Skip to content

EU:n pitkän aikavälin budjetin 2021–2027 väliarviointi

EU:n pitkän aikavälin budjettia täydennetään vielä 64,6 mrd. €:lla, jotta voidaan rahoittaa sellaisia prioriteetteja kuin tuki Ukrainalle, strategiset teknologiat ja muuttoliike. Rahoitus tulee olemassa olevista ja uusista rahastoista.

Miksi EU:n pitkän aikavälin budjettia tarkistetaan?

Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä neuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 pitkän aikavälin budjetin eli EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2021–2027. Sen jälkeen EU on kohdannut ennennäkemättömiä ja odottamattomia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seuraukset, inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu sekä muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet. Tämä on aiheuttanut painetta EU:n budjettiin.

Väliarviointi vahvistaa EU:n budjettia muutamilla prioriteettialoilla. Siihen sisältyvät

  • Ukrainan tukivälineen perustaminen
  • Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) perustaminen
  • mekanismi, jolla katetaan Next Generation EU -elpymisvälineen rahoituksesta korkeiden korkojen vuoksi aiheutuvat lisäkustannukset
  • lisärahoitus muuttoliikkeen hallintaan ja kansainvälisiin kumppanuuksiin
  • eräiden erityisrahoitusvälineiden vahvistaminen

Uusien prioriteettien rahoitus

Väliarvioinnissa EU:n pitkän aikavälin budjettia kasvatettiin 64,6 mrd. €:lla uusien ja olemassa olevien rahastojen yhdistelmällä.

Lisärahoitus kattaa Ukrainalle annettavan tuen, muuttoliikkeen ja ulkoisen ulottuvuuden, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) ja erityisrahoitusvälineet. Se jakautuu seuraavasti:

  • 50 mrd. € Ukrainan tukivälineeseen (17 mrd. € avustuksina ja 33 mrd. € lainoina)
  • 2 mrd. € muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen
  • 7,6 mrd. € naapurustolle ja muulle maailmalle
  • 1,5 mrd. € Euroopan puolustusrahastoon uudesta STEP-välineestä
  • 2 mrd. € joustovälineeseen
  • 1,5 mrd. € solidaarisuus- ja hätäapuvaraukseen

Väliarviointi perustuu komission kesäkuussa 2023 esittämään ehdotukseen. EU-johtajat antoivat vihreää valoa lisärahoitukselle Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 1. helmikuuta 2024. Parlamentti ja neuvosto pääsivät 7. helmikuuta 2024 alustavaan yhteisymmärrykseen väliarvioinnista, mukaan lukien Ukrainan tukivälineestä ja STEP-kehysvälineestä.

Neuvosto antoi 28. helmikuuta lopullisen hyväksyntänsä EU:n pitkän aikavälin budjetin väliarvioinnille. Budjetin vahvistamista sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2024 alkaen.

Ukrainan tukiväline

Ukrainan tukiväline on uusi EU:n väline, jolla Ukrainaa autetaan elpymisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa sen edetessä kohti EU:ta.

Se kokoaa EU:n kahdenvälisen tuen yhdeksi välineeksi, ja siitä myönnetään rahoitustukea avustuksina, lainoina ja takauksina vuosina 2024–2027.

Välineen tavoitteena on lisätä ennustettavuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, joilla edistetään Ukrainan talouden kestävyyttä ja suojataan EU:n budjettia.

Käytettävissä olevista 50 mrd. €:sta 33 mrd. € annetaan lainoina ja 17 mrd. € avustuksina (uusi temaattinen väline ”Ukraina-varaus”).

Neuvosto ja parlamentti pääsivät 6. helmikuuta 2024 alustavaan sopimukseen Ukrainan tukivälineen perustamista koskevasta ehdotuksesta.

Neuvosto hyväksyi säädöksen Ukrainan tukivälineen perustamisesta 28. helmikuuta 2024. Se tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline

Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP) perustetaan parantamaan EU:n kilpailukykyä kriittisten teknologioiden aloilla. Nämä nousevat teknologiat, kuten digitaalinen ja syväteknologia sekä puhdas teknologia ja bioteknologia, ovat vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisiä ja edistävät myös EU:n strategista autonomiaa.

STEP-kehysvälineen prioriteetit rahoitetaan olemassa olevan rahoituksen avulla, muun muassa seuraavista:

  • koheesiopolitiikan rahastot
  • InvestEU-ohjelma
  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelma
  • Euroopan puolustusrahasto
  • innovaatiorahasto
  • elpymis- ja palautumistukiväline

STEP-kehysvälineestä osoitetaan Euroopan puolustusrahastolle 1,5 mrd. €:n lisärahoitus puolustusalan investointikapasiteetin lisäämiseksi.

Lisäksi STEP-kehysvälineellä otetaan käyttöön suvereniteettia tukeville hankkeille myönnettävä uusi laatumerkki eli suvereniteettimerkki, joka auttaa kyseisiä hankkeita saamaan EU-rahoitusta ja houkuttelemaan muita investointeja. Tähän liittyen perustetaan suvereniteettiportaali, josta löytyy tietoa STEP-hankkeisiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista.

Komission olisi vuoden 2025 loppuun mennessä arvioitava kehysvälineen täytäntöönpanoa ja esitettävä raportti, joka auttaa valmistelemaan uusia tapoja tukea suvereniteettia ja kilpailukykyä strategisilla aloilla.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät STEP-kehysvälineestä alustavaan sopimukseen 7. helmikuuta 2024. Neuvosto hyväksyi säädöksen STEP-kehysvälineen perustamisesta 28. helmikuuta 2024. Se tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Muuttoliike ja ulkoinen ulottuvuus

EU-maiden tukemiseksi ja muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen liittyvien kiireellisten haasteiden ratkaisemiseksi EU:n budjettia kasvatetaan 2 mrd. €:lla.

Poikkeuksellisten geopoliittisten jännitteiden yhteydessä 7,6 mrd. €:n rahoitus auttaa EU:n naapurialueita ja muuta maailmaa koskevien prioriteettien rahoittamisessa. Rahoituksella on tarkoitus

  • ylläpitää tehokasta muuttoliikeyhteistyötä EU:n ulkopuolella
  • tukea syyrialaispakolaisia Turkissa ja sen lähialueella
  • tukea Länsi-Balkania, eteläistä naapurustoa ja Afrikkaa
  • varmistaa riittävä rahoitus EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle (NDICI – Globaali Eurooppa)

Next Generation EU -välineen korot

Lisäkustannusten kattamiseksi ja Next Generation EU -välineen korkojen kattamiseen liittyvän EU:n oikeudellisen velvoitteen täyttämiseksi perustetaan porrastusmekanismi. Siihen sisältyy uuden poikkeuksellisen välineen käyttöönotto, jos korkojen kattamiseen ei saada rahoitusta EU:n nykyisestä budjetista.

Neuvosto arvioi osana vuotuista budjettimenettelyä, ovatko Next Generation EU -välineen korkojen kattamiseksi tarkoitetut rahoitusratkaisut, myös uusi väline ja varautumisjärjestelyn soveltaminen, tarkoituksenmukaisia, ennen kuin se hyväksyy kantansa.

Erityisrahoitusvälineet

Rahoitusta lisättiin 1,5 mrd. €:lla, jotta voidaan puuttua hätätilanteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin ja humanitaarisiin kriiseihin EU:ssa ja maailmalla. Rahoitus jaetaan kahteen eri välineeseen:

  • 1 016 milj. € vuosittain solidaarisuusvaraukseen, jotta voidaan vastata hätätilanteisiin Euroopassa
  • 508 milj. € vuosittain hätäapuvaraukseen, jotta voidaan vastata nopeasti EU:ssa ja maailmalla syntyviin yksittäisiin hätätilanteisiin

Vuotuiset määrät, joita ei ole käytetty kummassakaan välineessä, voidaan asettaa joustovälineen käyttöön seuraavana vuonna.

Joustovälineen budjettia korotetaan 2 mrd. €:lla. Välineestä voidaan rahoittaa toimia, joita ei voida rahoittaa muista budjettilähteistä. Osa joustovälineen vuotuisista määrärahoista osoitetaan Next Generation EU -välineen korkojen kattamiseksi tarkoitettuun rahoitusratkaisuun.

Kansalliset budjetit

Jotta vähennettäisiin kansallisiin budjetteihin kohdistuvia vaikutuksia, nykyisestä EU:n rahoituksesta 10,6 mrd. € kohdennetaan uudelleen rahoittamaan väliarvioinnissa määriteltyjä prioriteetteja. Tämä määrä jaetaan uudelleen olemassa olevista ohjelmista ja välineistä, muun muassa seuraavista:

  • naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI)
  • liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA)
  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelma
  • brexit-mukautusvaraus
  • Euroopan globalisaatiorahasto
  • YMP ja koheesiorahastot
  • EU4Health-ohjelma

Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline

Euroopan komissio esitti 8. marraskuuta 2023 Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman auttaakseen Länsi-Balkanin kumppaneita niiden tiellä kohti EU-jäsenyyttä ja nopeuttaakseen sosioekonomista lähentymistä EU:hun.

Suunnitelman keskiössä on Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline. Se on uusi rahoitusväline, josta myönnetään 6 mrd. € vuosina 2024–2027. Kokonaismäärästä 2 mrd. € myönnetään avustuksina ja 4 mrd. € lainoina.

Länsi-Balkanille myönnettiin uudistus- ja kasvutukivälineen rahoittamiseksi 2 mrd. € lisätukea monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnin yhteydessä.

Neuvosto antoi 7. toukokuuta 2024 lopullisen hyväksyntänsä välineen perustamiselle. Saadakseen taloudellista tukea Länsi-Balkanin kumppaneiden on laadittava uudistusohjelma, jossa hahmotellaan uudistukset, jotka ne aikovat toteuttaa välineen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Päivitetty viimeksi: 30. toukokuuta 2024