EU:n pitkän aikavälin budjetti

Mikä on EU:n pitkän aikavälin budjetti?

EU:n toiminta on vuodesta 1988 lähtien perustunut pitkän aikavälin budjetteihin eli monivuotisiin rahoituskehyksiin.

Pitkän aikavälin budjetit muodostavat vakaan kehyksen, jossa vahvistetulla kokonaismenojen enimmäismäärällä

• mukautetaan menot EU:n poliittisiin prioriteetteihin
• lisätään EU-rahoituksen ennustettavuutta yhteisrahoittajien ja edunsaajien kannalta
• varmistetaan EU:n budjettikuri
• helpotetaan EU:n vuosibudjetin hyväksymistä

Monivuotinen rahoituskehys kattaa nykyisin 7 vuotta. Siinä vahvistetaan EU:n menojen vuosittaiset enimmäismäärät

• tietyn vuoden maksusitoumuksille
• tietyn vuoden maksuille
• EU:n eri menoalojen sitoumuksille ja maksuille (otsakkeet)

Mitä ovat sitoumukset ja maksut?

Sitoumusten kokonaismäärä tarkoittaa niiden oikeudellisten velvoitteiden – kuten sopimusten tai avustusten – enimmäismäärää, jotka EU voi tiettynä vuonna tehdä. Sitoumuksia ei välttämättä makseta samana vuonna, vaan niihin voidaan käyttää varoja myöhempinäkin varainhoitovuosina.

Maksujen kokonaismäärä tarkoittaa tiettynä vuonna tosiasiallisesti käytettyjä määriä. Ne perustuvat samana vuonna tai sitä edellisinä vuosina tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin.

Enimmäismäärillä

• hallitaan EU:n budjetin kokonaismäärää
• suojataan kunkin alan määrät EU:n prioriteettien mukaisesti

Budjetin on kuitenkin oltava myös joustava, jotta voidaan reagoida odottamattomiin haasteisiin – kuten kriiseihin ja hätätilanteisiin – tai menoprioriteettien muutoksiin. Siksi rahoituskehyksessä on liikkumavaraa ja erityisrahoitusvälineitä, joilla varmistetaan, että varoja voidaan odottamattomissakin olosuhteissa ohjata tarvittaessa sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

EU:n pitkän aikavälin budjetti 2021–2027

Nykyinen pitkän aikavälin budjetti kattaa vuodet 2021–2027. Siihen sisältyy kattava rahoituspaketti, joka on suuruudeltaan

• 1 216 mrd. € – monivuotinen rahoituskehys (käypinä hintoina)
• 807 mrd. € – poikkeuksellinen Next Generation EU -elpymisväline (käypinä hintoina)

Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä vahvistettiin kesäkuussa 2023 tehdyssä väliarvioinnissa 64,6 mrd. €:lla sellaisten prioriteettien kuten Ukrainalle annettavan tuen, muuttoliikkeen ja ulkoisten toimien rahoittamiseksi.

• EU:n pitkän aikavälin budjetti 2021–2027

EU:n pitkän aikavälin budjetti 2028–2034

Komissio esitti 16. heinäkuuta ja 3. syyskuuta 2025 seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotuksensa, joiden arvo on lähes 2 biljoonaa €.

Keskustelut ehdotuksista ovat sittemmin edenneet sekä teknisellä että poliittisella tasolla yleisten asioiden neuvostossa.

Ministerit ovat käyneet useita keskusteluja tulevan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteesta, muun muassa sen pääotsakkeista, hallinnoinnista ja horisontaalisista näkökohdista.

EU-johtajat panivat joulukuussa 2025 merkille puheenjohtajamaa Tanskan laatiman ensimmäisen neuvottelupaketin ja kehottivat tulevia puheenjohtajamaita jatkamaan työtä, jotta yhteisymmärrykseen päästäisiin ennen vuoden 2026 loppua ja asiaa koskeva lainsäädäntö saataisiin hyväksyttyä hyvissä ajoin vuonna 2027.

Puheenjohtajamaa Kypros esitti 11. kesäkuuta 2026 tarkistetun luvut sisältävän neuvottelupaketin, joka on keskeinen vaihe EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista käytävissä neuvotteluissa.

Pitkän aikavälin budjettia koskevat neuvottelut

Eurooppa-neuvostolla ja EU:n neuvostolla on keskeinen rooli EU:n pitkän aikavälin budjettia laadittaessa.

Neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista aloitetaan muutama vuosi ennen uuden budjetin kattamaa ajanjaksoa. Muodollisesti prosessi alkaa, kun Euroopan komissio esittelee niin kutsutun rahoituskehyspaketin.

Paketti sisältää erityisesti seuraavat säädökset:

• monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus, jossa vahvistetaan, miten paljon EU voi käyttää varoja
• omia varoja koskeva päätös, jossa määritetään, mistä EU saa tuloja

Yleisten asioiden neuvosto vastaa rahoituskehyspaketin käsittelystä ja valmistelee niin kutsutun neuvottelupaketin.

Ehdotettuun neuvottelupakettiin on koottu aiheet, joissa todennäköisimmin tarvitaan poliittista ohjausta ja priorisointia EU-johtajilta. Tavoitteena on helpottaa monivuotista rahoituskehystä koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelua. Päätelmäehdotuksen esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Eurooppa-neuvostossa EU-johtajat antavat pitkän aikavälin budjetin pääpiirteitä koskevaa poliittista ohjausta. Sen avulla neuvosto voi muodostaa kantansa.

Monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksymiseen sovelletaan erityistä lainsäätämisjärjestystä:

• neuvostossa sen hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä
• päätöksenteko tulee valmiiksi vasta, kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä
• käytännössä parlamentti voi siis hyväksyä tai hylätä neuvoston kannan, mutta se ei saa tehdä siihen tarkistuksia

Omia varoja koskevan päätöksen hyväksyminen edellyttää

• yksimielistä hyväksymistä neuvostossa
• Euroopan parlamentin lausuntoa
• ratifiointia kaikilta jäsenmailta kunkin perustuslain asettamien vaatimusten mukaisesti, ennen kuin päätös tulee voimaan

• Erityinen lainsäätämisjärjestys

Miten alakohtaisista ohjelmista päätetään?

Komissio ehdottaa myös alakohtaisia ohjelmia uudelle ohjelmakaudelle.

Alakohtaiset neuvoston kokoonpanot käsittelevät EU:n rahoitusohjelmia neuvostossa.

Esimerkiksi maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviä säädösehdotuksia ja kilpailukykyneuvosto sisämarkkinoita, tutkimusta ja avaruusalaa koskevia ohjelmia.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ohjelmista päätetään yhdessä parlamentin kanssa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen tulos vaikuttaa ohjelmien rahoitukseen liittyviin ja horisontaalisiin näkökohtiin.

• Neuvoston kokoonpanot
• Tavallinen lainsäätämisjärjestys

EU:n budjetin suojaaminen

EU:n budjettia suojaavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeinen piirre on niin sanottu yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin budjetin suojaamiseksi, ja sitä sovelletaan, jos todetaan, että oikeusvaltioperiaatteen rikkominen jossakin jäsenmaassa vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa EU:n budjetin moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suorasti.

Mekanismia on tähän mennessä sovellettu kerran, Unkariin joulukuussa 2022.

• Oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus (Euroopan komissio)
• Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi: Unkarilta vain osittaisia korjaavia toimia – neuvosto keskeytti 6,3 mrd. €:n sitoumuksen (lehdistötiedote 12.12.2022)

Katso myös