiin. Lisäksi ministerit keskustelivat energian hintojen noususta.
COP26-ilmastohuippukokous
Kokouksen aluksi ministerit keskustelivat Glasgow’ssa 31. lokakuuta – 12. marraskuuta pidettävän YK:n ilmastokokouksen (COP26) valmisteluista. Neuvosto hyväksyi päätelmät kokouksessa esitettävästä EU:n kannasta.
Tällä tahdilla maapallon lämpeneminen ei pysy alle 1,5 asteessa. Tarvitaan paljon lisää yhteisiä toimia, jotta planeettamme lämpötila pysyy turvallisissa rajoissa. COP26-ilmastokokouksessa EU aikoo kehottaa kaikkia Pariisin sopimuksen osapuolia esittämään kunnianhimoisia kansallisia päästövähennystavoitteita ja kehittyneitä maita lisäämään kansainvälistä ilmastorahoitusta. Tänään hyväksyttyjen päätelmien myötä EU:lla on tahtotilan lisäksi selvä toimeksianto viedä keskustelua oikeaan suuntaan – suuntaan, jossa planeettaamme suojellaan kaikkien eduksi ja jossa seisomme niiden tukena, jotka ovat ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia.
Andrej Vizjak, Slovenian ympäristö- ja aluesuunnitteluministeri
Päätelmissä kehotetaan kaikkia osapuolia esittämään kunnianhimoiset kansallisesti määritetyt panokset ja todetaan, että sopeutumistoimia on tehostettava yhdessä.
Neuvosto muistuttaa, että EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin ilmastorahoituksen tarjoaja. Päätelmissä vahvistetaan, että ne ovat sitoutuneet vauhdittamaan kansainvälisen ilmastorahoituksen käyttöönottoa, ja kehotetaan muita kehittyneitä maita lisäämään panostustaan.
Neuvosto myös vahvistaa EU:n kannan Pariisin sääntökirjan viimeistelyyn, erityisesti artiklan 6 mukaiseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja kansallisesti määriteltyjen panosten yhteiseen aikatauluun.
EU:n ympäristöministerit kävivät ensimmäisen virallisen keskustelun 55-valmiuspaketista ja erityisesti ympäristöneuvoston toimivaltaan kuuluvista aloitteista. Paketin ehdotuksilla on tarkoitus muuttaa
EU:n päästökauppajärjestelmää
taakanjakoasetusta
maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätalous -sektoria koskevaa asetusta
asetusta henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeista
sekä perustaa uusi sosiaalinen ilmastorahasto
Koska paketti kattaa useita eri aloja, keskusteluista tulee monimutkaisia ja todennäköisesti myös aikaa vieviä. Jäsenmaat suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti 55-valmiuspakettiin, sillä sen tavoitteena on tarjota EU:lle konkreettisia keinoja saavuttaa tiukennetut ilmastotavoitteensa. Ehdotusten keskinäisten yhteyksien ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan arvioida, miten paketin kaikki eri osat vaikuttavat sen kokonaistasapainoon.
Andrej Vizjak, Slovenian ympäristö- ja aluesuunnitteluministeri
55-valmiuspaketin tavoitteena on saattaa EU:n ilmastopolitiikka vastaamaan EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ainakin 55% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna.
Paketti koostuu useista toisiinsa tiiviisti liittyvistä ehdotuksista, joilla joko muutetaan nykyisiä säädöksiä tai luodaan uusia aloitteita politiikan ja talouden eri aloilla.
Keskustelussa keskityttiin eri ehdotusten väliseen tasapainoon ja keskinäisiin yhteyksiin sekä siihen, miten ne vaikuttavat EU:n kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin. Ministerit esittivät näkemyksensä toimien jakautumisesta eri jäsenmaiden välillä ja sisällä sekä talouden toimijoiden kesken samoin kuin ehdotusten vaikutuksesta kansalaisiin. Keskustelussa käsiteltiin erityisesti päästökaupan ulottamista rakennuksiin ja tieliikenteeseen.
Ministerit keskustelivat EU:n uudesta metsästrategiasta 2030. Strategia on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahankkeista, ja se pohjautuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Tavoitteena on edistää EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita.
Keskustelussa pohdittiin ennen kaikkea sitä, otetaanko uudessa EU:n metsästrategiassa huomioon vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategiasta annetut neuvoston päätelmät ja tarjoaako se EU:lle hyvän perustan toimia positiivisella esimerkillään maailmanlaajuisena johtajana kestävän metsänhoidon alalla. Neuvosto hyväksyy päätelmät uudesta metsästrategiasta marraskuun maatalous- ja kalastusneuvostossa.
Neuvosto hyväksyi ensimmäisen käsittelyn kantansa oikeussuojaa ympäristöasioissa koskevan Århus-asetuksen muutokseen. Neuvoston kanta vahvistettiin sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin kanssa oli päästy alustavaan yhteisymmärrykseen heinäkuussa 2021. Kannan vahvistaminen on hyväksymismenettelyn viimeinen vaihe.
Ministerit keskustelivat energian hintojen noususta Espanjan, Kreikan ja Puolan pyynnöstä.
Asia on otettu 21.–22. lokakuuta kokoontuvan Eurooppa-neuvoston esityslistalle. Komissio antaa tiedonannon energian hintojen noususta ennen Eurooppa-neuvostossa käytäviä keskusteluja.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Komissio tiedotti ministereille biosidivalmisteita koskevan asetuksen (EU) N:o 528/2012 täytäntöönpanosta laaditusta kertomuksesta. Belgia tiedotti tarpeesta koordinoida PFAS-aineiden torjuntatoimia. Saksa kertoi ministereille Genevessä järjestetystä merten roskaantumista ja muovisaastetta käsitelleestä ministerikokouksesta, jonka Ecuador, Ghana, Saksa ja Vietnam olivat kutsuneet yhdessä koolle YK:n ympäristöohjelman (UNEP) sihteeristön tuella.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Tällä tahdilla maapallon lämpeneminen ei pysy alle 1,5 asteessa. Tarvitaan paljon lisää yhteisiä toimia, jotta planeettamme lämpötila pysyy turvallisissa rajoissa. COP26-ilmastokokouksessa EU aikoo kehottaa kaikkia Pariisin sopimuksen osapuolia esittämään kunnianhimoisia kansallisia päästövähennystavoitteita ja kehittyneitä maita lisäämään kansainvälistä ilmastorahoitusta. Tänään hyväksyttyjen päätelmien myötä EU:lla on tahtotilan lisäksi selvä toimeksianto viedä keskustelua oikeaan suuntaan – suuntaan, jossa planeettaamme suojellaan kaikkien eduksi ja jossa seisomme niiden tukena, jotka ovat ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia.